Siinä sinä seisot kasvot täynnä tuskaa ja vaivoin peitettyä vihaa.
Ajatuksesi tämän maailman myrkyttämät.
Tunteesi kylmät kuin jää.
Silmäsi kuin roihuavat liekit, jotka polttavat hetki hetkeltä kauneimmat muistosi.
Sydämesi on kätkeytynyt tunteettoman panssarin taa.
Et halunnut kuin elää omaa elämääsi ja tehdä omat valintasi.
Kysyit ennen itseltäsi miksi näin täytyi tapahtua.
Enää et välitä.
Olet kahlittu ajan kahleilla.
Näillä piinaavilla kahleilla.
Kärsimään tuskaa jolle ei ole loppua.
Ajatuksesi tämän maailman myrkyttämät.
Tunteesi kylmät kuin jää.
Silmäsi kuin roihuavat liekit, jotka polttavat hetki hetkeltä kauneimmat muistosi.
Sydämesi on kätkeytynyt tunteettoman panssarin taa.
Et halunnut kuin elää omaa elämääsi ja tehdä omat valintasi.
Kysyit ennen itseltäsi miksi näin täytyi tapahtua.
Enää et välitä.
Olet kahlittu ajan kahleilla.
Näillä piinaavilla kahleilla.
Kärsimään tuskaa jolle ei ole loppua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kirjoitan vanhoja sanoja
eilisen kivuista elämän
ehjänä, kolhittunakin
vahvempana, elää uskallan
tänäänkin, kuka ties
olen taas onnellinen
itsenänikin selviän
yksinkin elämään kykenen
en tunne vihaa, tuskaa
tallella on tunteetkin
vaikka sydän karrella
mukana on muistotkin
elämää taas katson
suurin silmin, avoimin
jo rinnallani voisi
elää joku toinenkin