Antakaahan kommenttia kumpaa suosittelette. Lamin tarjous näyttää halvemmalta mutta miten valukustannukset vaikuttaa loppuhintaan. Ja onko näitä valuharkkoja tehty kuinka kauan, siporexiahan jo kymmeniä vuosia.
Lisäksi haluaisin kiviyläpohjan mikä on Jämerässä mutta lammissa tarvii muoveja ja kipsejä asennella.
Kommenttia mielellään niiltä jotka ovat rakennuttaneet jomman kumman. En aio itse tehdä muuta kuin rakennuttamista.
Ja mitenkä asennuskustannukset, kumpi halvempi asentaa?
Lisäksi haluaisin kiviyläpohjan mikä on Jämerässä mutta lammissa tarvii muoveja ja kipsejä asennella.
Kommenttia mielellään niiltä jotka ovat rakennuttaneet jomman kumman. En aio itse tehdä muuta kuin rakennuttamista.
Ja mitenkä asennuskustannukset, kumpi halvempi asentaa?
Vastaukset 45
Vanhimmat
ei muuta
aina vaikeata.
Eivätpä lähtökohtasi ole aivan samalla viivalla, mikäli toisessa vaihtoehdossa on kova yläpohja ja
runko sellaisenaan tasoituskunnossa ja toisesta puuttuvat kurat sekä ontelolaattojen hinta.
Ontelolaatta paikalle tuotuna maksaan noin 50eur/m2 ja betonin hinnan saat tietää rakennuspaikkaa lähimmältä asemalta. Pumppuauto ottaa suunnilleen saman kuin raaka-aine maksaa. Älä tyydy listahintaan, vaan tingi jo siinä vaiheessa, kun tilaat anturavalua. Omaan kohteeseen sain peräkkäisinä vuosina 25% listahinnasta pois.
Rakennuttamisessa ei ole paljonkaan eroja ja
työn laatu näkyy vasta jälkeen päin. Sinnehän ne jäävät rappauksen ja tasoitteen alle omat ja vieraat kuprut. Kevytbetonitaloja on tehty 80 vuotta, valuharkkotaloja viime vuosikymmeneltä, enempi vasta muutama vuosi.
Valitsin itse lammin kun kaverikin oli tehnyt. Muuten tyytyväinen paitsi juuri valukustannukset ja rautakustannukset huomattavasti suuremmat kuin laskeskelin. Myös kipsiyläpohjan teko yllättävän kallista kun oli vino sisäkatto.
niin ei tarvitse arpoa. Kyllä ne Lammillakin voi antaa valuille ja teräksille kiinteän hinnan jos haluavat. Ja asennuksetkin mahdollisimman kattaviksi esim. tasoituspinnalle asti.
kattoa näillä leveysasteilla ja vinolta valuu pois paremmin kaikki mitä sataa. Valuharkoista voi helposti tehdä seinäkkeitä (vrt. linnake), mutta katon teko ei oikein onnistu.
ne tarjoukset, niin ei tarvitse turvautua kalliisiin yksinmyyntihintoihin. Lakka valmistaa myös valuharkkoja, eristeharkoja ja papuharkkoja jopa laajempi valikoima kuin Lammilla ja kevytbetonia (siporex/aeroc) voi ostaa kuutiohintaan, se on aina halvempaa kuin yksittäiset valuharkot.
voi tehdä hyvän talon. Samoin molemmat voi tehdä kohtuuhintaisesti tai sitten kalliilla ja joku jopa "halvalla". Tein itse Lammin, mutta en kyllä viitsi jatkaa ainaista jauhantaa siitä kumpi tai mikä on parempi. Lopputulokseen ja varsinkin kokonaishintaan vaikuttaa niin moni muukin asia kuin runkomateriaali.
Ajatelkaas nyt
Ostat onttoa valuharkkoa ja ostat vielä harkolle täytteet erikseen. Mitä helvetin järkeä? Käytännössä maksat saman hinnan ontosta styroksi valuharkosta kuin kevytbetoniharkosta.
paskaa rupee vielä täällä mainostamaan, Hyi
lue palstan aihe ja kerro, mikä sinut höynäytti
kevytbetoni-faniksi. Näen viestissäsi viha-rakkaussuhteen ohutsaumattuna.
