Linuxin nerokas tapa asentaa ohjelmia!

Linuxin tapa asentaa ohjelmat pakettienhallinalla jakelun omista pakettivarastoista on nerokas ja lisää turvallisuutta vielä entisestään.

Mac on myös turvallinen mutta sitä nakertaa Windowsmainen tapa asentaa ohjelmia. Kun ohjelmia noudetaan itse netistä on "pahiksilla" mahdollisuus saada onneton käytäjä tietämättään hyvässä uskossa asentamaan ties minkä haittaohjelman koneelleen.

Windows onkin sitten ihan villiä areenaa koska siinä ei tarvitse saada houkuteltua käyttäjää itseään asennuspuuhiin vaan kaikkea voi tapahtua ihan käyttäjän tietämättä.

Varo piraattiohjelmaa: se voi olla miinoitettu
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=36530&tyyppi=1
311065
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

....vaikka asentaisitkin jonkin haittaohjelman, mikäli sellaisen löydät, niin ei se paljoakaan saa tuhoja aikaan normaalikäyttäjän oikeuksilla. Siksi haittaohjelmien tekeminen linuxiin on kokolailla ajan haaskausta.

Sama Macissä, eihän siinäkään pääkäyttäjän oikeuksilla olla istunnossa käsittääkseni vaan pääkäyttäjän oikeudet otetaan hetkellisesti käyttöön tarvittaessa, korjatkaa jos olen väärässä en niin Macia tunne.

Tuossa uutisessakin oli siis piraatti Iwork 09 -ohjelmisto jota oli käpistelty.

Äänestä
  • ohjelmia "normaalikäyttäjän" oikeuksilla, kun mulla aina kysyy pääkäyttäjän salasanaa?

    Äänestä

  • Miten te asennatte kirjoitti:

    ohjelmia "normaalikäyttäjän" oikeuksilla, kun mulla aina kysyy pääkäyttäjän salasanaa?

    Ei voikkaan, siksi haittaohjelmat eivät voi asentua ellei niitä käyttäjä itse asenna. Ja jos asentaa niin haittis ei pysty juurikaan tekemään hallaa niillä peruskäyttäjän oikeuksillaan, salasanaahan se joutuis urkkimaan sulta ja miksi antaisit lupaa jos yhtäkkiä eim. palomuuria sinun pyytämättä jokin outo ohjelma tahtoisi muutella.

    Äänestä

  • .... nimittäin ohjelma kysyy sen pääkäyttäjän salasanan asennettaessa. Tuo mainittu troijalainen operoi koneella pääkäyttäjän oikeuksin riippumatta siitä millä oikeuksilla istunto on.

    Kyse on siis siitä, että ohjelmilla voi olla erilaisia oikeuksia kuin käyttäjillä.

    Äänestä

  • mika2 kirjoitti:

    .... nimittäin ohjelma kysyy sen pääkäyttäjän salasanan asennettaessa. Tuo mainittu troijalainen operoi koneella pääkäyttäjän oikeuksin riippumatta siitä millä oikeuksilla istunto on.

    Kyse on siis siitä, että ohjelmilla voi olla erilaisia oikeuksia kuin käyttäjillä.

    olihan linuxissakin taannoin ongelma että rootin oikeudet sai ilman salasanaa.
    tosin se haavoittuvuus korjattiin nopeasti, kuten yleensä ongelmat linuxissa aina.

    Äänestä


  • mika2 kirjoitti:

    .... nimittäin ohjelma kysyy sen pääkäyttäjän salasanan asennettaessa. Tuo mainittu troijalainen operoi koneella pääkäyttäjän oikeuksin riippumatta siitä millä oikeuksilla istunto on.

    Kyse on siis siitä, että ohjelmilla voi olla erilaisia oikeuksia kuin käyttäjillä.

    Kantsii huomioida tuossa uutisessa että aidossa ohjelmistossa ei ole ongelmia, kyseessä on piraatti ohjelmisto johon tuo toiminto on käpistelty!

    Äänestä

  • "...niin ei se paljoakaan saa tuhoja aikaan normaalikäyttäjän oikeuksilla..."

    Yhtään ei huoleta se, että normaalikäyttäjänä haittaohjelma näkee kaiken samana kuin sinä itsekin? Ei aina ole ideana saada pelkkää tuhoa aikaiseksi..

