Pienryhmäopetus, mitä se on?

vähän aikaa pienryhmäopetuksessa ja on kuudesluokkalainen. Keskiarvo huitelee ysin tuntumassa, mutta kun niitä myöhästelyitä ja huolimattomuutta oli aivan liikaa ja se häiritsi muuta opetusta ja tyttären oma oppimistakin.

Ei siis tarvitse olla "ns. tarkkailuluokka-ainesta" vaan on jotain mikä häiritsee muuta luokkaa tai muu lukaa häiritsee oppilasta. Pienryhmäopetus on hyvä apu ja poikasi ehkä saa keskittyä siellä paremmin. Ryhmä on todella pieni, noin alle 10 oppilasta ja useimmat ovat hetkellisesti jonkun tunnin tai päivän tai kuten tyttäreni kohdalla, niin sitä myöhästelyä tarkkailtiin oikein urakalla :) Pitäisin tuota ihan hyvänä jutuna ainakin väliaikaisesti. Meillä tytär oli parisen viikkoa ja nyt katsotaan, että miten se koulun sääntöihin sopeutuminen alkaa taas sujumaan.

Pienryhmäopetuksen aikanakin oli oman luokan kanssa yhteisiä tunteja muistaakseni ainakin liikunnassa ja enkussa.

pienryhmässä käy usein oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia esim jossain kielessä tai matikassa. he ovat siis vaan kyseiset tunnit pienryhmässä ja muuten oman luokan kanssa. osa on juuri poikasi lailla keskittymisvaikeuksista kärsiviä ja he ovat yleensä lukuaineiden kohdalla pienryhmässä. pienryhmässä opiskelu on nykyään todella tavallista ja yleistä - ei siitä silmätikuksi joudu. :)

Pienryhmäopetus on etu, joka kannattaa ottaa vastaan.Palvelua ei saa rahana.Erityisopetuksen piirissä tavalla tai toisella on jo joka neljäs oppilas jossain vaiheessa. Harvapa kieltäytyy, jos menee yleislääkärille ja päivystysvuorossa onkin erikoislääkäri.

pienryhmään, niin ilmanmuuta, sinne vaan. Monella paikka kunnalla kaikki lapset eivät pääse sinne ja sinne joutuu jonottamaan.

Käytännössä opiskelu tarkoitta siellä sitä, että jos esim. lapsella on oppimisvaikeus, niin hänelle tehdään oma yksilöllinen opetussuunnitelma, . Se on hyvin usein perusopetussuunnitelmaa löysempi. Siellä edetään lapsen oppimiskykyjen edellyttämällä tavalla kuitenkin niin, että tavoitteena on saavuttaa (jos mahdollista) peruskoulun oppimäärä.

Meillä on kaksi lasta pienryhmässä ja haluaisin sinne kaikki. Se on ihanteelinen kouluympäristö lapselle.

Kuitenkin vinkiksi sinulle, että tee yhteistyötä opettajien kansa. Käy vanhempain illoissa ja osallistu muutenkin koulutyöhön.

Pienryhmiä on monenlaisia. On lapsille joilla on oppimisvaikeuksia, lapsille joilla on käytöshäiriöitä ym. ym.

Pienryhmäopetuksen tavoitteena on auttaa opinnoissa heikosti menestyneitä tai alisuoriutuvia oppilaita.
Oppilas opiskelee pääsääntöisesti yhdessä ikäluokkansa kanssa.
Pienryhmässä opiskeltavat asiat opetetaan yksityiskohtaisemmin oppilaan oman tahdin mukaan.
Pienryhmillä on yleensä opettajan lisäksi oma koulunkäynninohjaaja, joten aikuisia luokassa riittää niin, että jokaista oppilasta pystytään tukemaan ja auttamaan juuri oman tarpeen mukaan.

Samalla tarkoitan että vahvuuksissaan oppilaat saavat erityistä kannustusta,
heikkoudet huomataan ja niihin pystytään puuttumaan hetimiten.

Tässä myös tietoa:
http://www.perusopetus.fi/?page_id=183

Kannattaa todellakin ottaa vastaan pienryhmäopetuspaikka, jos on katsottu siihen olevan tarvetta ja on siihen mahdollisuus. Jos lapsella on vaikeuksia koulunkäynnissä tai muuten jollain elämän osa-alueella, niin pienryhmä on paljon turvallisempi paikka. Kun oppilaita on vähän, riittää opettajalla enemmän aikaa kaikille ja jokaisen erilaisuus voidaan paremmin ottaa huomioon. Usein luokassa on myös avustaja tai avustajia.

