seurakoiriksi..harrastukseen ja seuraksi?
lenkkeilen n.1-1,5h/pv ja vkl enemmän ja myös tokossa kävisin.
mites noi näyttelylinjat? Kuinka paljon pitäisi liikkua ja onko kanakoirissa mitään rotua mikä olisi sopiva?
lenkkeilen n.1-1,5h/pv ja vkl enemmän ja myös tokossa kävisin.
mites noi näyttelylinjat? Kuinka paljon pitäisi liikkua ja onko kanakoirissa mitään rotua mikä olisi sopiva?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mulla on gordoninsetteri ja harrastan sen kaa näyttelyitä ja pelastustoimintaa.
Hanki vaan joku kanakoira seuraksen, mut kyllä ne enemmän liikuntaa tarttee kun joku villakoira.
bourbonnaisin seisojaa joskus ja sen omistaja sanoi ettei myy kuin metsästäjille.
Miten paljon liikut gordonisi kanssa päivittäin?
ja onko kanakoirissa joku joka olisi rauhallisempia?
Entä eroaako näyttelylinjat metsästyslinjoista luonteen puolella?
kirjoitin bourbonnaisin omistaja piti kirjoittaa kasvattaja.
Näyttelylinjaiset eivät ole yhtä metsästysviettisiä kuin käyttölinjaiset. Mutta näyttelylinjaisten miinuksena on pitkä, sileä, vaativahoitoinen turkki. Liikuntaa molemman linjaiset koirat tarvisevat kumminkin yhtä paljon.
Kaikki kanakoirat tarvitsevat runsaasti liikuntaa. Sinun mainitsemasi liikuntamäärä alkaa olla lähellä sitä minimirajaa. Mutta kyllä sen sitten vielä koirasta huomaa, kuinka paljon se liikuntaa vaatii. Joka meinaa hankkia jonkin kanakoiran, saa myös olla valmis harrastamaan koiran kanssa paljon liikuntaa, muutakin kuin pelkkiä kävelylenkkejä.
Kun en jonain päivinä koirani kanssa harrasta pelastustoimintaa, heittelen koiralleni pelloilla frispiitä, kesäisin sille keppiä ja lelujaan järveen noudettavaksi, käyn metsissä ja pelloilla tekemässä koirani kanssa eräretkiä, tokoilen, talvisin joskus koirahiihtoa ym. mitä milloinkin, molemmat rakastamme liikuntaa. Tästä saattoi saada hiukan liian suuren kuvan minun ja koirani yhteisistä liikuntaharrastuksista. Mutta aktiivisen ihmisen koiria setterit ennen kaikkea ovat.
Suosittelisin gordoninsetteriä mielummin punavalkoista irlanninsetteriä, sillä sen turkinhoito on hiukan helpompaa kuin gordoninsetterin. Mutta kaikkien settereiden turkinhoito on niin aikaa vievää ja tarkkaa ja huolellista hommaa, että suosittelisin katsomaan spinonea tai karkeakarvaista unkarinvizslaa.
Bourbonnaisin seisoja on niin harvinainen, että siitä ei oikein ole ehditty vielä jalostaa seurakoiriksi kovin hyvin sopivia linjoja. Mutta kyllä semmoisesta silti seurakoirankin saa. Kannattaa sanoa kasvattajalle, että haluaa seisovan ja noutavan lintukoiran, niin on paremmat mahdollisuudet semmoinen saada. Se olisi ns. valkoinen valhe.
ja kuulemma hiukan rauhallisempi ja braccokin on kai..?
mites tuo irlannin setteri niin eikös se ole noista vauhdikkaimpia?
...niin taitaa tuo minun lenkkimäärä vaatia hiukan tarkistusta mikäli kanakoiraan päädyn..aiempaa koiraani vein pyörän vierellä ja pidin vapaana..ja aattelin myös pelastuskoiratoimintaa mutta tuolloin koirani oli paukkuaka joten se jäi sen takia vain tokoiluksi. :)
...käydä vaikka koiranäyttelyssä? Sieltä löytää eri rotuja ja niiden omistajia ja harrastajia. Heiltä voi kysyä 100-prosenttista tietoa roduistaan. Täällä moni kyllä tietää koirista paljon, mutta kun yksi keskustelija antaa neuvoja sadan rodun luonteesta, liikunnantarpeesta ym. niin alkaa pikkuhiljaa hämätä, että onko hän tosiaan viisas vai itsevarma.
14-15.3.2009 on taas Pirkkahallissa Tampereen kansainvälinen koiranäyttely. Siellä on hyvä tutustua eri rotuihin ja kysyä niistä tietoja niiden omistajilta ja harrastajilta. Hiukan luotettavampi tapa hankkia tietoa kuin täällä palstalla keskustelu.
"Bourbonnaisin seisoja on niin harvinainen, että siitä ei oikein ole ehditty vielä jalostaa seurakoiriksi kovin hyvin sopivia linjoja."
Siis minkä takia roduista pitää heti ruveta jalostamaan jotain muuta kuin mitä ne on.
Eikä tämä tarkoita etteikö niitä voi seura ja muuhun harrastus käyttöön saada ja ne niissä kodeissa ole aivan yhtä tyytyväisiä mutta jättäkää rodun jalostus rauhaan.
että sielläkin moni tosiharrastaja joko vannoo oman rotunsa puolesta että käy kenelle vaan ja toiset sitten ei myisi kenellekään..eli sielläkin saa monta näkökulmaa muttei yhtä totuutta.
