ulkona 997,3 hPa ja sisällä 992,2 hPa.
Onko riittävä ALIPAINE.
mittaaja sano että vähempikin riittäis??
auttakaa tyhmåå
Onko riittävä ALIPAINE.
mittaaja sano että vähempikin riittäis??
auttakaa tyhmåå
mitattiin
paine-ero
183408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Siinä on kyllä aika raju alipaine. tekee noin 50kg neliölle. Avautuuko ovi käsin?
paine-ero on -50pa
kerrostaloissa yleensä 10-50pa
mittasit ja miten mittaus tehdään. Pitäisi tarkistaa omasta talosta sama. Saako mittareita jostain vuokrattua?
oli laite jolla mittasi.
eikä -500pa:n paine-ero tarkoita jo sitä että lähtee lakki päästä?
Ulkona 997,3 hPa ja sisällä 997,2 hPa. Niin tulee 10 pa ero (hehto on 100).
No, 10 Pa on jo järkevämmällä alueella.
...riippuen siitä, millainen talo & ilmanvaihto.
Muutaman pascalin alipaine on ihan hyvä tavoite koneellisella tulolla & poistolla varustetussa talossa. Pelkällä koneellisella poistolla varustetuissa taloissa, erit kerrostalot (=parempi tiiveys) tuppaa alipainetta olemaan enemmän, parikymmentäkin pascalia, mutta tämä ei ole mikään tavoiteltava ominaisuus vaan ko. järjestelmän haitta.
Mutta noilla mittauksilla ei kyllä ole mitään painoarvoa, koska mittalaitteessa, jonka näytön lukematarkkuus on 0,1 hPa eli 10 Pa, mittaustarkkuus/virherajat lienee 1 hPa = 100 Pa luokkaa.
ei kukaan silti osaa vastata että paljonko se paine-ero on. Tuskin se nyt mitään 500paaria on
Tässä on kaikki selvennettynä. Vielä kun olisi varmuus mitä se mittari näytti.
muutamat kertoimet
k = kilo = x 1000
h = hehto = x 100
d = deka = x 10
esim.
dekametri 10 metriä, hehtometri 100 metriä, kilometri 1000 metriä
Paineesta taas
Pa = Pascal, jonka voi karkeasti laskea että 10Pa on kilon paine neliölle.
bar = baari, joka on verrattuna edelliseen 1 bar = 100 000 Pa = 100kPa = 1000hPa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainvälinen_yksikköjärjestelmä#Kerrannaisyksik.C3.B6t
DPA - 200P (0,78) Mittatarkkuus huoneiston paine-eromittaukseen ??
Mittari, jos ei niin napinpainaja on palkattava.
On vähäistä vaativampi tehtävä mitata talon sisä- ja ulkopuolen paine-ero . Miten otettiin tuuli, lämpötila, mittauspaikka, menetelmän ja mittarin tarkkuus, mittauspisteet jne. huomioon? Mitatahan toki voi helpostikin, ja saada tuloksen, mutta onko sillä juurikaan tekemistä todellisen paine-eron kanssa, siinäpä pulma. Ja ne, jotka tähän vastaavat itsekin mitanneensa ja saaneensa järkeviäkin tuloksia, kertokaa kuinka mittauksen teitte.
asumme 7 kerroksessa ja siellä on helposti 4-5 Hpa:ta pienenpi paine.
Ei riitä että mittaa ulkona pihalla paineen ja sitten 7 kerroksessa. Pitäisi mitata myös ulkona 7 kerroksen korkeudessa tai lisätä ulkopaineseen se 4-5 paineen ero ja sitten verrata.
Optimi paine ero olisi 5-10 pa:ta, joten taitaa tulos "ulkona 997,3 hPa ja sisällä 992,2 hPa" olla enemmän kuin "vähän" epäluotettava.
joten lvi-asentaja oli kuutamolla
Totuus on jossakin 997,3 - 997,2 elikkä 0,1 hPa:ta joka on 10pa:ta elikkä ihan normaali.
Joku tuossa aikasemmin taisi jo niin sanoakkin
kiitos kaikille vastanneille
RakMk D2 ohjeesta "Rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden hieman alipaineiseksi, jotta voitaisiin välttyä kosteusvaurioilta rakenteissa sekä mikrobien aiheuttamilta terveyshaitoilta. Alipaine ei kuitenkaan saa yleensä olla suurempi kuin 30 Pa."
Eikö todellakaan sitä voida mitata Paine-romittarilla , vai onko liian helppo . Meniskö Insinöörikoulutus hukkaan
tueksi pari huomioon otettavaa seikkaa. Kuten aiemmin totesin, mittaus on helppoa, tuloksen luotettavuuden varmistaminen ei. Tuloksen virhetarkastelun ainakin oppii insinöörikoulutuksessa :)
Todellakin selkee vastaus . Mittasin ja sain paine-roksi 37 Pa kun on vaan WC poisto 25 Pa kun keittiön poisto on auki . Vaatehuoneen olin jo säätänyt aika pienelle
linkinkin, jos se vähän selventäisi vastausta :)
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kosteusvauriot/kosteustekninen_toiminta/ilmavirtaukset_rakennuksessa/