- Kun tanssi muuttuu vakavaksi harrastukseksi, siitä on leikki ja huvipaikka kaukana.
- Mies hakee, nainen hakee, mutta paria ei haeta. Sellaista on nykyaika tanssilavoilla.
- Mies hakee, nainen hakee, mutta paria ei haeta. Sellaista on nykyaika tanssilavoilla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
..ei tanssiharrastus ole oikeastaan kenelläkään.
Tunnen satoja todella antaumuksella alaan paneutuneita, vaan en ole havainnut ainoatakaan tuon kuvauksen mukaista henkilöä siinä joukossa.
Kapea katsanto tuottaa outoja käsityksiä.
Vaintassijaa ei olekaan. Myös varatuilla on samanlainen mahdollisuus törmätä henkilöön, joka kolahtaa. Tällöin ihan sama onko sormuksia ja kuinka monta.
jankutusta, ettei pelkkiä 'vain tanssimassa'-ihmisiä olisi olemassa.
Olen aina ollut erittäin ahkera tanssiharrastaja ja ollut naimisissa yli kaksikymmentä vuotta tanssitaidottoman henkilön kanssa.
Olen erittäin tyytyväinen avioliittooni ja täytyy sanoa, etten näiden vuosien aikana ole tansseissa tavannut vieläkään kuin ainoastaan tanssitaidossa puolisoani parempia ihmisiä.
Tuttavapiirissäni on myös muita kaltaisiani molemmissa sukupuolissa.
Suurin osa tuttavapiirissäni eronneista ovat löytäneet uuden kumppanin muualta kuin tanssilattialta.
Tulin juuri tansseista. Oli hienoa. Flirttiä, treffit sovittiin. Koko ilta täyynä kosketusta vastakkaiseen sukupuoleen. Iltaa leimasi myös muutama muu seikka. Olin vaihteeksi kaukana pulunpaskoista, finkuista, oikeista tanssijoista, harrastajista, pääkaupunkiseudulta ja kyttääjistä.
Hieno ilta, maltan tuskin odottaa seuraavaa.
Edellinen kirjoitus voisi olla minun. Naimisissa, onnellisesti yhdessä ollut 22 vuotta, kuitenkin lähden yksin tanssimaan. En etsi uutta, en ole tavannut ketään joka voisi kilpailla mieheni kanssa. Että kyllä meitäkin on...
Kiinnostuin, jospa itsekin kokeilisi...
Mikä paikka, ketä soittamassa?
Ihanaa oli ryysylinnassa. Vinkut veti taas pulunpaskakenkiä, lintyhoppaajia ja puukivuukiammattilaisia. Hienoo kattella.
Sisäpiiri pyöritti toisiaan.
verratatkaa oikein.
Kaikki harrastukselliset aktiivisuudet on aina vaatinut tekemistä ja suuntautuneisuutta ja on sikäli vakaa koska siihen pitää lähteä ja osallistua. Se on vaivan näköä itsensä ja toisten puolesta. Se on harrastus koska se ei ole työ eikä palkkatyö varsinkaan.
Itseen kohdistuva liikunta kaikissa muodoissa voidaan tulkita aina että siitä on leikki ja huvitus kaukana koska siinä joutuu/pääsee /pitää osallistua ja aktivoitua. Niin tanssissakin!
"vakavaksi" tekee sen ympäristöstä katsojat ja arvostelijat jostain oman näkökulman syystä! Ei tanssin harrastajat itse.
Mies hakeem nainen hakee, ja paria haetaan sellaista se on nykyään tanssipaikoilla. Se kehittynyt avoimmuus ja vapautuneisuus tansiväen keskuudessa on varmaankin kovinkin hyvä kateuden kohde koska se sosiaalisuus ja vielä tanssien on haasteellinen ympäristö ja mikäli mieli ja keho ei veny asenteiden seuraksi niin aika vaikeaa on muuta kuin sivusta katsoa ja ihailla kadehtien. No jäähän se tuo "kiukuttelu provoilu vielä".
Toivottavasti pian moni pääsee harrastamaan tanssia oikein vakavasti niin sitoutuneiden kuin sitoutumattomienkin kanssa. Se vain on leikkiä huvipaikalla. Vakavuus tulee siitä että olettaa ja edellyttää sen olevan muuta?
Kukin tavallaan.