    Äänestä

Mikä siinä Windowsissa on niin ''villiä''?

Vistassa joka ohjelman asentamiseen vaaditaan admin-salasana, kun ollaan liikenteessä peruskäyttäjänä.

Mikä pakko sieltä netistä on ladata kaiken maailman ilmaista sekundaa?

Äänestä
  • Windowsissa itsessään on niin vähän ohjelmia, että lisää täytyy saada........

    Äänestä

  • ....ne astukset ovat yleensä siten, että Vista aukeaa suoraan pääkäyttäjän oikeuksilla.. pitää olla helppoo....

    Äänestä

"Linuxin"... Eli Ubuntua tarkoitat.

Kaikissa distroissa ei ole hyvää paketinhallintaa. Joissakin taas paketinhallintaan eksyy toisinaan mukaan myös epästabiileja ohjelmia, tai siis ohjelmia, jotka eivät ole yhteensopivia jo asennettujen sovellusten kanssa. Esimerkiksi Gentoossa taannoin pam:n päivittäminen saattoi hajottaa asennetut sähköpostipalvelinsoftat, crontabin ja ties mitä muuta.

Silloin kun se toimii niin onhan se ihan näppärää, mutta muutoin...

Äänestä
  • ...esmerkki tuo Gentoo sillä sitä ei ole edes ajateltu "helpoksi" vaan suunnattu tosi harrastajille esim. Gentoon pakettienhallinta poikkeaa muista siinä, että sen ohjelmat asennetaan kääntämällä ja optimoimalla ne suoraan lähdekoodista .

    Pakettienhallinnat kyllä toimivat mukavasti, eihän niissä "major" distroissa edes ole paljon eroakaan.

    Äänestä

  • ....... kirjoitti:

    ...esmerkki tuo Gentoo sillä sitä ei ole edes ajateltu "helpoksi" vaan suunnattu tosi harrastajille esim. Gentoon pakettienhallinta poikkeaa muista siinä, että sen ohjelmat asennetaan kääntämällä ja optimoimalla ne suoraan lähdekoodista .

    Pakettienhallinnat kyllä toimivat mukavasti, eihän niissä "major" distroissa edes ole paljon eroakaan.

    On distro tai sen kohderyhmä mikä hyvänsä, pakettisysteemiin pääsevä muut sovellukset hajoittava sovellus on aina huono.

    Äänestä

  • ....esmerkki tuo Gentoo sillä sitä ei ole edes ajateltu "helpoksi" vaan suunnattu tosi harrastajille esim. Gentoon pakettienhallinta poikkeaa muista siinä, että sen ohjelmat asennetaan kääntämällä ja optimoimalla ne suoraan lähdekoodista .

    Pakettienhallinnat kyllä toimivat mukavasti, eihän niissä "major" distroissa edes ole paljon eroakaan.

    Äänestä

  • Gentoo onkin nimenomaan vähemmän aloittelijoille, itsekin turvautuisin vielä tiiviisti manuskaan asennettaessa ja silleen...

    Toiseksi sitten, Gentoo on ohjelmien suhteen siinä terävimmässä kärjessä. Uusimmat ohjelmaversiot on siellä mukana, ja vähemmän testatuissa tuotteissa tottakai on bugeja. Kyllähän ohjelmiin bugeja mahtuu.

    Myös ubuntun ohjelmat eivät ole kaikkein testatuimpia, sen pakettivarasto on Debian testiversiosta suunnilleen. En tosin tiedä, mitä ovat muutelleet sitä muuten. Debian itsessään on sitten varsin vakaa ja turvallinen ja kaikkea sitä muuta. Siis vakaa versio, se vain tuppaa olemaan vanha. Jos haluat oikeasti mahdollisimman vähäbugiset ohjelmat, jotka on testattu parhaiten, käytä Debiania. Ubuntussa on ihan hyvät kans, mutta "Rolling release" distrot on heikoimmilla testauksessa. Esimerkiksi Sourcemagen paketinhallinta perustuu siihen, että se hakee ohjelmat netistä niiden tekijöiltä. Se paketinhallinta (sorcery) on muutenkin varsin erikoinen. Gentoossa on kyllä hyvä paketinhallinta, samoin sourcemagessa. Se ei ole vain tavallinen ratkaisu.

