Epämääräiset kirjastossa

No eikös ne kerjäläiset olisi nimenomaan hyvin hiljaisia. Kirjastossa on lämmin sisätila. Kirjasto on paikka kaikille. Jos tuo kova meteli häiritsee, pitäisi kysyä mahdollisuutta rauhalliseen työtilaan tai lukusaliin tai ihan yksinkertaisesti sanoa henkilökunnalle asiasta suoraan.
Itse olen töissä kirjastossa pääkaupunkiseudulla ja tämä on kyllä lähialueen asukkaiden yhteinen olohuone. Nimenomaan sellaisena markkinoitu.

Sinut kuvittelemaan, että yhteiskunnan pitää kustantaa juuri Sinulle ilmainen, rauhallinen, äänetön ja ehkä myös ilmastoitu työhuone, kirjaston muodossa?
Lähtökohtaisesti olen juurikin päätynyt siihen, että kirjastoon jos mihin ovat kaikki tervetulleita. Jopa romanialaiset romanikerjäläiset.
Jos joku käyttäytyy eri lailla kuin Sinä, ei se oikeuta kutsumaan epämääräiseksi. Yli viidenkymmenen kirjastokäyntivuoden kokemuksella uskallan väittää kirjastohenkilökunnan osaavan määritellä sopivan melu- ja hajutason. Mikäli se poikkeaa Sinun normatiivimoraalistasi niin voin vain suositella Akateemisen puoleen kääntymistä ja näyttävän kotikirjaston kokoamista. Suosimaltasi Pääkaupunkiseudulta löytyy myymälöitä, kvg. Kattava kotikirjasto miulkii tietennii on, sen päivän varalle kun koivet ei enää kanna lähikirjastoon.

Samalla tavalla, kuin sinäkin myös laitapuolen kulkijat. Mikäli nämä em. heput eivät häiritse yleistä järjestystä. Järjestysäännöt ovat kaikille samat. Voihan joku aivan oikeasti pitää runoudesta. Enemmän häiritsee kirjastoissa nuorison meluisa käytös ei niinkään pultsarin haju. "Vaikeita" tarkoittanet "tutkimustyötä" ei tehdä yleisessä kirjastossa vaaan omassa pääkopassa. Meluun kyllä olisi enemmän kiinnitettävä huomiota.

ja veisit kotiisi ja tarjoisit suihkun ja ruoan...ei yhteiskunta kaikista huolehdi. itse juuri olen auttanut epämääräistä jaloilleen...vaatetta,ruokaa ja puhtausneuvoja...saunaa.

sosiaalialaa....opiskelut.

"Itse olen kirjastossa tekemässä vaikeita töitäni." Ymmärrän argumenttisi ja olen samaa mieltä, mutta on mielenkiintoista että kiellät kirjaston käytön "yleisenä olohuoneena", kun itse ilmeiseti käytät sitä työhuoneena.
On kyllä todella ärsyttävää joskus kun yrittää syventyö johonkin. Omalla paikkakunnallani paikalliset nuoret menevät notkumaan ja syömään eväitään yms. kirjastoon. Se on niin mukavaa kun 5. 8. luokkalaista rummuttaa "peruskomppia" yhtäaikaa, kun itse yrittää lukea..

Tupla-v

Kirjastoja markkinoidaan nykyään nimenomaan kaikille yhteisenä olohuoneena... Toisin kuin ennen vanhaan, kirjastoissa saa puhua normaalilla äänellä, kuiskata ei siis tarvitse. On totta, että tästä ja mm. kännyköiden käytöstä (joka on kirjastossa kiellettyä, mutta mitä kieltoa useimmat asiakkaat eivät noudata) aiheutuu melua, mutta lukusalit ovat niitä varten, jotka kaipaavat enemmän lukurauhaa.

Mitä sottaisiin asiakkaisiin tulee, mikäli he eivät aiheuta käytöksellään häiriötä, hekin saavat kirjastoon tulla, mutta kyllä vahtimestarit huolehtivat ulos mm. sellaiset laitapuolen kulkijat, jotka tulevat esim. ainoastaan nukkumaan kirjaston tiloihin. Epäsiisteyteen on vaikeampi puuttua, mutta kyllä meillä kerran jouduttiin huomauttamaan asiakkaalle, jonka ympärillä leijui muutaman metrin säteelle ulottuva paha haju... Henkilö korjasi tilannetta ja käy kirjastossa edelleen.

Monille syrjäytymisvaarassa oleville kirjasto voi olla tärkeä henkireikä enkä minä ainakaan halua mennä sitä heiltä poistamaan. Millä perusteella edes luokittelisimme ihmiset syrjäytymisvaarassa oleviin työttömiin ja moniongelmaisiin henkilöihin - pitäisikö asiakkailta vaatia joko todiste työpaikan olemassaolosta tai aktiivisesta työnhausta tai ehkä kenties lääkärintodistus siitä, ettei heillä kovin pahoja ongelmia ole? Minusta ei riitä, että ihminen "näyttää epämääräiseltä".

