Minä, tyhmä, kokeilin voisinko olla ilman hormonikorvaushoitoa, joka minulla on ollut reilu puolivuotta. Vajaa kaksiviikkoa sitten lopetin ja olo on aivan hirveä. Ei siis muuttunut yks kaks, vaan pikku hiljaa näiden vajaan kahden viikon aikana.
Sydän hakkaa, yöllä on kuuma, tuntuu kuin koko kroppa vapisis, päivällä v:tuttaa kaikki: ihmiset ympärillä, työt, joita ei saa tehdyksi, kauhea alavireisyys koko ajan tyyliin "en ole mitään ja kukaan ei välitä minusta" ym. oikein inhottavaa. Aloitin eilen uudelleen hormonikorvaushoidon.
Kanssasisarilta kysynkin, oletteko sitä mieltä, että em. oireet johtuisivat hormonikorvaushoidon lopettamisesta? Vai olenko tulossa hulluksi? Siltä vähän tuntuu.
Ja tämä saamattomuus on ihan hirveää. Samoin kuin idioottimaiset ajatukset, ettei kukaan välitä ym. Mutta en voi sille mitään tällä hetkellä. Odotan vain, että hoito alkaisi tehota uudestaan ja löytäisin itseni kaiken tämän kohelluksen (mielessä) jälkeen.
Niin, meinasi unohtua, minulla on Estrenageeli jatkuvassa käytössä ja Terolut 12 päivää kuussa.
Sydän hakkaa, yöllä on kuuma, tuntuu kuin koko kroppa vapisis, päivällä v:tuttaa kaikki: ihmiset ympärillä, työt, joita ei saa tehdyksi, kauhea alavireisyys koko ajan tyyliin "en ole mitään ja kukaan ei välitä minusta" ym. oikein inhottavaa. Aloitin eilen uudelleen hormonikorvaushoidon.
Kanssasisarilta kysynkin, oletteko sitä mieltä, että em. oireet johtuisivat hormonikorvaushoidon lopettamisesta? Vai olenko tulossa hulluksi? Siltä vähän tuntuu.
Ja tämä saamattomuus on ihan hirveää. Samoin kuin idioottimaiset ajatukset, ettei kukaan välitä ym. Mutta en voi sille mitään tällä hetkellä. Odotan vain, että hoito alkaisi tehota uudestaan ja löytäisin itseni kaiken tämän kohelluksen (mielessä) jälkeen.
Niin, meinasi unohtua, minulla on Estrenageeli jatkuvassa käytössä ja Terolut 12 päivää kuussa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuliko korvaushoidosta sinulle oireita, vai miksi lopetit sen käytön? Vaihdevuosioireet eivät yleensä poistu vielä puolessa vuodessa, kyllä sitä hoitoa joutuu käyttämään useamman vuoden.
Et ole tulossa hulluksi, vaan oireesi johtuivat siitä, että lopetit korvaushoidon. Luonnollisesti vaihdevuosioireet tulivat takaisin, kun kerran lopetit lääkkeen, joka ne poistaa. Saamattomuus ja mitättömyyden tunne ovat ihan tyypillisiä tuntemuksia, joiden pitäisi korvaushoidolla poistua.
Olet käyttänyt korvaushoitoa vasta vähän aikaa, odota muutama päivä, niin sitten helpottaa. Jos ei helpota, ei auta muu kuin tilata aika gynekologille. Joskus psyykkisiin oireisiin tarvitaan mielialalääkitystä.
Kiitos vastauksesta! Itsekin ajattelin, että vaihtarioireet ovat hormonikorvaushoidon keskeyttämisen takia tulleet takaisin. Nämä tuntemukset ovat ihan samanlaisia kuin ennen hoidon aloittamista.
Hyvä kysymys "miksi lopetit". Ajattelin kokeilla, jos tulisin toimeen ilman, mutta nyt on selvää, että väärässä olin. Tuntuu helpottavalta, kun kirjoitat, etten ole tulossa hulluksi, kun tosiaan siltä tuntuu.
Enpä tee tyhmiä kokeiluja ihan heti uudestaan. En halua tätä kauheaa tunnetta kärsiä, kun hoitokin on olemassa. Tyhmästä päästä jne. sopii meikäläisen motoksi.
Kiitos!
täällä,mutta pakko yrittää kestää.
et ole kuule tulossa hulluksi,kyllä meillä tytöillä nyt vaihdevuodet rassaa,,,,,,,,,,,mua ei kuule ole kukaan rakastanut pitkään aikaan,työkavereiden naamat inhottaa,lapset sais mennä huitsin nevadaan,ja sitä rataa,,,,,,eli samoissa fiiliksissä ollaan,,,,,,,,,,,,syö niitä lääkkeitä jos auttaa,,,,,,,,,,,,eiköhän täsät selviä hengissa,tosin tuntuu et karkottaa kaikki pois et kohta on sit ihan yksin..................
edes hetki päivästä, hyvän dekkarin (murhia ja verta) parissa ilman ketään ja mitään. Se on elämää siskot!
Sun tuntemukset on niin samanlaisia kuin omanikin, että tuntuu kuin kirjoittaisit minusta. "tuntuu et karkottaa kaikki pois et kohta on sit ihan yksin.................. " ihan sama tunne! Vaikka ei haluaisi olla pahantuulinen ja luokseenpäästämätön, silti käyttäytyy just niin kuin ei pitäis.
En sano, että onneksi en ole yksin, koska kaikilla meillä on niin veemäinen olo, ettei sitä toivois kenellekään. Yritetään sinnitellä eteenpäin, kaikesta huolimatta.