Talvi on hyvässä matkassa kevättä kohti. Maanantaina oli Heikin päivä josta vanha kansa päätteli, Heikin päivänä talvi on puolessa silloin karhu kääntää kylkeään tuuhean kuusen oksien alla.
Eiköhän karhujen pennutuskin satu tähän aikaan. Pennut syntyvät alle puoli kiloisina ja jo keväällä ne ovat muutaman kilon painoisia.
Karhujen suosituin asuinalue kaiketi Pohjois-Karjala. Mahtava metsän valtias mutta aika rumilus möhkäle näöltä josta sanontoja on monenlaisia. A Kivi runoili karhun ja metsämiehen kohtaamisesta jotenkin näin:
"Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston.
Tapiolan vainiolla karhun
kanssa painii lyön, ja
maailma unholaan jääköön".
Maailmahan siinä metsämieheltä unhoon jää painin jälkeen useimmiten.
Parin viikon kuluttua onkin jo kynttilän päivä, josta sanonta, kevättä kynttelistä, päivää Paavalista. Toiveikkaina mennään kohti kevättä.
Mukava on muistella sanontoja "härkäviikkojen" aikaan.
Eiköhän karhujen pennutuskin satu tähän aikaan. Pennut syntyvät alle puoli kiloisina ja jo keväällä ne ovat muutaman kilon painoisia.
Karhujen suosituin asuinalue kaiketi Pohjois-Karjala. Mahtava metsän valtias mutta aika rumilus möhkäle näöltä josta sanontoja on monenlaisia. A Kivi runoili karhun ja metsämiehen kohtaamisesta jotenkin näin:
"Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston.
Tapiolan vainiolla karhun
kanssa painii lyön, ja
maailma unholaan jääköön".
Maailmahan siinä metsämieheltä unhoon jää painin jälkeen useimmiten.
Parin viikon kuluttua onkin jo kynttilän päivä, josta sanonta, kevättä kynttelistä, päivää Paavalista. Toiveikkaina mennään kohti kevättä.
Mukava on muistella sanontoja "härkäviikkojen" aikaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suuressa Sompion erämaassa jänes, talvenvalkko, kesänharmaa ei paljon perustanut perillisistään, hoiteli vähän aikaa, jo karisti menemään ja sanoi:
Älä mene risukkoon!
Missä risu rapsahtaa,
siinä karttu kapsahtaa.
Missä rako, siinä rauvat,
missä aita, siinä ansa.
Olen kuullut, jänis voi pyöräyttää poikasensa vaikka tien varteen, mitään pesää ei kait jäniksellä ole. Miten pennut sitten selviävät jos eivät saa emon maitoa, aika avuttomia jäniksen pennutkin ovat.Muistelen lapsuudessa puhuttiin, jänis tekee sänkiäis- ja hankiaspennut. Kovaa on elämä jos hankeen pitää syntyä!
Muistelen jänis-runoa tekijää en muista, en sitäkään meneekö runo ihan näin, sinnepäin kuitenkin:
"Emojänis tuli pyrynä metsän rajaa.
Kun poikineen isä teki talvimajaa.
"Se tulee",huus emo ja ilmaa haukkas,
ja huohottain yli kantojen laukkas.
"Mikä?" ärähti isä,"no tulla anna.
Mitä tollotat poika,käy kiinni ja kanna!"
"Vielä kysyt!" jo suuttui emo.
"No Raiku ja pamaus
tiemmä ja haiku ja kaiku.
Se tulee jo suolla,sen näki rastas."
"Ei meillä pelätä!"isä vastas.
Sull aina on äiti se hätä ja hoppu!"
Isä pystyyn nous."Siit on tehtävä loppu!"
Putos haavasta lehti ja tuli polun poikki.
Isäjussi kuin ammuttu viitaan loikki!
oli keväällä mökillä tontin nurkalla yritti piiloutua risun alle en koskenut sitä, myöhemmin kuulin että emo hylkää sen jos ihminen on koskenut sitä.
Emo käy vain imettämässä muutoin poikanen on yksin.
Tuosta poikasesta tuli kaikista kesyin pihajänis nukkui siinä lähellä kun itsekin istuin auringonlämmössä seinustalla.
Jäniksellä on hankipojat, lehtipojat ja sänkipojat.
Näin ainakin kertoo eräs ystäväni, jonka lapset ovat syntyneet
helmikuussa toukokuussa ja syyskuussa.
Hänkin kutsuu poikiaan noilla nimillä.
Oikeassa vai väärässä?