Meillä on kyseessä selektiivinen mutismi (puhetta on myös Aspergerin oireyhtymästä). Pienessä ryhmässä hän on selvästi vapautuneempi ja silmin nähden onnellisempi. Hän on pienessä ryhmässä osa-aikaisesti, ja erot kyllä huomaa sen ja ison ryhmän välillä. Itsekin hän tykkää eniten pienistä ryhmistä.

Moi!!!
Pienryhmään menee kaikenlaisia ihmisiä, pienryhmiä on ujoille oppilaille, oppimisvaikeuksia, keskittymiä häiriö, itse tiedän eo luokassa, itsekin tunnen ihmisiä jotka ovat pienryhmässä, kielet, matematiikka ja äidinkieli ongelmia voi olla muitakin oppimisvaikeuksia, tai joku muu miksi on eo luokalla.

Mun lapseni on kolmattavuotta pienluokassa ja se on ollut hänelle loistava paikka. Opiskelevat normaaliopetuksessa mutta tahti on yksilöity kullekin sopivasti. Poika esim matikassa menee edellä omaa tahtiaan koska se on hänelle helppoa. Äidinkieli taas ei ole ja siihen tarvitsee paljon tukea. Lisäksi hänellä on tarkkaavaisuudessa ongelmia ja luokassa voidaan järjestää tarvittavia toimia avuksi kuten sermi, kuulokkeet yms. Nyt menee niin hyvin jo että menossa on erittäin lupaava testijakso tutussa normaaliluokassa. Aikaisemminkin hän on tietyt tunnit ollut integroituna normiluokassa. Luokkakavereissa on monenlaisia syitä miksi kukin on siihen porukkaan päätynyt ja ekalla jo laitettu. Tässä sakissa on oppilaita 1-3.lk eli sekaluokka joka toimii kyllä hyvin. Pienluokka on hyvä asia ja jos sitä ehdotetaan, se kannattaa katsoa.

Se on niinkuin ennen vanhaan Apukoulu. Siellä saavat oppia ne huonot ja osaamattomat lapset joille ei mikään mene perille. Oudot lapset joille muu on tärkeempää kuin oppiminen. Silloin normaaliluokan opettaja pääsee heikoista ja ärsyttävistä lapsista eroon kun laittaa sinne heti lapsen joka on ärsyttävä, hän voi tyhjentää luokan kokonaan laittamalla niitä apukouluun. Nykysiin vaan keksitään hienoja nimiä, ettei lapset ja vanhemmat tiedä mikä se on, sitten on erityisluokka joka on apukoulu, ja onhan näitä nimityksia.

Pienryhmäopetus on nimensä veroista eli pienessä ryhmässä. Kaikille ei isot ryhmät sovi. Voi esim. olla liikaa ärsykkeitä, häiriötekijöitä, odottamista yms. Meillä kaikilla on vähän eri tavalla viritetty ne siimat, että kuinka paljon mitäkin kestämme ja pystymme silti toimimaan kuin muut. Sehän on ryhmäopetuksen pointti, että toimii suht koht kuin muutkin. Totuus on, että se on aika jäykkä malli eikä sovi kaikille. Kolun puolelta en asiaa niin tunne, mutta päiväkodista esim. lapsen joka 4-5v oli jo selkeästi sellainen, että tulee olemaan vaikeaa myös kolussa toimia isossa ryhmässä. Eli alettiin järkkämään tukipapereita jotta niistä olis tarpeeksi yhtenäinen historia. Siten voidaan taata, että SAA kouluun mennessään pienryhmäpaikan, jota hän tarvitsee. Kannattaa siis luottaa ammattilaisiin. Ei näitä paikkoja huvikseen jaeta eikä niitä kaikille riitä. Tämä kyseinen lapsi oli sellainen, että tarvitsi aikuista lähelle, ohjeet selkeästi ohjattuna, koska muuten kaikki muu huoneessa tapahtuva vei huomion sinne tänne ja toiminta saattoi sitten olla häiritsevää.