Veljeni oli testamentannut minulle asunnon, jonka arvo on n. 50 000 euroa. Sijaitsee syrjäseudulla eikä sinne kukaan muuta vuokralle. Perunkirjoitus oli joulukuussa. Sairauteni takia en ole jaksanut ottaa selville mitään.
En siis asu siellä ikinä eli ONKO OLEMASSA JOKIN AIKARAJA, jonka puitteissa asunnon saa myydä? Antaisin rahat ennakkoperintönä 4:lle aikuiselle lapselleni.
Kiitos jos joku osaa asiaa selventää. Joudun leikkaukseen parin viikon kuluttua ja haluaisin saada tiedon ennen sitä. Olen 65-vuotias jos sillä on jotain merkitystä.
En siis asu siellä ikinä eli ONKO OLEMASSA JOKIN AIKARAJA, jonka puitteissa asunnon saa myydä? Antaisin rahat ennakkoperintönä 4:lle aikuiselle lapselleni.
Kiitos jos joku osaa asiaa selventää. Joudun leikkaukseen parin viikon kuluttua ja haluaisin saada tiedon ennen sitä. Olen 65-vuotias jos sillä on jotain merkitystä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voit myydä asunnon vaikka heti. Mitään aikarajaa ei ole, mutta toki testamentilla on moiteaika. Ilmeisesti testamentti on oikeaksi todistettu ja moitteeton, eikä tekijällä ollut omia lapsia?
Nyt käy vain niin, että maksat saannostasi perintöveron, kaksinkertaisen. Jos saat myydessäsi asunnosta perunkirjoitusarvoa enemmän, maksat voitosta 28% myyntivoiton veroa. Kun annat rahat lapsillesi, he maksavat lahjaveron.
Saattaa olla myöhäistä, mutta yritä vielä kieltäytyä testamentista. Silloin testamenttisaanto menee suoraan kaikille lapsillesi ja yhdet verot vältetään. Tämä kieltäytyminen pitää yleensä tehdä viimeistään perunkirjoitustilaisuudessa, mutta voi onnistua vieläkin, ellet ole jollakin toimella osoittanut "ryhtyväsi saantoon".
Hold your horses!
Testamenttisaanoto ei välttämättä mene lapsillesi jos siitä luovut vaan muille lakisääteisille perillisille, eli esim sisaruksillesi...
Eihän se välttämättä mene, mutta kysyjän tapauksessa käyttäisin tätä tulkintaa.
PK 11.luku 6§
"Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä."
Kuten jo toinen ehätti toppuuttelemaan, testamentista kieltäytyminen ei ole samaa kuin perinnöstä luopuminen.
Jos testamentinsaaja kieltäytyy testamentista, perintö jakaantuu siten kuin testamenttia (kieltäytyjän osalta) ei olisikaan. Testamentisaajan osuus ei siis suinkaan mene ilman muuta hänen rintaperillisilleen, kuten perinnöstä luopumisessa käy - ja kuten näyt luulevan. Jos testaattorilla on kieltäytyjän ohella muitakin perillisiä, nämä tulevat mukaan kuvioihin.
Viittaamasi PK:n testamentin tulkintaa koskeva säännös ei ap:n tilanteeseen sovellu.
Jos TIESIT, kuten väität, olisit voinut olla vähän varovaisempi neuvossasi ja kertoa, että kysymys oli omasta tulkinnastasi.
Veljeni oli perheetön. Minä siis vastaustenne perusteella saan myydä sen asunnon vaikka heti, tosin menee varmaan kauan ennenkuin sieltä syrjäseudulta kukaan on asuntoa ostamassa.
Perunkirjoituksessa kukaan ei ilmaissut moittivansa testamenttia. Kai moittimiseen on joku aikarajakin?
Asia lienee kuten sanot. Onko tulkinta automaattinen vai vaikuttaako testamentintekijän tarkoitus, mikäli se on tiedossa.
Teoksessa Aulis Aarnio, Suomen jäämistöoikeus II, todetaan testamentista luopumisesta seuraavaa: "Testamentin saaja voi myös testamentin tekijän kuoltua nimenomaisesti LUOPUA vetoamasta testamenttiin. Tällöin omaisuus joutuu sille - jos testamentti ei muuta osoita - joka olisi ollut oikeutettu jäämistöön siinä tapauksessa, että testamenttia ei olisi tehty."
Merkillistä on, että perintökaaressa ei ole nimenomaista säännöstä sitä, kuka sijaantulija on sen paremmin perinnöstä luopumisen kuin testamentista luopumisenkaan kohdalla.
Perinnöstä luopumisesta todetaan teoksessa Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I seuraavaa: "Luopujan osuus joutuu sille, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää (ex anal. PK 16:3)." Siis näin keskeinen asia on jäänyt nimenomaisesti sääntelemättä, jolloin joudutaan turvautumaan muita tilanteita suoranaisesti koskevan säännöksen analogiseen soveltamiseen. (PK 16 luvun otsikko on "Perillisen ja testamentin saajan oikeuden vanhentumisesta" ja sen 3 § kuuluu: "Milloin perillinen TÄMÄN LUVUN SÄÄNNÖSTEN MUKAAN on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää.")
>>Onko tulkinta automaattinen vai vaikuttaako testamentintekijän tarkoitus, mikäli se on tiedossa.
Muista valvoa testamentti. Kun sen hoidat, niin 6 kk:n kuluttua, kun moittimisaikaraja on ohi, omaisuus on sinun.
Ja voit todella myydä sen heti sen jälkeen.
>>Muista valvoa testamentti.
Olin kovasti miettinyt tuota testamentin valvontaa, miten se tehdään yms.
Kiitos kun valaisit asian.
Testamentti on kaikkien mahdollisten perijöitten tiedossa (minuakin vanhempi sisar ja veli) ja kopio myös heillä. Kukaan ei ole kertonut moittivansa sitä. Sitä ei tosin kirjattu mihinkään.
Olen myös kirjallisesti ilmoittanut hyväksyväni testamentin.
Veljeni oli ns. vanhapoika.
Kiitos vielä kerran. Monta asiaa selvisi.