ahdistaa..masentaa..tai jotain

ei tämä mukavaa ole..ei oo helppoa..
huomasin ns. liian myöhään, että olen raskaana, että en voinut edes abortteja ajatella, tuskin niitä enää viikolla 23 tehdäänkään..ja enkä kyllä välttämättä olisi semmoiseen pystynytkään.Lapsen isä ei pidä enää mitään yhteyksiä, hän jätti mitään sanomatta kuin nalli kalliolle..siitäkin on jo monta kk aikaa..Ongelma on nyt se, että olen tavannut tässä pari viikkoa sitten miehen, joka lämmittää todella paljon sydäntäni..Hän ei tiedä, että odotan vauvaa, ja minut valtaa paniikki kun ajattelen että pitää kertoa hänelle, koska tiedän että hän jättää samantien..Olen päättänyt, että annan lapsen adoptioon, hän saa jossain muussa perheessä paljon paremman elämän,itse kun olen vielä opiskelija jne. Mutta voiko mies ymmärtää semmoista..? voiko mies olla semmoisen kanssa yhdessä joka kantaa lasta,joka ei miehen ole..? veikkaanpa että ei..Tippa tulee linssiin, sillä vaikka olen miehen tuntenut niin vähän aikaa, tuntuu että hän on sielunkumppani..mutta kun hän asiasta kuulee, niin huonostiha siinä käy..
6904
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

uskoa mua! ite oon ollu vastaavassa tilanteessa ja ONNEKSI enantanut lastani pois ja nyt mulla onki niitä jo kolme ja onnellinen olen!
eka lapsi oli 5kk vanha kun tapasin nykisen mieheni ja hän pitää sitä kuin omanaan.

en viittis koko tarinaa tässä selittää,mutta jos tarvit tukea,niin laita s.posti osoite tänne!

Äänestä

..vaikka tilanne on hankala niin sinulla ei ole siitä kuin yksi ulospääsy: kertominen.
Jos mies on sinulle oikea niin hän hyväksyy sinun tekemät ratkaisut. (Ja jos ei hyväksy niin ehkä jossain on sinulle sopivampi mies.)
Meillä kaikilla on oma historiamme ja tempauksemme, jotka yleensä tulevat jossain vaiheessa julki elämänkumppanillemme. Ja kuka jaksaisi loppuelämän salata jotain, tuleehan siinä jo itsellekin huono olo.

Mieti miten ja missä kerrot. Tai voithan yrittää etukäteen selvittää mitä mieltä hän on raskaudesta ja mitä mahdollisen raskauden kohdatessa nuoren kannattaisi tehdä. Ja ehkä sinun ei kannattaisi etukäteen surra miten mies reagoi, sillä ethän voi tietää. (Voihan hänellä olla adoptoitu kaveri, voihan olla että hänen kaveri on isä lapselle joka ei oel biologisesti hänen, reagointitapoja on monia ja niitä ei voi toinen ennustaa.)

Mutta muista että ratkaisu on sinun, vain sinä päätät.
Ja pian tiedät onko miesystäväsi se jonka kanssa voit toteuttaa päätöksesi.

Rohkeutta sinulle!

Äänestä

rohkeasti vaan asiat esille :-) mulla oli sama tilanne..poikaystävä jätti samoin tein...asiat järjestyy kyllä..

Äänestä

Tuleepas tänne nyt kummallisen usein näitä viestejä, joissa nuoret raskaana olevat naiset miettivät lapsen antamista adoptioon. Ihmeellistä on se, että samaan aikaan kotimaiset adoptiovauvat ovat vähentyneet...?

Äänestä
  • ovat pyörineet viimeiset 20 vuotta suhteellisen samoina. Viimeisen 10 vuotta hyvinkin samoina. Kuinkas kauan tälläisiä Suoli24 keskustelusivuja on ollut?

    Äänestä

Ehkäpä kannattaisi laittaa niitä elämän asioita tärkeysjärjestykseen? Kumpi on tärkeämpi, joku mies (johon olet vasta tutustunut) vai oma lapsesi?

Anna vain lapsi adoptioon, saapahan ainakin kunnolliset rakastavat vanhemmat. Ja varo tämän uuden tyypin kanssa (jos nyt vielä lapsen syntymän jälkeen olette yhdessä) ettei uusia lapsia pääse tulemaan. Ehkäisystä saat tietoa terveyskeskuksesta ja netistä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


aharistaa kirjoitti:

ei tämä mukavaa ole..ei oo helppoa..
huomasin ns. liian myöhään, että olen raskaana, että en voinut edes abortteja ajatella, tuskin niitä enää viikolla 23 tehdäänkään..ja enkä kyllä välttämättä olisi semmoiseen pystynytkään.Lapsen isä ei pidä enää mitään yhteyksiä, hän jätti mitään sanomatta kuin nalli kalliolle..siitäkin on jo monta kk aikaa..Ongelma on nyt se, että olen tavannut tässä pari viikkoa sitten miehen, joka lämmittää todella paljon sydäntäni..Hän ei tiedä, että odotan vauvaa, ja minut valtaa paniikki kun ajattelen että pitää kertoa hänelle, koska tiedän että hän jättää samantien..Olen päättänyt, että annan lapsen adoptioon, hän saa jossain muussa perheessä paljon paremman elämän,itse kun olen vielä opiskelija jne. Mutta voiko mies ymmärtää semmoista..? voiko mies olla semmoisen kanssa yhdessä joka kantaa lasta,joka ei miehen ole..? veikkaanpa että ei..Tippa tulee linssiin, sillä vaikka olen miehen tuntenut niin vähän aikaa, tuntuu että hän on sielunkumppani..mutta kun hän asiasta kuulee, niin huonostiha siinä käy..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu