Palstaa pitkään seuranneet muistavat, miten ennustin tämän taloustilanteen. Voitte vapaasti selailla vanhoja postauksiani. DISCLAIMER: en ole tuhnu enkä tuulari, vaan omassa velattomassa asuva.
Katsotaan ensin tilannetta objektiivisesti. Maailman vanha rahoitusjärjestelemä on tuhoutunut ja insolventti. Kyse ei ole likviditeettiongelmasta, vaan siitä, että velat ja vastuut ylittävät varat. Roimasti. Arvopaperistamiseen perustunut "kasvuautomaatti" ei palaa pitkään aikaan.
USA:ssa BKT laskee 5-6% annualisoitua tasoa, mutta julkinen valta syytää rahaa markkinoille mm. deflaatiospiraalin estääkseen. Jos onnistuvat, riskinä inflaation roima kiihtyminen. Tasapainotila menetetty vuosiksi. Asuntojen hinnat lakkaavat sakkaamasta vasta tiputtuaan noin 40% nimellishintoina huipulta.
UK:ssa tilanne vielä pahempi. Kansantalous pienempi ja pankkisektori vielä ylikorostuneempi. UK voi aidosti joutua Islannin tavoin turvautumaan IMF:n apuun. Irlannissa tilanne vielä pahempi.
Etelä-Eurooppa on ollut poissa kasvun tieltä jo vuosia. Nyt tipahti Espanjakin lamaraiteelle, ja kovaa.
Ranskassa ja Saksan kielisessä Euroopassa tilanne paha, mutta suhteellisesti parempi. Pankit tosin todella kuralla, reaalitalous ei (vielä) niinkään. Itä-Eurooppa käytännössä konkassa. Erityisesti Baltian maat, Unkari ja Ukraina. Slovakia on positiivinen poikkeus.
Venäjällä taas kriisi päällä öljytulojen romahdettua.
Pohjoismaista Ruotsi isoissa ongelmissa kuolevan autoteollisuutensa ja pankkiensa Baltia alttiuiden vuoksi. Tanska kuralla yksityishenkilöiden liian velkaantumisen vuoksi. Norja iloinen poikkeus. Islanti - game over, back to fishing.
Aasiassa tilanne huono. Japani suurissa ongelmissa. Kiinassa talouskasvu laskenut alle sen tason, jolla kaupungistuminen saadaan rahoitettua. Teknisesti taantumassa.
Miten sitten Suomi? Periferia-talous, jonne suhdanteet tulevat aina viiveellä ja joka aina kärsii enemmän kuin "lukujen ja ennusteiden valossa pitäisi". Syitä monia. Suomi on äärimmäisen riippuvainen viennistä ja tärkeimpien vientimaiden taloudet sakkaavat. Tämän lisäksi Suomi on talouden periferiaa. Euroopan Kajaani, ei edes Euroopan Oulu.
Miten käy rakkaan maamme?
Ensinnäkin on aivan selvää, että vuosien 2002-2007 kaltainen holtittomaan velkaantumisen kasvuun ja luottojen arvopaperistamiseen perustuva "talouskasvu" ei palaa pitkään aikaan. Todennäköisesti vuosikymmeniin. Muistakaa ja käsittäkää, että viime vuodet eivät olleet "normaaleja". Kun kasvu kerran alkaa, on se pitkään hidasta ja kituliasta. Milloin se alkaa ja mitä sitä ennen käy?
Kolme skenaariota:
1) meltdown = valitettavasti mahdollinen skenaario, jossa maailma ajautuu pitkään ja syvään lamaan ala 1930-luku. En spekuloi sillä sen enempää, koska olen perusluonteeltani (yes, indeed) optimisti. Mahdollinen, mutta niin on toisaalta moni muukin asia.
2) ensin syvä taantuma, sitten heikko nousu ja pitkä "kärvistelyaika" = tässä skenaariossa maailman hallituksen saavat varsinaisen laman estettyä pankkituilla jne., mutta rakenteelliset vääristymät (mm. asuntojen hinnat, rahoitusrakenteet) jäävät korjaantumatta. Pieni kasvu orastaa 2010-2011, mutta seuraavat 10-15 vuotta mennään nollan ympärillä. Välillä pientä taantumaa ja välillä hienoista kasvua. A la Japani viimeisen 15 vuoden ajan. Tämä on Japanin tie ja tässä skenaariossa ette näe vuosien 2002-2007 kaltaista kasvua ainakaan 15 vuoteen. Todennäköisemmin ette 20-40 vuoteenkaan.
3) lama = valtioiden räpiköinnistä huolimatta tulee syvä lama, muttei 1930-luvun toisintoa, joka puhdistaa talouden vääristymät muutaman kovan vuoden jälkeen. Suunnilleen sama tilanne kuin 1990-luvun alussa. Jo vuosina 2012-2015 voidaan päästä ihan terveeseen talouskasvuun, joskaan ei mihinkään 2002-2007 lukuihin.
Tässä skenaariot. Mikä todennäköisin? 2 tai 3..vaikea sanoa, riippuu valtioista. Mikä paras? 3 , vaikka tuntuisikin ensiksi karulta ja 1990-luvun alulta.
Katsotaan ensin tilannetta objektiivisesti. Maailman vanha rahoitusjärjestelemä on tuhoutunut ja insolventti. Kyse ei ole likviditeettiongelmasta, vaan siitä, että velat ja vastuut ylittävät varat. Roimasti. Arvopaperistamiseen perustunut "kasvuautomaatti" ei palaa pitkään aikaan.
USA:ssa BKT laskee 5-6% annualisoitua tasoa, mutta julkinen valta syytää rahaa markkinoille mm. deflaatiospiraalin estääkseen. Jos onnistuvat, riskinä inflaation roima kiihtyminen. Tasapainotila menetetty vuosiksi. Asuntojen hinnat lakkaavat sakkaamasta vasta tiputtuaan noin 40% nimellishintoina huipulta.
UK:ssa tilanne vielä pahempi. Kansantalous pienempi ja pankkisektori vielä ylikorostuneempi. UK voi aidosti joutua Islannin tavoin turvautumaan IMF:n apuun. Irlannissa tilanne vielä pahempi.
Etelä-Eurooppa on ollut poissa kasvun tieltä jo vuosia. Nyt tipahti Espanjakin lamaraiteelle, ja kovaa.
Ranskassa ja Saksan kielisessä Euroopassa tilanne paha, mutta suhteellisesti parempi. Pankit tosin todella kuralla, reaalitalous ei (vielä) niinkään. Itä-Eurooppa käytännössä konkassa. Erityisesti Baltian maat, Unkari ja Ukraina. Slovakia on positiivinen poikkeus.
Venäjällä taas kriisi päällä öljytulojen romahdettua.
Pohjoismaista Ruotsi isoissa ongelmissa kuolevan autoteollisuutensa ja pankkiensa Baltia alttiuiden vuoksi. Tanska kuralla yksityishenkilöiden liian velkaantumisen vuoksi. Norja iloinen poikkeus. Islanti - game over, back to fishing.
Aasiassa tilanne huono. Japani suurissa ongelmissa. Kiinassa talouskasvu laskenut alle sen tason, jolla kaupungistuminen saadaan rahoitettua. Teknisesti taantumassa.
Miten sitten Suomi? Periferia-talous, jonne suhdanteet tulevat aina viiveellä ja joka aina kärsii enemmän kuin "lukujen ja ennusteiden valossa pitäisi". Syitä monia. Suomi on äärimmäisen riippuvainen viennistä ja tärkeimpien vientimaiden taloudet sakkaavat. Tämän lisäksi Suomi on talouden periferiaa. Euroopan Kajaani, ei edes Euroopan Oulu.
Miten käy rakkaan maamme?
Ensinnäkin on aivan selvää, että vuosien 2002-2007 kaltainen holtittomaan velkaantumisen kasvuun ja luottojen arvopaperistamiseen perustuva "talouskasvu" ei palaa pitkään aikaan. Todennäköisesti vuosikymmeniin. Muistakaa ja käsittäkää, että viime vuodet eivät olleet "normaaleja". Kun kasvu kerran alkaa, on se pitkään hidasta ja kituliasta. Milloin se alkaa ja mitä sitä ennen käy?
Kolme skenaariota:
1) meltdown = valitettavasti mahdollinen skenaario, jossa maailma ajautuu pitkään ja syvään lamaan ala 1930-luku. En spekuloi sillä sen enempää, koska olen perusluonteeltani (yes, indeed) optimisti. Mahdollinen, mutta niin on toisaalta moni muukin asia.