Molemmat ovat parhaasta päästä lopputuotteena. Valinta osui minulla Jämerään koska seurasin yhden kohteen asennusta ja se kävi tosi nopeasti ja vaivattomasti. Loppuhinnat varmaan suht samoissa, myös Jämerän yksiaineisuus ja yksinkertaisuus sopi paremmin minulle.
kuulleet ontelolaatoista.
On se köyhää sipouskovaisen elämä, ei edes parma parelin esitteitä ressukat ole nähneet.
lammintalon, että siinä on parman elementit katossa ja maxitin rappaus seinillä.
tehty talo. Jollakin toisilla valmistajilla on vastaavia harkkoja, ei siinä ole mitään kummallista, jotta lammitaloista pitäisi tehdä uskonto.
Vaihtoehtoina meillä oli alkukarsinnan jälkeen Jämerä ja Lammi. Molemmat mielestäni hyviä vaikkakin erilaisia. Lammiin päädyttiin kun se jostain syystä vaan tuntui paremmalta ja jämäkämmältä.
Muistaakseni meillä meni niin, että Jämerän paketti oli kalliimpi Lammin mutta pystytystarjoukset edullisempia kuin Lammissa.
Betoniin menee tosiaankin paljon rahaa. En ole laskenut tarkkaan kuinka paljon kun meillä on valettu rungon lisäksi pylväitä, autokatoksen anturoita & pilareita sekä parveke mutta arvioisin, että talon betoneihin meni noin 10 000 eur. Lammilla on sopimushinta erään betonitoimittajan kanssa ja listahinnoista sai viime vuonna alennusta 38%.
Lammi talomme on nyt sisätyövaiheessa ja ainakin toistaiseksi olen tyytyväinen ratkaisuumme.
on aivan sama kumman valitsee, koska muut kuin kotimaiset sen kuitenkin kokoavat niin ja näin.
Lopputuloksesta voi sitten nähdä, missä tuli fuskattua.
Mikäli harkitset itse rakentavasi rungon, on sipo turvallinen, helppo ja vähiten virhemahdollisuuksia tarjoava vaihtoehto. Käy vaikka päivän kurssi tehtaalla, niin tiedät mihin joudut. Sehän ei sido mihinkään. Kevytbetonivaihtoehdossa on etuna myös se, että teknistä neuvontaa saa vuoden ympäri, myös kesäaikaan kaikkiin detaljeihin, kun on koko rungon osalta samasta materiaalista kyse eikä kokoomaeristä, joita helposti harkkorakentajalle helposti tarjotaan.
Vähän samoilla linjoilla mietin itse ratkaisua. Molemmat varmasti hyviä. Päädyin kuitenkin Jämerään juuri siksi, että se on varmasti turvallisin ratkaisu niin kosteus kuin palovaurioissakin. Myös yksinkertainen rakenne takasi parhaiten myös asennuksen onnistumisen. Seinät ne on molemmissa mielestäni tarpeeksi jämäköitä.
kokosi kyllä ihan suomalainen asiantunteva porukka. Urakkatarjouskaan ei ollut kuin pari tonnia kalliimpi kuin ulkomaisen porukan.
Mutta totta varmasti on, että sipo on helpompi tehdä itse.
Styroxi on nyt halpaa kiitos halvan raakaöljyn.
Valuharrkoihin sen hinta ei ole vaikuttanut, miksi?
Niitä onttoja betonisia valumuotteja on monilla valmistajilla, mutta onko järkeä käyttää niin kalliita muotteja.
Osta pelkät styroksit ja tee valumuotit puusta. Tasoitusta ei mene sen enempää kuin muihinkaan rapattaviin taloihin (kuiturappaus ~8-9mm).
Valujen jälkeen voit sitten MYYDÄ naulaiset ja betoniset laudat hakkeeksi
Järjettömän kova homma muotittaa koko talo!
Eikä puutavarakaan ilmaista ole, itse asiassa se on kallista.
Päädyimme Lammiin. Osaltaan siihen vaikutti, että kyse on rinneratkaisusta, ja samalla harkolla pystyi rakentamaan niin perustukset, maanpaineseinät ja "tavalliset" seinätkin. Rakenne on myös hyvin jämäkkä, kun on seinässä on vaaka- ja pystyraudoitukset ja betonivalu sekä sisä- että ulkopinnan puolella.
Niin kuin joku sanoikin, betonivaluun menee rahaa, joten se pitää ottaa budjetissa huomioon. Ja itse tekevälle Jämera saattaa olla helpompi, tosin Jämerässä taitaa aukkoylitykset olla monimutkaisemmat, kun käytetään jotain erikoispalkkeja.
anturan päälle kellaritila nousee päivässä välipohjavaiheeseen. Välipohjan latomiseen menee muutama tunti. Nämä vaiheet edellyttävät nosturin tai ainakin hiabin käyttöä. aukkojen ylitykset sujuvat käsivoimin 210cm reikään saakka ja pidemmät palkit edellyttävät koneapua. Siporex-harkkoseinissä käytetään rengasteräksiä joka neljänteen saumaan kutistumahalkeamien välttämiseksi. Tätä varten on saatavana valmiiksi lovettuja harkoja. Ei ollenkaan vaikeata eikä myöhemmin tarvitse itkeä hiushalkeamiakaan.
Minä päädyin Lakkaan ja Siporexiin.
Millä saisin tiivistettyä seinän ja kattotuolien välisen raon?
Alhaaltapäin rakenne: Betoniseinä, villakaista, ohjauspuu ja kattoristikot. Sisäpuolella: paneli, koolaus, höyrynsulkumuovi.
Ongelma on että paneelin alta vetää aikas vietävästi ja kovilla pakkasilla ei lämpö riitä joka paikkaan, villaa on tarpeeksi, n. 40 cm, epäilenkin että veto tulee seinän ja kattoristikoiden välistä.
Onko ehdotuksia?
tapahtuu yläpohjan ja seinän liittymässä ns. tiivistyspakettiin kuuluvalla verkkotiivisteellä CONTEGA PV,ikkunat tiivistetään CONTEGA FS-tiivisteellä, höyrynsulku tiivistetään TESCON No.1 teipilla ja läpiviennit KAFLEX-mantteleilla , jotka mm. LAKKA-kivitaloilla vakiona. Pitäisi Lammillakin sellaiset olla, mutta onko kilpailutilanteessa
jäänyt tarjoamatta, koska nehän maksavat n. 500 Eur.
Tiivistääkö urtsi tarpeeksi jos kävisi koko reunan läpi?
Kyllä uretaani tiivistää. Huom. että kierrät KOKO reunan läpi ja panet urtsia tarpeeksi, ilmavuotoon riittää pienikin rako.
kivisen rakenteen ja kevyen yläpohjan erilleenkasvamisesta. Rakennusvaiheessa kaikki on niin tiivistä ja turpeaa, mutta muutaman asumisvuoden kuivattamat rakenteet jo harittavat.
Kova yläpohja toimii vuosikaudet ja on turvallinen rakenne.
Itselläni on Lammi ja naapurilla Jämerä. Jos ja kun teen uuden talon, niin luultavasti taas valuharkoista. Ladoin ja valoin itse taloni ja minusta se oli suht iisi homma.
Lammin sivuilta löytyy paljonko betonia menee neliöön tai yhteen kiveen ja betonifirmojen sivuilta löytyy hinnastoja. Äkkiä niistä suunnileen laskee mitä tulee maksamaan. Vastaava mestari voi myös laskea hinnat parille vaihtoehdolle.
Jos puurakenteinen yläpohja ei innosta, niin voihan lammin päälle laittaa ontelolaatat tai sipopalkit. En kyllä keksi mitä suurempaa hyötyä siitä olisi.
betonia katolle kuin turhaan seinän väliin. Aivan rahan hukkaa. Katolla sillä sentään saavutetaan tiiviytta ja turvallisuutta monessa mielessä. Myös mölyt pysyvät sisällä ja ulkona. Pelkäätkö että naapurin sipotalo lähtee lentoon, kun ei valanut, vaan seinää syntyi suoraan sitä mukaan, kun harkkoja lappasi varville. Eikö sinulta se ensimmäinen onnistunut kun pitää uutta jahkata. Siporeksilla onnistut kerralla.
vaikka 330m2.
Perheeseen on ilmaantunut harrastuksia, jotka asettaisivat tiettyjä vaatimuksia tontille ja nykyinen tontti ei näihin tarpeisiin taivu.
Jos sopiva tontti löytyy, niin teen taas talon rungon valuharkoista, ei välttämättä Lammin kivestä, koska hinta on nyt ihan eri kuin 2001. Pintaa vedän tällä kertaa puuverhouksen, ellei rappareiden hinnoittelu yllättäen järkevöidy.
