Minua itkettää
haluaisin nauraa
elämää itsellesi
toista unelmillesi
onko olemassakaan
pään sisällä vain
tyhjyyden täytteenä
onko tyhjyyttäkään
mitään, missään,
milloinkaan, aikaakaan
ulkoisista ei välitä
rakentaa sisäistä
korttitalo hajoavako
tunteista, tuskin
Kiipeän taivaalle
tähtiä katsomaan
syleilen planeetat
silitän kuutakin
näen kauneutta
äärettömyyttä
sisälläni asustava
aurinko lämmittää
minussa on kevät
taivaalta putosinko
vahvempana taas
suoraan jaloilleni
vain loppuelämäksi
syliinkö sen oikean
haluaisin nauraa
elämää itsellesi
toista unelmillesi
onko olemassakaan
pään sisällä vain
tyhjyyden täytteenä
onko tyhjyyttäkään
mitään, missään,
milloinkaan, aikaakaan
ulkoisista ei välitä
rakentaa sisäistä
korttitalo hajoavako
tunteista, tuskin
Kiipeän taivaalle
tähtiä katsomaan
syleilen planeetat
silitän kuutakin
näen kauneutta
äärettömyyttä
sisälläni asustava
aurinko lämmittää
minussa on kevät
taivaalta putosinko
vahvempana taas
suoraan jaloilleni
vain loppuelämäksi
syliinkö sen oikean
Vastaukset 8
Vanhimmat
...riemua niillä ilakointia.
hihii,jotenkin tulee mieleen
voiko yhdistää unelmia elämään
ja kauneus on katsojan silmissä
niin valinnan varaa on-korea ulkomuoto
vai sydämen kauneus
ja kaikki kiertyy taas unelmiin...
korkealla kun on tytönhupakko
kauniine sydämmineen
niin on tiputtava tarkkaan oikeaan syliin,
samantien ryminällä sydämeen...kotiin.
kyllä oli hämävää tekstiä
ja toivottavasti ei ihan päin prinkkalaa
mennyt
vaikka taisi mennä hihii.
hyvä upea keltainen-toukokuu!!!
.. saattoi olla totuuden siemen mukana, tuossa tulkinnassasi, enpä sano, että meni oikein, minun näkökulmastani. Tämä on ennemminkin elämänkatsomuksellinen ajatuksenkulku vainen yhdistettynä siihen kotipaikkaan. Voisi tuota perata enemmänkin, mutta meneepi liian henkilökohtaiseksi, joten minäpä rajoitan ja reilusti. Kiitos, kun vilkaisit hengentuotettani.:)
on sanaleikkisi tällä kertaa, piti lukea muutaman kerran. Alkuosassa näin sisäisen maailman pohdinnan ja loppuosassa itsestä ulospäin, rakkaudessa koko maailmaa syleillen, unohtamatta sitä tärkeintä...syliä.
.. se taidat tuntea minut liiankin hyvin, etten sanoisi. Täytynee ryhtyä vissiin käyttämään vähän vaikeampia kielikuvia. Kiitos ystäväni, kommentistasi.:)
mutta hyvä runo!
Tulee mieleeni että eräänlaista
itsetutkiskelua jonka seurauksena
päähenkilö on entistä vahvempi..
Tykkäsin!
.. eiköhän kolhun kohta ole entistä kovempi, joku on joskus sanonut. Viisastuu ihminen vanhetessaan, toivottavasti ainakin, kiva kun tykkäsit, kiitos. :)
...nousin tuolistani ylös ja leijailin jossain korkeammalla...
Surullinen mutta silti hyvä tunnelma runossasi. Pidin.
.. nej, eipä ihan täysin surullinen juttu, enempikin vaan on ajatuksellinen. Kiitos, kiva kun tykkäsit, ja kommentoitkin.:)