2) ensin syvä taantuma, sitten heikko nousu ja pitkä "kärvistelyaika" = tässä skenaariossa maailman hallituksen saavat varsinaisen laman estettyä pankkituilla jne., mutta rakenteelliset vääristymät (mm. asuntojen hinnat, rahoitusrakenteet) jäävät korjaantumatta. Pieni kasvu orastaa 2010-2011, mutta seuraavat 10-15 vuotta mennään nollan ympärillä. Välillä pientä taantumaa ja välillä hienoista kasvua. A la Japani viimeisen 15 vuoden ajan. Tämä on Japanin tie ja tässä skenaariossa ette näe vuosien 2002-2007 kaltaista kasvua ainakaan 15 vuoteen. Todennäköisemmin ette 20-40 vuoteenkaan.
3) lama = valtioiden räpiköinnistä huolimatta tulee syvä lama, muttei 1930-luvun toisintoa, joka puhdistaa talouden vääristymät muutaman kovan vuoden jälkeen. Suunnilleen sama tilanne kuin 1990-luvun alussa. Jo vuosina 2012-2015 voidaan päästä ihan terveeseen talouskasvuun, joskaan ei mihinkään 2002-2007 lukuihin.
Tässä skenaariot. Mikä todennäköisin? 2 tai 3..vaikea sanoa, riippuu valtioista. Mikä paras? 3 , vaikka tuntuisikin ensiksi karulta ja 1990-luvun alulta.
Vastaukset 27
Vanhimmat
on se kun välitysliikkeiden tilalle on perustettu keskikaljabaareja.
50 000eurolla saisi uudehkon 100neliöisen asunnon pääkaupunkiseudulta.
Voisitko edes jollakin aasinsillalla kytkeä liirumlaarumisi asuntojen hintoihin?
asuntojen hinnat tulevat laskemaan lähitulevaisuudessa. Eivät siis pysy ennallaan tai nouse.
Mitä osuvampaa tekstiä, sitä vaikeampaa muulille tajuta, sitä raivoisampi muuli. Anger.
Syötkö hatullisen paskaa jos Q4 on nousua?
Samanlaisia fiksumpiensa juttujen referointejahan nuo kaikki Ekonomisti 2:n kirjoittelut ovat olleet.
Jos kaverilla on vähänkään näkemystä niin kertokoon ympäripyöreyksien sijaan yhden selkeän ja tarkasti määritellyn veikkauksen.
Paljonko koko maan hinnat nousee tai laskeen perjantian tilastojulkistuksessa Q4->Q4?. Odotan mielenkiinnolla.
romahdusta puoltavat analyysit ovat ekonomisti 2:stakin fiksumpien käsialaa. Suhtaudumme niihin täten melkoisella vakavuudella. Sinunkin kannattaa, sillä olet tässä ketjussa, kuitenkin se viimeinen tyhmeli, etkä omiakaan teorioita osaa kehittää. Tähän valoonhan sinä Ekon kirjoitukset halusit laittaa, vai mitä ?:D
Kokomaan Q4 näyttää -7% ja syön jos on siitä enemmän.
Ensinnäkin...ketä minä lainaan postauksessani? Kaikenhan sitä on jostain oppinut, mutta ketä muka juuri yllä mukailen`?
Mitä tulee Q4 hintoihin...niin merkityksellistä on, että markkina on ollut "ohut". Myyjät "denial" vaiheessa hintapyyntöineen ja kauppaa vähän. Jos veikata pitäisi, niin veikkaisin, että laskusuunta näkyy selvästi, mutta että ollaan vielä lievissä laskuluvuissa. PALJON mielenkiintoisempaa on, kuinka alas huipulta hinnat pohjassa laskevat. Sen osalta veikkaan noin 10-30% alueesta riippuen, jos elvytys ja tukipaketit vaikuttavat ja 20-50% alueesta riippuen, jos eivät ehdi vaikuttaa ajoissa. By the way, jälkimmäinen skenaario olisi sikäli parempi, että nousukin aikaisi nopeammin. Jos hinnat korjaavat vain alle kolmasosan...niin ollaan edelleen vääristyneessä tilanteessa.
lisäksi samaa mieltä, että kvartteritason datan arvailu täysin hyödytöntä, tilasot tulevat viivellä joten Q4-pudotus luultavasti pieni, mutta trendi on selvä.