Toivottavasti naapuritontilla ei seuraavalla kerralla ole sipotaloa joka murenee ensimmäisen lämmityskauden aikana ja alkavat syyttämään taas minua että olen raksalla paukuttanu vasaralla liian kovaa, josta syystä siposeinät halkeilee :)
tehty semmoinen mureneva sipotalo. Yksinkertaisempaa tapaa ei ole, kuin muurata ohutsaumaten 375-siporexista ulkoseinät. Pitää vaan muistaa joka neljäs kerros tehdä valmiiksi tai työmaalla uritetuista harkoista, joiden uraan tulee kaksi kymppimillistä betoniterästä estämään kutistumahalkeamat. Se toimii.
Mikäli virolaispoijaat jättävät kutistumateräkset pois, voi seinään tullakin myöhemmin pystysuuntaisia hiushalkeamia, mutta ne johtuvat siis väärästä rakentamisesta eikä kevytbetonista. Selkeät ohjeet löydät h-h finland-sivustolta tai aerocin sivuilta.
Sitä minä en ole vielä keksinyt, miten valuharkkotalon valujen välinen vaakahalkeama saadaan umpeen. Jokaiseen valujen väliin niihin tulee vaakasuora talon kiertävä kutistumasta johtuva halkeama. Se on varma.
Siitä voidaan olla kahta mieltä, merkitseekö kumpikaan halkeamatyyppi käytännössä mitään,
joten jatka vaan rauhassa harrastamista vasarallasi. mutta älä lyö sormeen, se sattuu.
"Jokaiseen valujen väliin niihin tulee vaakasuora talon kiertävä kutistumasta johtuva halkeama. Se on varma."
No eipä ole ainakaan meidän Lammitalossa ensimäistäkään vaakahalkeamaa. Pystysuuntaisia hiushalkeamia tuli puolenkymmtä, mutta ne jäi pitojen alle, eivätkä ole siltä tulleet esille.
Itse en kyllä siporeksiin sekaantuisi, mielestäni se on sopiva paljon etelämmässä. Vasta tuo 50cm paksu harkko olisi kohtuullinen. Sitten vielä tuo pehmeä aine, nosturit työmaalla jne.
tyydy navettakamaan, betoni- ja leca-harkkoon. Valutat tonnikaupalla betonieuroja seinien väliin ja vielä kun jyystät kahista väliseinät, niin kyllä kelpaa porsastella.
Käytännössä kevytbetoniharkko 375 kelpaa rakenteeseen kuin rakenteeseen, kompensaatiot katolle. Viissatanen on hifistejä varten. Nopeimmmin raksaat pystypalkeilla, tönö on pystyssä alle viikossa:- Mieti sitä toisella viikolla tehdessäsi viimeistelytöitä. Nosturi on jo kaukana. Pehmeistä kun puhutaan, oletko miettinyt mitä tasoitetyön jälkeen onkaan näkyvissä muuten kuin korviesi välissä.
Naapurin sipomökin seinästä näkee sopivilla keleillä missä ohutsaumat kulkee. Kiva ruudukko seinässä :)
mikäli pinta on jalorapattu eli slammattu ohuelti. Saumojen näkymistä voi vielä tehostaa viistämällä harkkojen kulmat ennen muurausta. Pintakäsittelytapoja on monenlaisia, tuon pinnoitteen voi itsekin tehdä.
Yritäpäs viistää valuharkon kulmat, menee ikä ja terveys.
Miksi valuharkkojen kulmia pitäisi viistää?
voisit viistää ja kehua sitten palstalla, että ne näkyy.
Lammi !
sekä seinäketarviketta;- Mutta mistäs talon tekis?
Lammikivitalossa voi laittaa vaikka kukkalaatikon siposta ulos, pysyy koko kesän mukavan kosteana
kun kuivana kesänä ne olisivat kuivemmat kuin talosi.
sun tietämys loppui jo kukkalaatikko asteelle, jätä rakentaminen/kommentoiminen muille
Lammi tietenkin, käy katsomassa muutamaa valmista / rakenteilla olevaa niin peli on sillä selvä
Eihän jämerää myy ees muut kun joku lääkärikeskuksen hörhö Mansesta!