Aina puhutaan siitä, miten naiset ovat kriittisiä ulkonäöstään! On kuitenkin miehetkin! Ainakin jotkut. Olen koko ikäni kärsinyt mm. siitä, että olen tällainen ruipelo, käytän laseja ja minulla on hörökorvat! Minulle on naureskeltu koko pienen ikäni aina jostain. Olen muuten ihan hyväpalkkainen ja ammattitaitoinen IT-osaaja mutta olis kai se kiva olla jonkun näköinenkin. Kävin läpi sellaisen reilun puolen vuoden kuntoilujakson, jonka tarkoituksena oli saada aikaan lihaksikas vartalo mutta mitään ei tapahtunut, joten lopetin sen pelleilyn siihen! En vaan tajua miksi tuloksia ei tullut?? Käytin jopa lisäravinteita tavallisen ravinnon lisäksi. Mutta vitut! Tällaisena kai sitten jatketaan. Yläaste aikoina olin luonnollisesti koulukiusattu ja kärsin jo silloin ulkonäöstäni. Harkitsin itsemurhaakin mutta jäi toteuttamatta! Jälkeenpäin kun ajattelee niin loppujen lopuksi olis ollut parempi toteuttaa. Itsetunto on nolla! Mitäs mieltä te olette tällaisesta? Säälittävä luuseri? Tiedetään!
Ulkonäkö vituttaa
Saatanan ruma "mies...
11910
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
..täällä.
Itse olen myös koko ikäni kärsinyt ulkonäöstäni. Kouluaikana tytöt eivät vikaisseetkaan, tai jos vilkaisivat, vain vittuillaakseen.
Olen suht raamikas ja kohtuu pitkä, mutta kasvoissani on pieni synnytyksessä tullut epänormaalius ja voi jumal...ta minua kiusattiin siitä koulussa! Aikuiset eivät nyt siitä tietenkään mitään sano, mutta huomaan, että katsovat joskus pitkään.
Monet itkut olen sen vuoksi itkenyt, vaikka mies olenkin!
Tsemppiä sinulle!
Tavallaan kiva, että on kohtalotovereitakin mutta toisaalta ikävääkin. Tiedät varmaan mitä tarkoitan? Ei ne naiset minunkaan päälleni katsele...mitä nyt halventavasti. Aikuiset pääasiassa käyttäytyy ihan asiallisesti mutta ei aina! Ikävä että ihmisiä halveksitaan ongelmista joille itse ei voi mitään! Mutta toivottavasti en ole pitkäikäinen! Luultavasti en ole. Mutta kun on koko ikänsä elänyt helvetissä niin ei varmasti millään ole mitään väliä. Tsemppiä myös sinulle!
Mitä rumempi mies, sitä kovempi flaksi naisten
maailmassa.
Sekä naisten että miesten pitäisi nousta barrikaadeille ulkonäkörasismia vastaan.
Piirteilleen ei voi mitään,
mutta olemuksensa voi hoitaa hyvin.
Sen pitää riittää.
Taistelivathan mustatkin ihonvärinsä hyväksytyksi.
Ei sitä heille hopeatarjottimella annettu, siis sitä hyväksyntää.
TAISTOON RASISMIA VASTAAN!
Usein naiset arvostavat miestä muiden arvojen
kuin ulkonäön perusteella. Mitä sitä turhaa
tekemään kärpäsestä härkästä.
Niin kuin joku jo tuolla ehdottelikin, ei "ruma" ulkonäkö ole este ihmissuhteille eikä onnellekaan. Voisin väittää, että pahin blokki on omassa päässäsi, eikä siis suinkaan sen ulkoisessa olemuksessa.
Kliseenä laitan tähän lainauksen Henri-Fré dé Ric Amielilta (älä kysy kuka tuo tyyppi on), se sopii sinulle kuin ruipeloraajat IT-osaajalle, eli siis aivan loistavasti, jos se oma ajatusmaailma ja itsekunnioitus on kunnossa: "Opi olemaan se, mikä olet, ja luopumaan mukisematta siitä, mitä et ole."
Maailmahan on väärällään niin sanotusti rumia ihmisiä, mutta jostkut heistä ovat suorastaan ihailtuja! Miksi? Siksi, että he ovat noudattaneet yllä olevaa lainausta. He ovat opetelleet tuntemaan itsensä, ja hyväksymään itsensä sellaisina kuin ovat. Itsekunnioitus näkyy, jos ei kilometrien päähän, niin ainakin silmiin katsottaessa. Ihmisen vetovoima tulee sisältä, olipa ulkokuori kaunis tai ruma.
Tiedän itsekin kauniita ja komeita ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan ole kovin suosittua seuraa, sillä sydämen ja pään sisällöstä ei saa mitään otetta. Välillä epäilyttää, onko sitä ollenkaan. On tietysti myös sellainen vaihtoehto, että he ovat tuon saman suojamuurin takana kuin sinä, ulkonäöstään huolimatta. Vaikka olisi "kaunis" tai "komea", voi itsensä hyväksyminen silti olla vaikeaa. Täytyy kyllä myöntää, että olisi hienoa olla sekä upea ulkonäöltään, että päästään terve ja tasapainoinen. Minä en taida olla kumpaakaan.