Talvennapa on jo ohitettu. Tammikuun 13. päivää kutsutaan talvennavaksi. Tammi tarkoittaa murteissa sydäntä, keskikohtaa, ydintä, toisaalta napaa ja akselia. Talvennavan aikaan palaavan keväisen Päivättären merkit alkavat näkyä.
Talvenselkä on jo taittunut. Vanhoissa riimukalentereissa on sen merkki tammikuun 14. päivän kohdalla. Talvenselkä on tarkoittanut myös Linnunrataa, jonka on käsitetty esittävän talven kulkua. Sen alkupää on idässä, mistä aurinko nousee, korkein kohta kuvaa keskitalvea, länteen kaartuva pää kevättalvea.
Tänään Aunen päivänä aurinko nousi Helsingissä 8.59 ja laskee 16.05. Eteläisessäkin Suomessa valon tuntua lisää nyt viime eilen ja viime yönä satanut lumipeite. Kevättä kohti saamme käydä !
Aleksis Kiveä :
Makeasti oravainen
Makaa sammalhuoneessansa.
Sinnepä ei hallin hammas
Eikä metsämiehen ansa
Ehtineet milloinkaan.
Kammiostaan korkeasta
Katselee hän maailman piirii.
Taisteloa allans monta
Havuoksan rauhan viiri
Päällänsä liepoittaa.
Lisää Hessun ansio- ja syntilistaan:
- Jos Henrikki helpottaa, niin Paavali paukuttaa.
- Minkä Heikki helpottaa, sen Matti maksaa.
Helmikuun 10. on Matin päivä. Siitä lienee montakin vanhaa ennustusta. Tässä pari:
- Matti vasta lumiportit avaa.
- Matti pannoo vielä kaheksa hattuu kanno päähä.
Minun allakassani se on ollut ja on edelleenkin
24pnä, helmikuuta,joka on muuten laskiais tiistai.
Anteeksi möhläykseni! Sen lisäksi, että on huonon näköinen, pitää olla vielä huononäköinen... Tietenkin Matin päivä on 24.2.
Ei sanonnan kuvaus talven ajasta miksikään muutu. Tulee se "näppivika" monelle muullekin.
Kuka se olikaan josta vanha sanonta kertoo näin;
Ei välitetä, ei se ......välittänyt, vaikka oli seitsemän lapsen isä ja silti poikamies.
Härkäviikot ovat lähtöisiin synnyinseuduiltani Uudeltamaala. Siellä kun käytettiin härkiä vetojuhtina. Noin oli ennen "hevosaikaa". Härkäviikothan olivat myös kovan työnteon aikaa. Selkäviikothan saivat nimensä talven selästä, samaa aikaa tarkoittaen.
Tässä ketjussa on paljonkin mielenkiintoista Aleksis Kivestä.
Tämä köyhän räätälin poika syntyi itseäni 101 vuotta sitten eli 1834.
Isä toivoi pojastaan ammattinsa jatkajaa tai ehkä pappia. Alexispa sanoi jo pikkupoikana "rupean ruuneperiksi". Ei Aleksis minua tarkoittanut - valitettavasti. En ole minäkään nimimerkkiäni tuolla perusteella ottanut.
Alexis kirjoitti etunimensä noin. Stenvall hän oli aina, Kivi on vain taiteilijanimi.
Merkillistä on, että kirjallisuutemme suurimmatkin löytyvät köyhän kansan parista.
Eipähän ole kauaa siitä kun Väinö Linnan Tuntematon sotilas teilattiin aiheettomasti. August Ahlquistin perintöjäkö vaalitaan. Tuo em. tuhosi Aléxin, jöhti alkoholismiin, skitsofreniaan ja varhaiseen kuolemaan.
Viimeiset sanansa olivat: "Minä elän!"
Ja sehän on käynyt toteen.
Nuutin nuppu ja joulun loppu, härkäviikot ja läpileivät. (Kiikoinen)
Härkäviikot käsittivät loppiaisen jälkeiset laskiaiseen ja Marian päivään kestävät arkiviikot, selkäviikot.
Henterikki on talven selkä, puolivälissä talvi. Suomussalmi
Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolmia miehen muona. Kangasniemi
Jos heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen. Saarijärvi
kirjoituksia,on syytä myöskin joskus kiittää mielen piristämisestä.
Joten kiitos hienoista asiantuntemuksen näyttävistä ja vielä taiten kirjoitetuistakin keskusteluistanne.
Hyvällä mielellä tervehtii sus näin aamutuimaan.