    Äänestä

  • Penguin kirjoitti:

    Gentoo onkin nimenomaan vähemmän aloittelijoille, itsekin turvautuisin vielä tiiviisti manuskaan asennettaessa ja silleen...

    Toiseksi sitten, Gentoo on ohjelmien suhteen siinä terävimmässä kärjessä. Uusimmat ohjelmaversiot on siellä mukana, ja vähemmän testatuissa tuotteissa tottakai on bugeja. Kyllähän ohjelmiin bugeja mahtuu.

    Myös ubuntun ohjelmat eivät ole kaikkein testatuimpia, sen pakettivarasto on Debian testiversiosta suunnilleen. En tosin tiedä, mitä ovat muutelleet sitä muuten. Debian itsessään on sitten varsin vakaa ja turvallinen ja kaikkea sitä muuta. Siis vakaa versio, se vain tuppaa olemaan vanha. Jos haluat oikeasti mahdollisimman vähäbugiset ohjelmat, jotka on testattu parhaiten, käytä Debiania. Ubuntussa on ihan hyvät kans, mutta "Rolling release" distrot on heikoimmilla testauksessa. Esimerkiksi Sourcemagen paketinhallinta perustuu siihen, että se hakee ohjelmat netistä niiden tekijöiltä. Se paketinhallinta (sorcery) on muutenkin varsin erikoinen. Gentoossa on kyllä hyvä paketinhallinta, samoin sourcemagessa. Se ei ole vain tavallinen ratkaisu.

    Itse kyllästyin siihen gentoon pakettivaraston jatkuvaan rullaamiseen, välillä joku softa oli siellä ja seuraavalla kerralla se olikin päätetty poistaa mikä hajotti emergen, jotakin sovelluksia ei pystynyt asentamaan tai poistamaan kun juuri sopiva paketti olikin poistettu milloin mistäkin syystä ja sitten sai tapella emergen kanssa.

    Muuten olisin pitänyt gentoosta, sehän on aika sutjakkakin kun kaikki käännetään omalle koneelle sopivaksi mutta se paketinhallinta..grr.. pari kertaa olen asentanut ja sitten poistanut kun meni hajalle itsestä rippumattomista syistä.

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    Itse kyllästyin siihen gentoon pakettivaraston jatkuvaan rullaamiseen, välillä joku softa oli siellä ja seuraavalla kerralla se olikin päätetty poistaa mikä hajotti emergen, jotakin sovelluksia ei pystynyt asentamaan tai poistamaan kun juuri sopiva paketti olikin poistettu milloin mistäkin syystä ja sitten sai tapella emergen kanssa.

    Muuten olisin pitänyt gentoosta, sehän on aika sutjakkakin kun kaikki käännetään omalle koneelle sopivaksi mutta se paketinhallinta..grr.. pari kertaa olen asentanut ja sitten poistanut kun meni hajalle itsestä rippumattomista syistä.

    Siinä ohjelmalistat on aika pysyviä, valitset itse listan versioiden (grimoiren) välillä.

    Toisaalta kyllästyisit ehkä siihen, että ohjelmaa ei käännetä globaaleilla hassulipuilla, vaan vastaat (usein pitkään) kyllä/ei kyselyyn, että käännetäänkö tuon ja tuon kanssa ja käännetäänkö se puolestaan tuon ja tuon kanssa ja entäs se taas?

    No voi niitä jotenkin globaalisti säätääkin (en ole kokeillut, mutta ei (kai) mutua), eikä ole pakko periaatteessa vastata, vaan voi antaa mennä ohi. Voi tietenkin olla, että menee jokin tärkeä feature... Jos ihan varma tahdot olla, että käyttis on äärimmilleen viritetty, SMGL.

    Tuolle lahjoittaisin rahaakin, yritin vasta hieman kun on vuosittainen palvelinrahalahjoituskeruu, mutta paypal ei hyväksy elektroonivisaani...

    Kunhan oikeasti osaan käyttää Linuxia, tuota aion vakituisesti alkaa käyttämään. Tällä hetkellä tarvitsen jotain toimivaa, enkä enää kehtaa pitää samalla kovolla useampaa distroa... Väittävät gentookäyttäjien sanovan, että tuolla ohjelmien kääntäminenkin on nopeampaa kuin gentoolla... Sen paketinhallinta ja "self-healing" sun muut ainutlaautiset ominaisuudet rulettaa. Distro on Gentoon ajoilta, tai siis Sorcerer Linux on, mutta gentoo oli se, joka tuli "siksi source-pohjaiseksi distroksi..."

