Lumenvalkea hiljaisuus ympärilläni
ajattelen elämäni teitä
... ... .... .. ...... .. ...... .. . . . ....... . ..
minä kuljen samoista ovista
kuin ennenkin, niistä jotka avautuvat
itsestään minun niitä koskettamatta
Ja tallatut polut, ympyränmuotoiset
palaavat aina samaan paikkaan
mistä ovat lähteneet
... .... ... .. ... ... .... .... ... .... .... .. ...
.... .... .... ..... .. . . ... ..... .. . .. . . .. .
Vaaran laelta näkyy aina toinen
vaara, samanlainen
Ja suot ovat vuosi toisensa jälkeen
samoilla paikoillaan niiden välissä
Jos haluat nähdä uuden näköalan,
sinun on tarvottava suon ylitse
... ..... ... .... .. ..... .... ..... ... .. ... ....
Silti sinä kaipaat aikaa, jolloin
teit itse omia latujasi metsien
lävitse, umpihankeen
Mutta silloin sinulla olikin
elämän verran aikaa eksymiseen
ja yhä uudelleen takaisin
palaamiseen
... ... ..... ..... ... ..... ..... .... . . ... . . ..
21.1.2009 kerppuli
ajattelen elämäni teitä
... ... .... .. ...... .. ...... .. . . . ....... . ..
minä kuljen samoista ovista
kuin ennenkin, niistä jotka avautuvat
itsestään minun niitä koskettamatta
Ja tallatut polut, ympyränmuotoiset
palaavat aina samaan paikkaan
mistä ovat lähteneet
... .... ... .. ... ... .... .... ... .... .... .. ...
.... .... .... ..... .. . . ... ..... .. . .. . . .. .
Vaaran laelta näkyy aina toinen
vaara, samanlainen
Ja suot ovat vuosi toisensa jälkeen
samoilla paikoillaan niiden välissä
Jos haluat nähdä uuden näköalan,
sinun on tarvottava suon ylitse
... ..... ... .... .. ..... .... ..... ... .. ... ....
Silti sinä kaipaat aikaa, jolloin
teit itse omia latujasi metsien
lävitse, umpihankeen
Mutta silloin sinulla olikin
elämän verran aikaa eksymiseen
ja yhä uudelleen takaisin
palaamiseen
... ... ..... ..... ... ..... ..... .... . . ... . . ..
21.1.2009 kerppuli
Vastaukset 8
Vanhimmat
Uuden oppiminen, mistä itsensä kehittämisen polulla juuri on kyse, on yllättävän vaikeaa. Jos opimme jotain uutta, se yleensä merkitsee sitä, että joudumme muuttamaan asenteitamme, ajatuksiamme ja tekemisiämme. Tämän takia emme monestikaan halua oppia uutta, vaan haluamme vain vahvistaa sitä mitä jo tiedämme.
Jos eteemme tulee jokin uusi, etenkin sellainen asia josta emme ole samaa mieltä, vastustamme sitä. Emme halua kuulla mitään mikä pistäisi ajattelumme uusiksi. Mutta jos haluamme todella edistyä polullamme, meidän on nimenomaan oltava avoin kaikelle uudelle. Se ei suinkaan tarkoita, että meidän pitäisi omia kaikki uusi ilman, että kyseenalaistamme sen. Tärkeää on olla kumoamatta uusia ajatuksia liian nopeasti vain sen takia, että emme ole niistä samaa mieltä.
Kaikki ajatuksemme menevät vanhojen uskomuksiemme läpi, joten siten ne eivät tietenkään ole vapaita vanhan tiedon vallasta.
Uuden luominen alkaa siitä, että jätämme vanhan.
Kiva oli lukea "lumellisia" ajatuksiasi ;)
on miellyttävää lukea. Niissä on kypsyyttä ja viisautta. Niin kai se on, että ihmisellä on taipumus urautua asenteisiinsa ja laduillensa.
Tietysti jostain kallioperustasta täytyy pitää kiinni. Mutta esimerkiksi erilainen tapa ajatella asioista tai käsitellä niitä on avarampi maa. Ehkä kaukaisen vaaran laelta avautuisi uusi, erilainen näköala. Tai ehkä joku uusi polku veisi aivan uuteen maailmaan.
Kiitos ajatuksistasi!
Kerppulintu
ei takaa, että "näkee", vaikka näkee.
Tarvitaan omakohtainen ymmärrys ja uuden asian sisäistäminen niin vot...
Vaaniko vaara vaaran takana, sitä kannattaa koetella.
Suo siellä, vetelä täällä ;)
ja miettimisen aihetta sanoistasi. Eihän se riitä tietenkään, että näkee. Ymmärtää pitäisi.
Niinhän opetettiin toisaalta jo lasten liikennelaulussa, että monta vaaraa ompi eessä.
Pitäisi tietää sekin, mitä vaaraa kohti lähtee kapuamaan.
Olen kyllä itse lähinnä sitä mieltä, ettei kaikkien tuulien mukaan kannata lähteä eikä kaikille vaaroille kiivetä.
Minun tieni on kyllä kulkenut välillä huipulta huipulle, laaksojen kautta. Ja usein olen rämpinyt soita.
Upeita ajatuksia.
Piti lukea oikein
ajatuksen kanssa. :)
unisia lumisia ajatuksia, ei sen kummemmin suunniteltuja. Kiitos kommentistasi.
ensimmäiset lauseet takertuu jo minuun,
ja tuo lumenvalkoinen hiljaisuus on minulla läsnä
täällä luonnon keskellä - varmaan siksi.
Ovista ja tallatuilla poluilla kulkemisistakin
pidän ja löydän itseni kummasti niistä.
Vaaraosuus ja kaikki loppukin ovat mieleeni,
mutta olen kai sen sanonut ennenkin, että teksti-
si uppoavat aina minuun.
Kiitos !
Olet aina niin kultainen.
Kiva, että Sinullakin on valkoinen maisema siellä, missä oletkin. Tänne satoi yöllä paljon lunta.
kerppuli