Mutta aika tekee tehtävänsä ja neljässä vuodessa alkaa pohja häämöttää ja tämän jälkeen mennään pari vuotta sivuttain ja vähitellen hitaasti taas ylöspäin...
Joidenkin tutkimusten pohjalta Suomessa asuntojen hintataso on vielä kohtuullinen suhteessa tuloihin. Toisaalta, kun mukaan lasketaan kokonaisvelkaantuminen eli kulutusluotot ym. ainakin velkaneuvojien mukaan alkaa ongelmia olla. Monessa maassa tilanne on paljon pahempi.
Vaikka nämä seikat olisivatkin vielä siedettävällä tasolla, niin vakava taantuma tai lama painaa asuntojen hintoja. Kysyntä hiipuu kahdesta syystä. Joko ihmiset eivät uskalla tai halua ottaa asuntovelkaa. Toisaalta osalta menee kyky ostaa asunto oman taloudellisen tilanteen heikennettyä työllisyyden huonontuessa. Kun kysyntä hiipuu, niin hintojen on laskettava jotta kysyntä kohtaa uudelleen tarjonnan. Laman ja velkaantumisen erottelu tekijöinä toisistaan voi olla vaikeaa.
Jos hintojen lasku tulee johtumaan pääosin taantumasta ja pudotus on useampi kymmenen prosenttia, niin tulevaisuudessa saattaa olla aika otollinen tilanne etenkin ensiasunnon ostajalle. Toisaalta se tulee olemaan kurja niille, jotka joutuvat pakkorealisoimaan asuntonsa henkilökohtaisen talouden kariuduttua. Tässä tilanteessa hiljattain asunnon ostaneelle voi pahimmillaan jäädä vain merkittävästi velkaa, mutta asunto menee alta.
Jos luet tämänkin avauksen ajatuksen kanssa läpi, niin montako kertaa siinä mainittiin romahdus tai edes asuntojen hinnat?
Älä jauha paskaa vaan sano montako prosenttia tai euroa on se "selvästi näkyvä"?
Ja millon nähdään ne pohjat 10-50%, kumpi on mielestäsi lähempänä ja milloin?
Jälleen korostan sitä, että yhden kvartaalin laskulla tilanteessa, jossa kaupankäynti on hyvin ohutta, ei ole juuri merkitystä. Veikkaisin noin -5%, jos pitäisi. Pohjat tulee 2-4 vuoden kuluessa.
Sitähän tässä on yritetty takoa että peräkkäisten kvarttaalien vertailu ei kerro vileä sitä että mikä on suunta.
tarkastelua pitää tehdä vuositasolla eli verrata edellisen vuoden vastaavaan vuosineljännekseen ja nehän ovat kaikki olleet plussalla, joten romahduksesta puhuminen on aika ennen aikaista.
Jos vedät sen samaisen hatun ensin päähäsi.
Skenaario 1 kohdalla asioiden yksinkertaisesti pitäisi mennä täysin pieleen. Myös jos valtiot päättäisivät, että markkinat ovat syypäitä ja niitä on rangaistava tämä voisi toteutua. Jotain tälläistä tehtiin jenkeissä 30 luvulla. Nyt näytetään syytöksistä huolimatta toimittavan toisin.
Skenaario 2 viittaa Japaniin, jossa kultturisista syistä kieltäydyttiin tunnustamasta tappiota ja ne haudattiin rasitteiksi pankkien kirjanpitoon vuosiksi. Nyt ongelmat on tunnustettu ja varsinkin jenkeissä mutta myös muualla toimitaan ripeästi ja reiluin ottein. Ei näytä, että olisi tämäntyyppisiä rakenteellisia jäykkyyksiä talouksissa. Japanin oma tie tällä erää jää nähtäväksi.
Skenaario 3 näistä vaikuttaisi todennäköisimmältä. Velkakuormitus systeemissä on kovalla tasolla ja nyt se purkautuu rajulla voimalla. Varsinkin finanssialalla rytisee kovaa ja osittain systeemi on kuralla. Kun rahoitus ei toimi ja toisaalta yksityinen sektori ja myös jossain määrin yrityssektori on velkaantunut, alkaa kysyntä sakkaamaan. Näistä syistä ja mukaan lukien erinäiset toisiinsa kytkeytyneet mekanismit taloudessa luultavasti painavat tilanteen jopa alle tasapainotason. Systeemi ruokkii itse itseään molempiin suuntiin. Kun lähdetään kovasta velkaantumisasteesta ja tilanne korjautuu esimerkiksi muutamassa vuodessa taas kasvun tielle, on jarrutuksen pakko olla rajua. Tämä näkyy suurina negatiivisina BKT kasvulukuina. Mennään syvän taantuman sijaan jopa lamaan eli puhutaan epänormaalin suuresta talouden supistumisesta.
Suomen kannalta on epäkiitollista, jos 1990 luvun alun talous kehitys toistuu jossain muodossa. Kaksi lamaa 20 vuoden välein tuntuu turhan kohtuuttomalta yhdelle maalle. Viimeksi suuri osa muuta maailma selvisi taantumalla, joka ei tainnut edes olla kovin syvä. Suomi romahti omien rakenteellisten ongelmiensa ja NL:n kaatumisen myötä. Nyt on oma talous aika hyvässä tasapainossa, mutta globaalitalouskehitys näyttää karmealta ja olemme ikävällä tavalla riippuvaisia globaalista taloudesta voimakkaan vientiriippuvaisuutemme vuoksi.
Vuoden parin päästä alkaa olla mahdollista arvioida paremmin, mitä polkua pitkin menemme.
Asuntojen hinnat jäävät "korjaamatta" Ne on hyvissä hinnoissa jo nyt. Pieni notkahdus ja sitten kevyttä tasaista nousua. Niin kuin sanoit, Suomella ei ole tässä mitään hätää lukujen ja ennusteiden valossa. Joten täällä kaikki kunnossa! Ja hyvä niin!
Tämä pieni notkahdus on kyllä vähintään vuoden mittainen. Hinnat hakeutuvat oikeille raiteilleen, jolloin saadaan taas järkevä taso, jossa kaupankäyntikin käy villkkaammin. Sitten ensi vuoden jälkeen 2010 syksyllä voisi näytöille ehkä käydäkin.
Kyllä on asunnot halpoja nyt syksyllä 2010.
Onneksi olkoon: Olet vuokralainen vielä pitkään.
Vuokralaiset ovat.
hyvin korkeista koroista ja muista humpoista, mitkä jäivät tulematta.
Jep jep. Vielä 21.10.2008 Ekonomisti 2 pysyi ennustuksessaan että korot nousee tasolle 6-8%.
Tuolloin korot olivat jo kääntyneet laskuun ja olivat 5% tasolla.
Jos kaveri on (buahahahha) jonkin instanssin sijoituksista vastuussa niin voi tulla monoa perseelle kun palkanmaksaja tajuaa että kaveri on tehnyt ratkaisuja oletuksella että korot kiipeilee 10% tasolle.
kun työsopimiksessa lukee että ARVAAJA
Työnantaja äärimmäisen tyytyväinen siitä, että toimin sen mukaan, että talous sakkaa ja osakkeiden hinnat alenevat. Nämä ennustin ihan oikein. Koroissa olin väärässä - ainakin toistaiseksi - aliarvioidessani valtioiden epötoivoisen tarpeen yrittää välttää väistämätön korkojen laskulla. Toisaalta olin oikeassa yleisen talouskehityksen, osakkeiden, asuntojen hintojen ja mm. asuntolainamarginaalien osalta. Yleensä muuten osakkeet ja korot eivät molemmat laske näin dramaattisesti samaan aikaan. Oman duunini kannalta keskeistä on, että olin osakkeissa oikeassa. Se, että korotkin ovat poikkeuksellisesti keskuspankkien toimien takia romahtaneet samaa vauhtia, oli jotain, jota en ennalta nähnyt. Mutta mutta ... no damage done.
Itse olen aika tarkkaan tämän tilanteen arvioinut jo pari vuotta sitten. Ilmotin tuolloin myös aika tarkan ajankohdankin. Ne jotka palstaa ovat lukeneet tietävät myös erittäin synkän tulevaisuusvisioni. Toivoin tietenkin ettei tulevaisuus sellaisenaan toteudu, mutta pahasti ollaan sillä tiellä mistä olen puhunut.
Suomi saattaa saada pahasti siipeensä kohta myös muutoinkin kun taloudessa. Venäjän karhu saattaa nousta takajaloilleen jopa TÄNÄ vuonna!
Nomistilla se tekee omaan asuntoon mieli mutta usakllus puuttuu.