    Äänestä

  • Penguin kirjoitti:

    Siinä ohjelmalistat on aika pysyviä, valitset itse listan versioiden (grimoiren) välillä.

    Toisaalta kyllästyisit ehkä siihen, että ohjelmaa ei käännetä globaaleilla hassulipuilla, vaan vastaat (usein pitkään) kyllä/ei kyselyyn, että käännetäänkö tuon ja tuon kanssa ja käännetäänkö se puolestaan tuon ja tuon kanssa ja entäs se taas?

    No voi niitä jotenkin globaalisti säätääkin (en ole kokeillut, mutta ei (kai) mutua), eikä ole pakko periaatteessa vastata, vaan voi antaa mennä ohi. Voi tietenkin olla, että menee jokin tärkeä feature... Jos ihan varma tahdot olla, että käyttis on äärimmilleen viritetty, SMGL.

    Tuolle lahjoittaisin rahaakin, yritin vasta hieman kun on vuosittainen palvelinrahalahjoituskeruu, mutta paypal ei hyväksy elektroonivisaani...

    Kunhan oikeasti osaan käyttää Linuxia, tuota aion vakituisesti alkaa käyttämään. Tällä hetkellä tarvitsen jotain toimivaa, enkä enää kehtaa pitää samalla kovolla useampaa distroa... Väittävät gentookäyttäjien sanovan, että tuolla ohjelmien kääntäminenkin on nopeampaa kuin gentoolla... Sen paketinhallinta ja "self-healing" sun muut ainutlaautiset ominaisuudet rulettaa. Distro on Gentoon ajoilta, tai siis Sorcerer Linux on, mutta gentoo oli se, joka tuli "siksi source-pohjaiseksi distroksi..."

    En oikeasti juuri välitä, onko vermeeni ihan huippuunsaviilatun nopea... Tällä koneella ei ainakaan tunnu missään vähän bloatimpikaan vehje.

    Virtuaaliego siitä saisi kyllä pisteitä...

    Äänestä

  • Penguin kirjoitti:

    Siinä ohjelmalistat on aika pysyviä, valitset itse listan versioiden (grimoiren) välillä.

    Toisaalta kyllästyisit ehkä siihen, että ohjelmaa ei käännetä globaaleilla hassulipuilla, vaan vastaat (usein pitkään) kyllä/ei kyselyyn, että käännetäänkö tuon ja tuon kanssa ja käännetäänkö se puolestaan tuon ja tuon kanssa ja entäs se taas?

    No voi niitä jotenkin globaalisti säätääkin (en ole kokeillut, mutta ei (kai) mutua), eikä ole pakko periaatteessa vastata, vaan voi antaa mennä ohi. Voi tietenkin olla, että menee jokin tärkeä feature... Jos ihan varma tahdot olla, että käyttis on äärimmilleen viritetty, SMGL.

    Tuolle lahjoittaisin rahaakin, yritin vasta hieman kun on vuosittainen palvelinrahalahjoituskeruu, mutta paypal ei hyväksy elektroonivisaani...

    Kunhan oikeasti osaan käyttää Linuxia, tuota aion vakituisesti alkaa käyttämään. Tällä hetkellä tarvitsen jotain toimivaa, enkä enää kehtaa pitää samalla kovolla useampaa distroa... Väittävät gentookäyttäjien sanovan, että tuolla ohjelmien kääntäminenkin on nopeampaa kuin gentoolla... Sen paketinhallinta ja "self-healing" sun muut ainutlaautiset ominaisuudet rulettaa. Distro on Gentoon ajoilta, tai siis Sorcerer Linux on, mutta gentoo oli se, joka tuli "siksi source-pohjaiseksi distroksi..."

    No kyllä use flagit ainakin ajatuksena kuulostavat toki kätevämmiltä kuin y/n-kierros.. jos joskus on aikaa niin voihan tuotakin testata.

    Äänestä

  • old_profile_3778 kirjoitti:

    No kyllä use flagit ainakin ajatuksena kuulostavat toki kätevämmiltä kuin y/n-kierros.. jos joskus on aikaa niin voihan tuotakin testata.