Meidän kirjastossa käy päivittäin muutamia mielestäsi todennäköisesti kieltolistalle kuuluvia henkilöitä. Heistä ei ole muille asiakkaille häiriötä (ainakaan yleensä - jos on, asiaan tartutaan) ja hiukan minua arveluttaa se, mitä he tekisivät ja missä aikansa viettäisivät, jos heidät heitettäisiin kirjastosta ulos. Yksi lukee aktiivisesti ja toinen käy päivittäin nettikoneella - ehkä he pysyvät elämän syrjässä kiinni nimenomaan kirjaston ansiosta.

eräässä kaupungissa kaupunginkirjasto oli sellainen laaja sivistyksen keskus , että alakerassa oli isot miesten vessat ja naisten vessat, ravintola ja kahvila, aktuelleja kirja- tai muita näyttelyitä, levymusiikkia, ja paljon tilaa , paljon osastoja, myös luentosali, jossa saattoi pitää yleissivistäviä luentoja ( esim narkotikapoliisi valaisi yleisöä eri ongelmista), sanomalehti sali jossa oli kymmeniä eri kielisiä sanomalehtia jne, ja tosiaan tässä kulttuurin keskuksessa olisi katsottu kummissaan niitä, jotka alkavat vaania jotain ihmistä , joka tulee kultuurin lähteille ja lähteä haistelemaan toisen vaatteita. Näämmä eri maissa on vähän eri tyylinsä.

Tässä just kirjastossa istun, eka tunti meni tosi leppoisasti, kunnes koululaiset saapuivat. Ihan älytön älämölö. Huudetaan, räkätetään ja soitetaan kännykästä soittoääniä. Kirjastonhoitajat ei puutu asiaan.

Mitä hittoa nyt.

Uskonpa että monet kirjaston viranhaltijat hankkiutuisivat mielellään eroon tietyistä asiakkaistaan. Ainakin itseäni kohtaa suhtautuminen on jo pitkään ollut niin epäsuopeaa, että olen siirtynyt asioimaan lähikunnan kirjastoon. Eivät ihmiset vain kykene lukemaan kaikkia kuuluvaksi samaan ryhmään itsensä kanssa. Me toisenlaiset olemme ketjun aloittajaa lainatakseni "epämääräisiä" - ja eiköhän se ole meistä puhuttaessa vielä kaunis ilmaisu.

Ihmiset, jotka työllään, esimerkiksi julkisyhteisöjä palvellen, tuottavat hyvinvointia minunlaisilleni sosiaalieläteille, maksavat veroina valtion tai kuntien maksamista palkoistaan niitten kirjastojen ylläpidon. Heidän verorahoillaan hankitaan kalliit kirjat vielä kalliimpiin kirjastoihin ja luullakseni heidän mielestään on oikeus ja kohtuus, että ennen muuta heidän kanssaan samaan ihmisryhmään - eli siisteihin - kuuluvat henkilöt saavat myös ensisijassa ja kaikessa rauhassa käyttää hyväkseen verorahoilla hankittuja palveluita. Me luuserit voimme sitten ostaa vaikka poistokirjoja, se on meidän osuutemme verojen maksamisesta.

Kirjasto on kaikille avoin. Nykyään siellä saa puhua normaalilla äänellä. Puhelinkeskustelut eivät silti kuulu kirjaston käytäville tai lukusaliin, vaan esimerkiksi kirjaston aulaan.
Kirjaston työskentelytilat ovat erikseen ja niissä pitäisi olla kohtuullisen hiljaista.
Kirjastot eivät ole nukkumista varten.

Kirjastossa pätevät samat käyttäytymissäännöt kuin missä tahansa julkisella paikalla, ja kuuluvat lyhykäisyydessään näin: Älä häiritse muita. Eli ihan normaalia fiksua käytöstä jossa otetaan kanssakulkijat huomioon. Yleensä kirjastossa on varattu jokin osa tai huone hiljaiseen työskentelyyn, kannattaa kysäistä. Kirjasto on ehkä tasa-arvoisin palvelu mitä olla voi, aivan sama paljonko sinulla on rahaa, voit tulla kirjastoon ja ilmaiseksi lukea lehdet, lainata kirjan, äänilevyn, elokuvan... Ja halpa palvelu, kirjaston menot kaupungin / kunnan menoista on n. 0,5 - 1 %, eli ei paljon mitään.

Vai on noita vanhan ajan kirjastovirkailijoita yhä. Joskus, ennen tietokoneaikaa erään kirjastoihmisen vakiototeamus lainaustiskillä kuului: "olisi siellä hyllyssä parempaakin luettavaa ollut". Niin tai näin, tässä lapsuuden kirjastossani oli hiljaisuus ja kuri, siellä ei turhanpäiten oleskeltu.