Mutta jos sitä ulkonäköä kuitenkin haluat muokata pääsi sisällön sijasta tai sen lisäksi, niin vaatteilla ja oikeanlaisilla laseilla saa jo jotakin aikaiseksi. Neuvoa kannattaa aina kysyä sellaiselta, jolla on täysin ulkopuolinen näkemys sinusta. Itse sitä takertuu helposti siihen vanhaan, tutuksi käyneeseen tyyliin.
Kun kävit salilla, niin kävitkö tarpeeksi usein, mutta et liian usein (lihas kasvaa lepovaiheen aikana? Saitko ravinnosta tarpeeksi proteiineja ja energiaa? Teitkö harjoitukset tarpeeksi isoilla painoilla? Saitko yleensäkään mitään neuvoja, vai kokeilitko säveltää itsenäisesti oman ohjelman? Omasta kokemuksesta voin sanoa, että hyvään alkuun pääsee ammattilaisen ohjeilla. Ei kai sinulla ole mitään aineenvaihduntahäiriötä? Kilpirauhasen liikatoimintaa? Se vilkastuttaa aineenvaihduntaa siinä määrin, että lihasmassan kasvattaminen voi olla vaikeaa.
En missään nimessä pitäisi sinua säälittävänä luuserina, mutta taidan sanoa tämän ihan turhaan. Ihmisillä on tapana pitää luuseriudestaan kiinni hampaat irvessä, ihan kuin se olisi jotakin älyttömän arvokasta ja hienoa.
Jos haluat jutustella enemmän, laita toki postia.
Ite oon naine mut en oo kaunis, silmälasipäinen, vartalo sopusuhtanen ja myös koulukiusattu.Oon huomannu et nykyjään ulkonäkö on liian tärkeetä, jopa ystävät valitaan ulkonäön perusteella.Senpä vuoks miul ei oo yhtään omanikästä kaveria,muutama itseäni hiukan vanhempi.Oon tullu siihe tuloksee et jos ei kukaa miuta huoli sen näkösenä ku oon ni se on niitten murhe,menettävät luonteeltaan upean ystävän ja kumppanin.Onha miul onneks kissa ja se on ystävistä parhain.
Kyllä ystävä löytyy. Odota vaan ja kudo sukkaa.
Minä voisin esim. sun kaa jutella.
[email protected]
t: Petri
Jos todella kärsit jostakin silmiinpistävästä 'kauneusvirheestä' esim. hörökorvista tai rumasta nenästä, niin mikset voi mennä kauneuskirurgin luo. Mielestäni tänä päivänä niin miehet kuin naisetkin voivat turvautua 'korjaustoimenpiteeseen'. Se voi todella auttaa, jos probleema on ihan todellinen. - Tulevaisuudessa moni turvautuu paljon herkemmin kauneuskirurgiin, eikä sitä enää ajatella olevan vain harvojen etuoikeus. - Monesti kyllä itsetunnon oikea arviointi auttaa samoin kunnon 'stailaus' ja ehdoton siisteys. Kyllä noilla avuilla taatusti alkaa pärjää elämässä. Tsemppiä kaikille tv. ent. pottunenä
Entisenä kehonrakentajan tyttöystävänä osaan sanoa, että lihaksia ei kasvateta niin vain. Puoles vuodes ei todellakaan tule mitää kummosia muutoksia, mutta joissaki vuosissa sitä alkaa hahmottua... Mutta ilmeisesti vain jos osaa ravita lihaksiansa levossa, jotta ne kasvaisivatkin. Lihakset siis eivät kasva treenin aikana vaan levon aikana. Lisäravinteet helpottavat vaa sitä ruoka-annoksien määriä ettei kaikki aika mene keittiössä... Ensin pitää tutkia ja sitten vasta hutkia
Terve, mahtuuko vielä lisää rumien miesten kerhoon? Ei tässä kehumista ole. 140 kiloa (50 kiloo liikaa), leveä naama varustettuna isolla päällä ja silmillä, mutkainen selkä ja vinoniveliset polvet. Ei sytytä naisia ei, vaikka mitä teen. Kyllä se vaan niin on ettei saisi ulkonäöstään valittaa, mutta en muutakaan voi. Ikäni olen kärsinyt ulkonäöstäni ja kärsin edelleen. Ei muijat niiaa eikä työnantajat kumartele meitä länkisääriä. Jos olisi rahaa, menisin korjausleikkaukseen. Toivottavasti en ala vihata itseäni. Joskus meinasin vetää itseni naruun, mutta se jäi vain puheeksi. Ehkä sitten seuraavassa elämässä olen toisenlainen. Pidetäänkö peukkuja? Karmeaa ja henkisesti kuluttavaa on törmätä näihin asioihin, niin omalla kuin toisten kohdalla. Mitäpä meillä tässä maailmassa olisi?