    Jostain sieltä kuulemma voi säätää defauteiksi. Muista, että tuota kehitetään admineille, ei peruskäyttäjälle. Asennusohjelma itsessään on jo hyvin speciaali, siinä on ohjeet askel askeleelta ja se on varsin helppoa etkä tarvitse manuskaa. Komentorivillä tietenkin. Itselläni (ei nykyisellä asennusversiolla) oli aina sama ongelma, grub ja lilo. Kumpikaan ei toimi siinä vanhemmassa, ellei kysy neuvoa tai konsultoi bugzillaa... Saattoi heitä ärsyttää, kun joka kerta kun asensin, joudun kysymään samaa asiaa... En vain osaa vieläkään liloa...

    Äänestä

"Windows onkin sitten ihan villiä areenaa koska siinä ei tarvitse saada houkuteltua käyttäjää itseään asennuspuuhiin vaan kaikkea voi tapahtua ihan käyttäjän tietämättä"

Tuo pitää paikkansa jos kysymys on Vistaa vanhemmista windowseista.
Vistassa asenusta ei suoriteta ellei käyttäjä anna sille hyväksyntää. Käyttäjä siis itse päättää suoritetaanko asennusohjelma vai ei. Vistassa siis ei asennu mitään käyttäjän tietämättä.

Äänestä

Linuxin pakettivarastoihin ohjelmat valitaan aina sisäänpäin lämpiävän pienen piirin kesken, eikä ulkopuolisilla softakehittäjillä ole mitään asiaa ohjelmistoineen repositoryihin. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat pienet kaupalliset softakehittäjät joita kammoksutaan heidän aivan tavallisen kapitalistisen bisnesideologiansa takia hippipiireissä eikä heillä ole varaa rahoittaa jakeluprojektia saatikka panostaa siihen julkaisemalla lähdekoodinsa mikä käytännössä merkitsisi firman kuolemaa. Suuremmat yritykset ostavat idealistit rahalla hiljaiseksi ja saavat ohjelmansa minkä tahansa distron pakettivarastoihin jos haluavat.

Samanlainen systeemi on käytössä myös Applella iPhonensa kanssa jossa vain sisäpiiriläiset pääsevät tekemään sovelluksia App Storeen. Näennäisesti annetaan avoin kuva kehittämisestä ja järjestelmästä kun jaellaan kehitystyökaluja ilmaiseksi mutta kyseessä on vain rajoitettu versio ja varsinaisesta kehitysympäristöstä joutuu pulittamaan pitkän pennin johon monella pienellä talolla ei yksinkertaisesti ole varaa.

Windowsilla tätä ongelmaa ei ole lainkaan, vaan ohjelmien asentaminen on mutkatonta mistä tahansa lähteestä (Kyllä, Windowsillekin löytyy pakettienhallintaa muistuttavia ratkaisuja). Kaiken lisäksi Windows tarjoaa ylivertaisen .NET-rajapinnan kaikkien käyttöön kuten myös tulevaisuuden teknologioita edutavat DirectX ja Silverlight -teknologiat.

Äänestä
  • >...pakettivarastoihin ohjelmat valitaan aina...

    Se pitää rikolliset tehokkaasti loitolla. ;)

    Äänestä

  • Siis ok. Sanohan paljonko rahaa tuossa liikkuu? Missä lähteesi? Anna tulla vaan... Oletko kehittäjä?

    Microsoftista minulla on vaikka mitä, mutta tuo on uutta... Väitän törkeäksi valheeksi ennen kunnon todisteita.

    Voivat vaikka haastaa sinut oikeuteen liiketoiminnan haittaamisesta, kun levität tuollaista perusteetta...

    Niin, siis asiaan... Kuka maksaa esimerkiksi Gentoolle ja kenelle siellä pakettien menemisestä varastoon? Sourcemage, jossa ei varastoja oikeasti ole, vaan ne imutetaan upstreamista (täytyy ymmärtää mahd. vaarat pakettivarastoihin verrattuna)? Suse on toinen juttu, Novelliin en luota kauheasti (kuuluisa Ms-diili)...