..itselläni tällä hetkellä kettis ja siinä menee paljon näkökulmia myös pitääkö mennä metsälle vai pelkkään harrastukseen ja todellinen näkemys täytyy haalia monelta kantilta(itselläni kaksi käyttöpuolen koiraa jotka harrastuksissa mukana)..siksi nämä keskustelufoorumit on hyviä kunhan muistaa olla kriittinen ja menen toki seuraamaan tilannetta vielä pirkkalaan. :)
tämän bourbonnaisin kasvattajan tapasin edellisessä näyttelyssä ja siksi olen hyljännyt ajatukset kanakoirista mutta tapasin viimeksi toisenlaisen kasvattajan jonka mielestä lintukoirat menee hyvinkin harrastekoirina..mutta oli vielä harvinaisempi rotu ainoan picardien kasvattaja ja niitä ei liene suomessa kuin yksi. Väitti rauhallisemmaksi roduksi kuin gordonit, joita myös kasvattaa..ehkä täytyy vielä oottaa noiden harvinaisten kanakoirien osalta josko niitä enemmänkin alettaisiin kasvattaa/ja tänne tuomaan.. :)
Haaveena olis löytää joku mukava rotu kettisten lisäksi..
Mutta älä ota saksanseisojaa. Ne on puhtaasti metsästyskoiria.
Näyttelylinjainen setteri, bracco tms. jos välttämättä haluat kanakoiran seurakoiraksi.
Mulla ja mun perheellä on pitkäkarvainen saksanseisoja lemmikkinä, eikä sen kanssa tartte harrastaa minkään laista metsästystä, vaan me harrastetaan sen kanssa paljon lenkkeilyä, tokoa, talvella koirahiihtoa ym. paljon kaiken laista liikuntaa, mutta en metsästystä.
Saksanseisojat ovat hyviä seura- ja harrastuskoiria, mutta tarvitsevat paljon liikuntaa, eivätkä siksi sovi millekään laiskureille.
Itse en tunne bracco italianoa erityisen hyvin, koska en semmoista omista, mutta oon ite kuullu, et se on nimenomaan metsästyskoira. Silti oon huomannu sitä käytetyn myös seurakoirana, ja ehkä se semmoiseen rooliin sopiikin.
T: Saksekkeli
kanssa olisi hyvä liikkua?
Onko kanakoirissa yhtään vahtiviettiä?
...kyllä saksanseisojat tarvitsevat aktiivisen ja liikunnallisen omistajan. Kuinka herkästi ne vahtivat, riippuu siitä, miten ne on kasvatettu. Vahtimisvietti vaihtelee suuresti myös yksilöittäin. Kun ottaa huomioon kanakoirien perustehtävän vaativan älykkyys- ja liikuntamäärän, ymmärtää sen tosiasian, että ne jaksavat kyllä liikkua paljon ja raskaasti.
Mieheni vanhemmilla oli pointteri seurakoirana. Se sopi siihen tarkoitukseen täydellisesti. Tuo lenkkeilysi on juuri sopivaa tällaiselle koiralle. Pointteri ei pidä uimisesta, eli sen voi jättää pois harrastuksista. Tokoon tuo appivanhempien koira olisi ollu loistava, se totteli tosi hyvin ja oppi nopeasti komentoja. Se oli myös tosi seurallinen, ei antanut tv:tä kattoa rauhassa vaan tuli kuonolla tökkimään huomiota tai antoi tassua. Koira oli paljon sisällä, mutta viihtyi myös päivisin ulkona.
Suosittelen toki katsomaan ettei koira pääse lihomaan jos tällaisen seurakoiraksi ottaa. Niinku se on kaikkien seurakoirien kanssa.
Pointterit rakastavat uimista! Se, ettei tuntemasi pointteri suostu uimaan, johtuu varmaankin ylipainosta, jonka vuoksi koiran on vaikea kannatella itseään veden pinnalla. Ja ylipainoiset koirat uhrautuvat muutenkin helpommin >>sohvaperuroiksi>> kuin normaalipainoiset!
Se jo pennusta lähtien kieltäytyi menemästä veteen uimaan. Korkeintaan nouti linnun vedestä.
Myöhemmin se toki lihoi ja lopulta jäi sohvaperunaksi osaksi siksi että appivanhemmat halus siitä "ei anorektikon" näköisen, mikä sitten johti hirvittävään ylipainoon aluksi, ja lopulta mielettömään ylipainoon. Mutta hoikkanakin se mielellään oli kotikoirana, metsälle lähti kun siihen tuli mahdollisuus, mutta kunto ei oikein riittänyt kunnon metsällä olemiseen.
Meillä on pari näitä vekkuleita kavereita. Aikaisempiin koiriin verrattuna aika vaikea rotu, todella aktiivisia, jääräpäisiä ja yksin olo on vaikeaa vaikka eivät ongelmia aiheuta niin eivät haluaisi olla keskenään kotona. Muuten todella palkitseva, ihana ja suloinen rotu
Suosittelen vaikka ottamaan yhteyttä kasvattajaan tai käymään näyttelyssä ja tutustumaan tämän rodun koiriin ihan livenä