    Siis anna esimerkki tuosta, että joku on turhaan hylännyt vaikkapa Ubuntun, tai mistä lähteesi kertookaan, pakettivarastoista jotain. Siis jotain kuitenkin kunnollista. Ihme väitteitä täällä...

    Linuxille ei ole pakettivarastoja ja piste. Ubuntulla on oma (paketit debianista lähinnä), Debianilla on oma... Joka versiolle on niissäkin omat...

    Äänestä

  • Siis sellaisen, joka oikeasti toimii ja päivittää kaiken. Siitä pelijutusta tiedän, mutta ei se riitä.

    Äänestä

  • Apple haluaa ja tarvitsee sitä rahaa. Debian-yhteisö on pärjännyt tähän mennessä lahjoituksilla. Ja saat antaa saman tien todisteet, jos kehtaat väittää, että rahasta ovat ottaneet puolivalmista softaa. Mielellään todennäköisesti ottavat toimivan vastaan ja testaavatkin vaikka itse sen ja lahjoitus ei varmaan haittaa myöskään. Myös todiste siitä vaaditaan, että olisivat rahasta estäneet jonkin ohjelman pääsyn.

    Olen hämilläni ja pettynyt. Koskaan en tälläisesta ole kuullut ja vaadin todisteita.

    Äänestä

  • Mikä yritys ylipäätään maksaa vain siitä pienestä kunniasta, joka tulee ohjelman sijaitsemisesta jonkin distron pakettilähteessä?

    Siis siellä on vaikka mitä, paljon mielestäni ihan turhaa roskaakin monissa... Ei siihen innovaatioita tarvitse.

    Ei siitä firma, olettaen että puhut firmasta joka pyytää rahnaa ohjelmistaan, paljoa hyödy siitä että tunkevat ohjelmansa jaettavaksi ilmaiseksi noihin. Valmiiksi ilmaisessa ja vapaassa ohjelmassa voisi olla edes se pieni mainosarvo, mikä voi tietenkin olla isokin ohjelman ollessa oikeasti hyvä ja käytännöllinen (kokemukseni perusteella lähinnä freesoftwarenörtit ymmärtävät käytännöllisyyden päälle (vim, blender)).

    Tuskin laittavat sinne lähteisiin sellaisia, jotka pyytävät mitään salakoodirekisteriavaimia. Epävapaille on muutenkin omat reponsa ja kukaan ei estä laittamasta omaa repoa pystyyn ja levittää osoitetta. Sen pitäisi olla jopa helppoa. Muistaakseni crunchbangin foorumeilla sanottiin jotain, että 60 gigaa tarvitaan vain tilaa täyteen uburepoon...

    Äänestä

  • Tarkoitatko kaupallisilla maksullisia ohjelmia, no ei sellaisia tietenkään voi olla pakettivarastoissa sanoohan sen järkikin. Mutta kaupallisten yhtiöiden ei-avoimenkoodin ohjelmia on toki tajolla... esim. näytönohjain ajureita, Opera selainta jne. jne.

    Avoimen koodin ohjelmatarjonta on niin laaja ja laadukas, että kaupallisille ohjelmille ei juurikaan ole tarvetta.

    "tulevaisuuden teknologioita edutavat DirectX ja Silverlight"

    haha, taitaa olla toisin päin. Mitäs noilla yleensä tehdään, ei ole ollut niiden puutteesta mitään haittaa.

    Äänestä

  • Että tiedoksi vaan idiootti.

    Äänestä

  • Että tiedoksi vaan idiootti..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


--UbuUkko- kirjoitti:

Linuxin tapa asentaa ohjelmat pakettienhallinalla jakelun omista pakettivarastoista on nerokas ja lisää turvallisuutta vielä entisestään.

Mac on myös turvallinen mutta sitä nakertaa Windowsmainen tapa asentaa ohjelmia. Kun ohjelmia noudetaan itse netistä on "pahiksilla" mahdollisuus saada onneton käytäjä tietämättään hyvässä uskossa asentamaan ties minkä haittaohjelman koneelleen.

Windows onkin sitten ihan villiä areenaa koska siinä ei tarvitse saada houkuteltua käyttäjää itseään asennuspuuhiin vaan kaikkea voi tapahtua ihan käyttäjän tietämättä.

Varo piraattiohjelmaa: se voi olla miinoitettu
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=36530&tyyppi=1

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu