Muutakaan en nyt jaksa, joten kirjoitanpa tänne...
Elämä mullistui täysin puolisentoista vuotta sitten.
Olen ollut onnellisesti (näin luulin) naimisissa 30 vuotta. Talous vakaa, velat maksettu, lapsia monta, osa omilla siivillään ja nuorimmat 10 ja 12 vielä kotona.
Meillä on mieheni kanssa yhteinen yritys sekin vakaalla pohjalla.
Mutta silloin puolitoista vuotta sitten sain tietää, että miehelläni oli ollut vipinää 18-vuotiaan (!) kesäapulaisen kanssa. Asia tuli minulle kuin salamaniskuna...oksetti, kuvotti, ällötti...olisi edes ollut aikuinen nainen kyseessä...mutta että aikuinen, 5-kymppinen mies voikin kiinnostua omaa lastaan nuoremmasta tytöstä...!
Mieheni oli hirmuisen pahoillaan kaikesta ja päätimme yrittää jatkaa liittoamme edelleen jos lastemmekin vuoksi. Toki maallinen omaisuuskin vaikuttaa, jos lähden tästä yrityskin kaatuu. Yritin ajatella järkevästi. Päätin, ettei liittomme enää tarvitse jatkua avioliittona, vaan olemme nimellisesti vain naimisissa ja hoidamme työmme. En koskaan voisi enää jatkaa normaalisti näin kammottavan tapahtuman jälkeen. Mies yritti pitkään "korvata" asiaa, mutta eihän tuommoista voi hyvittää. Jos noin nuori oikeasti kiinnostaa vaikka vaimokin olisi saatavilla, niin mielestäni asia on selvä.
Asia pyörii kuitenkin mielessä joka päivä ja ajaa minua yhä syvenevään masennukseen. Vaivoin pystyn enää työni tekemään, kodin hoitaminen on jäänyt taka-alalle. Lapset pystyn hoitamaan ja ruuat laittamaan, mutta mikään ei enää huvita. Tunnen itseni nöyryytetyksi ja täydeksi pelleksi. Samalla työpaikalla pelehtivät minun selkäni takana...sama tyttö istui kanssamme yhtäaikaa kahvi-ja ruokapöydässä työpaikalla...mitään en huomannut.
Koskaan aiemmin ei ikäkriisit ole painaneet eikä moiset seikat muutenkaan, koska on ollut hyvä olla tässä liitossa. Mutta nyt tunnen itseni täydellisesti ikälopuksi ja kelpaamattomaksi...tekee mieli vaan kuolla pois.
Nyt viikon verran olen pohtinut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että jotain täytyy tehdä, ennenkuin todella tapahtuu jotain. Siitä olen varma,etten halua jatkaa liittoa tuommoisen miehen kanssa. Tapahtunut on kuitenkin tapahtunut, ja koska toinen osapuoli oli tuon ikäinen, se kertoo paljon miehestäni. Hänestä on tullut täysin vieras minulle, kuin tuntemattoman kanssa eläisin. Se kuva, minkä hänestä menneinä vuosikymmeninä oli tullut, on täysin tuhoutunut.
Syön suruuni,paino nousee eikä oma ulkonäkö kiinnosta yhtään.
Ymmärrän että pitkässä liitossa saattaa haksahduksia tulla (ei vaan ole aiemmin ainakaan ilmi tullut) mutta tämä asia on niin oksettava tuon tytön iän huomioon ottaen.
Elämä mullistui täysin puolisentoista vuotta sitten.
Olen ollut onnellisesti (näin luulin) naimisissa 30 vuotta. Talous vakaa, velat maksettu, lapsia monta, osa omilla siivillään ja nuorimmat 10 ja 12 vielä kotona.
Meillä on mieheni kanssa yhteinen yritys sekin vakaalla pohjalla.
Mutta silloin puolitoista vuotta sitten sain tietää, että miehelläni oli ollut vipinää 18-vuotiaan (!) kesäapulaisen kanssa. Asia tuli minulle kuin salamaniskuna...oksetti, kuvotti, ällötti...olisi edes ollut aikuinen nainen kyseessä...mutta että aikuinen, 5-kymppinen mies voikin kiinnostua omaa lastaan nuoremmasta tytöstä...!
Mieheni oli hirmuisen pahoillaan kaikesta ja päätimme yrittää jatkaa liittoamme edelleen jos lastemmekin vuoksi. Toki maallinen omaisuuskin vaikuttaa, jos lähden tästä yrityskin kaatuu. Yritin ajatella järkevästi. Päätin, ettei liittomme enää tarvitse jatkua avioliittona, vaan olemme nimellisesti vain naimisissa ja hoidamme työmme. En koskaan voisi enää jatkaa normaalisti näin kammottavan tapahtuman jälkeen. Mies yritti pitkään "korvata" asiaa, mutta eihän tuommoista voi hyvittää. Jos noin nuori oikeasti kiinnostaa vaikka vaimokin olisi saatavilla, niin mielestäni asia on selvä.
Asia pyörii kuitenkin mielessä joka päivä ja ajaa minua yhä syvenevään masennukseen. Vaivoin pystyn enää työni tekemään, kodin hoitaminen on jäänyt taka-alalle. Lapset pystyn hoitamaan ja ruuat laittamaan, mutta mikään ei enää huvita. Tunnen itseni nöyryytetyksi ja täydeksi pelleksi. Samalla työpaikalla pelehtivät minun selkäni takana...sama tyttö istui kanssamme yhtäaikaa kahvi-ja ruokapöydässä työpaikalla...mitään en huomannut.
Koskaan aiemmin ei ikäkriisit ole painaneet eikä moiset seikat muutenkaan, koska on ollut hyvä olla tässä liitossa. Mutta nyt tunnen itseni täydellisesti ikälopuksi ja kelpaamattomaksi...tekee mieli vaan kuolla pois.
Nyt viikon verran olen pohtinut asiaa ja tullut siihen tulokseen, että jotain täytyy tehdä, ennenkuin todella tapahtuu jotain. Siitä olen varma,etten halua jatkaa liittoa tuommoisen miehen kanssa. Tapahtunut on kuitenkin tapahtunut, ja koska toinen osapuoli oli tuon ikäinen, se kertoo paljon miehestäni. Hänestä on tullut täysin vieras minulle, kuin tuntemattoman kanssa eläisin. Se kuva, minkä hänestä menneinä vuosikymmeninä oli tullut, on täysin tuhoutunut.
Syön suruuni,paino nousee eikä oma ulkonäkö kiinnosta yhtään.
Ymmärrän että pitkässä liitossa saattaa haksahduksia tulla (ei vaan ole aiemmin ainakaan ilmi tullut) mutta tämä asia on niin oksettava tuon tytön iän huomioon ottaen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
ja tuskinpa tuo eka kerta oli. Ajattele että puolitoista vuotta olet rypenyt itsesäälissä ja nyt pistät vipinäksi kun tuntuu tuota kiukunkipinää olevan enemmän kuin puolessakylää tallella. Vesilasisi on viellä puoliki täynnä. Ota lommaa j lähde Thaimaan reissulle ja jätä lapset miehesi hoteisiin. Siellä reissussa silmäsi varmasti aukenevat ja huomaat että suomalainen mies on ihan tavallinen mies kun pääsee pois valvovien silmien alta. Näin sinun on helpompi antaa anteeksi miehellesi. Selvästi haluat jatkaa. En usko että olet provo, en toki.
totta. Reissuun en jaksa lähteä, olo on sen verran kamala. En tiedä sitten mikä mielikuva minulla on miehistä ollut, mutta en vaan itse pidä normaalina että vanha mies pelehtii noin nuoren kanssa. Ne jotka käyvät siellä Thaimaissa ja muissa, tiedän toki että sellaisiakin miehiä on. Mutta normaalina en voi sellaista pitää.
oli, käskit sitten oikeen miesten paratiisiin katsomaan kuinka suomalainen mies on mies.
Hyvä sinä, varmasti jättää miehensä sen jälkeen.
Hei,
tuossa luin kirjoitustasi.. jotenkin tuli tunne, että luovutatko liian helposti.. sinun pitäisi näyttää sille nuoremmalle.. että sinustakin on vielä miehesi vaimoksi ja yhteisten asioiden hoitajaksi.. Mitä välität siitä nuoremmasta vaikka tiedätkin että miehesi on pelannut sen kanssa.. anna olla.. tapahtunut mikä tapahtunut.. sille et voi enää mitään..
Ajattele sen sijaan tulevaisuutta.. sitä kaikkea mitä teillä on.. mieti myös sitä.. voitko vielä tehdä miehellesi lapsia.. tuo toinen on nuori.. hän voi vielä saada lapsiakin.. tuossakin yksi miettittävä asia.. sinulla on paljon puntarissa.. ei kannata masentua vaan elä elämääsi ja nauti niistä hyvistä asioista mitä sinulla on.. kutsu ystäviä kylään vaikka kahville tms. Tässä muutamia mietittäviä asioita..
En minä sitä nuorta mietikään, vaan puolisoani. Hänen kansaanhan minä olen elänyt, tuntematta häntä kuitenkaan todellisuudessa.
Tuntuu vaan niin kovin ällöttävältä ajatella että hän ollut ihastunut noinkin nuoreen, vaikka on aikuinen, keski-ikäinen. En ole tiennyt että hänellä on tämmöisiä piirteitä. Se on pelottavaa.
luulen, ettei miehesi ole aina ollut tollanen.
Miehilläkin on omat vaihdevuotensa ja plekonsa kyvyttömyydetä ja vanhenemisesta.
Siihen saumaan on sitte ilmestynyt tämä nuori tyttö, joka on ilmeisesti isähahmoa vailla ja siitä se vain on lähtenyt.
Voit varmaan kuvitella, miten miehesi itsetuntoa on hivellyt, kun on huomannut herättävänsä kiinnostusta nuoressa naisessa.
sillä ei ole mitään tekemistä hänen tunteidensa kanssa sinua kohtaan.
Varmasti hän rakastaa sinua vielä siten, kuin on aina rakastanut.
tähän nuorempaan hän vain on ihastunut ja jäänyt koukkuun.
Tollasia juttuja taitaa tapahtua, yhdelle jos toisellekin.
Joko olet antanut loparit sille tytölle?
En yleensä syytä sitä toista osapuolta toisen viekottelemisesta, eihän ketään voi väkisin viedä, mutta minusta noi ukot tossa iässä on kuin syyntakeettomat lapset, jotka ei pysty omilla aivoillaan ajattelemaan ollenkaan, niin silloin ovat vapaata riistaa tuollasille miesten nielijöille.
Syytän siis kuitenkin myös sitä naista. Kuinka helppoa se onkaan hänelle ollut, kun on vienyt toista, kuin pässiä narussa.
Tosi vaikea sulle mitään sanoa, mikä voisi piristää, tai antaa sulle voimia tulevaan. Ymmärrän, että olet nyt tosi pettynyt, mieheesi ja ehkä itseesikin.
Kyllähän se masentaa, kun tuollaisesta saa tietää ja varmaan koet itsesi tosi vanhaksi, kun vastassa on noinkin paljon nuorempi, mutta ajattele niin, että sulla on niin paljon enemmän vahvuuksia, kuin sillä toisella.
Sinä olet kuitenkin se oikea vaimo, joka tuntee miehensä.
Teillä on yhteiset lapset ja muistot vuosien varrelta.
Henkisestikin olet enemmin samalla tasolla. Mitä tällä nuorella tytöllä on muuta, kuin ulkonäkönsä ja nuoruutensa. Todella heikolla pohjalla on rakentaa mitään suhdetta sellaisen varaan.
Nyt sun pitäis ruveta ajattelemaan vain itseäs ja ruveta etsimään myös sulle seuraa.
Ei se sitte enää niin pahalta tunnu, kun sullakin on kivaa.
Jos et halua erota, niin elätte siinä sitte kumpikin vapaina tekemään mitä haluaa, kunhan lapset ei kärsi.
Voihan sitä muuttaakin erilleen, vaikka ei eroa taloudellisista syistä ottaisikaan.
Laita se ukko pihalle ja jäät lasten kanssa siihen.
Sitte vaan baanalle seuraa hakemaan.
Kohenna nyt ensin ulkonäköäsi, että vientiä riittää.
Jos sulla ei ole rahasta kiinni, niin tilaa aika kauneushoitolaan, manikyyriin, pedikyyriin, kampaajalle.
Käy shoppailemassa jotain kivaa iltaa varten ja sitte menox.
Onko sulle ketään ystävätärtä, jonka kans voisit shoppailla ja mennä ulos?
Toivon kovin, että piristyisit. Mieti onko toi kaikki sen arvoista, et sun kannattaa mielenterveytes sen takia menettää.
Varmasti rakastat edelleen miestäsi, koska noin koville ottaa, mutta opettele sitte vaikka inhoomaan häntä, et olo helpottuis.
Vastaanpa minäkin, kohta 5-kymppinen ukko.
Kyllä miehen niin kuin naisenkin silmä lepää kauneudessa ja nuoruudessa, mutta se ei tarkoita mitään sellaista, että voisi kuvitella huvittelevansa noin nuoren kanssa. Kyllä aitoa ja oikeeta urosta kiinnostaa luonnollisesti ihan oman ikäluokan naisihmiset, mutta pettämään ei mieleni tekisi. Oma eukko pitää sen verran vireessä ja suhde kunnossa.
Harmi että joudun vahvistamaan ajatuksiasi, mutta ei tuo ihan normaaliakaan ole tuo miehesi toiminta.
Jos teillä on yhteinen yritys, potkaise nuori tyttö pois työstänne. Jaa-a, jatkuuko miehesi ja sen tytön seurustelu edelleen? Joku sanoikin, että nuori voi tulla raskaaksi, sinulla kai on jo lapsikiintiösi? Ja sitten se raadollinen asia: raha. Jos teillä on yhteinen liikeyritys, varmista oma osuutesi, ettei se tässä hötäkässä hupene kankkulan kaivoon. - Jos asia todella aina vaan painaa mieltäsi etkä voi antaa anteeksi ja jatkaa, niin ei avioerokaan mikään kauhea asia ole. Paljon kauheampaa on, jos laiminlyöt itsesi ja annat mennä aivan rapakuntoon. Joten yritä alkaa nousta sieltä pohjamudista, vaikka hammasta purren. Onko sinulla joku luottoyhstävä, jolta saisit tukea?
Nimitellä omaa puolisoaan eukoksi, ämmäksi, emännäksi etc. Kertoo ihmisestä paljon!
Jos mua nainen sanosis ukoksi, äijäksi..Onneksi kukaan ei vielä tehnyt sitä...
Ovat normaalia puhekieltä riippuen murteesta :)
Jäin miettimään, että mitähän se vipinä oikeastaan tarkoitti. Tiedätköhän itse. En odota vastausta tänne, vaan mietin kannattaisikohan teidän käydä yhdessä rauhassa koko prosessi läpi ja hakea ulkopuolista apua asioiden käsittelemiseksi.
Tuollainen kauna kuulostaa kamalalta taakalta teille molemmille. Katkeruus on sellaista myrkkyä, joka heijastuu laajalle ympäristöönkin. Asian käsitteleminen on myös itsesi kannalta tärkeätä. Käsittelemättömänä se saattaa jäädä kalvamaan lopuksi elämää. Onko täysin mahdoton ajatus, että voisit ajan myötä antaa anteeksi miehesi inhimillisen hairahduksen? Nuoret naiset voivat joskus ihastua aikuiseen mieheen, käyttäytyä uskomattoman viettelevästi ja viritellä kaikenlaisia temppuja omia vaikutusmahdollisuuksiaan enemmälti harkitsematta testatessaan. Tahtomattaankin mies tuntee itsensä imarrelluksi nuoren naisen osoittamasta huomiosta. Olisiko hänellä ollut kriisejä itsensä kanssa? Onko teillä ollut sitä ennen kylliksi aikaa toisillenne?
Jos asiat jätetään käsittelemättä ja elätte kaunaisessa, katkerassa liitossa vain lasten ja taloudellisten syiden vuoksi, millaiseksi muodostuu lastenne elämä ja millaisen parisuhteen mallin sekä arvomaailman tarjoatte heille?
Toivottavasti jaksaisit ryhtyä toimeen tilanteen muuttamiseksi ja lähtisit hakemaan apua siihen. Lähtekää pitkälle raskaalle matkalle kohti parempaa huomista. Se saattaa myöhemmin moninkerroin korvata vaivannäkönne riippumatta lopputuloksesta.
...hyvittää tapahtuneen niin älä kaiva itsellesi vaikeuksia. Ihminen on moniavioinen laumaeläin. Tunnelmat saattavat joskus kuljettaa. Ei sinua mitenkään helpottaisi vaikka miehesi olisi ollut jonkun vanhemman naisen kanssa.
Pää pystyyn ja koeta antaa anteeksi ja ajan kulua.
siitä jo on mennyt...
En ymmärrä miten edes vielä mietit yksissä pysymistä. Jos vanhaa miestä kiinnostaa noin nuoret, ei se tervettä ole!
leikillään vanhempia miehiä.
Olen havainnut saman ilmiön. Kyllä joskus jurppi kun sukulaistyttö tuli suihkun jälkeen pelkässä pyyhkeessä keekoilemaan siihen miesystäväni eteen, jalkojaan seksysti oljennellen.
Noin 15-20-vuotiailla tätä esiintyy, ei tietenkään kaikki nuoret likat sitä tee. Nuoret naiset haluavat testata viehättävyyttään ja seksikkyyttään ja siihen kelpaa peiliksi vaikka puolihapannut ukonkompura.
Kyse on luonnollisesta ilmiöstä. Sen sijaan tyttö kyllä on siinä mielessä syyllinen, että kun hän huomasi hupsun ukon häneen retkahtavan, olisi silloin tytön kuulunut sanoa ei.
Onko sinulla täysin selvillä, mitä kaikkea todella on tapahtunut. Kenties olet mustasukkaisuuden vallassa suurennellut tapahtumien kulkua.
Ota selville mitä todella tapahtui. Uskon miehesi puolelta kyseessä olleen vain jonkinlainen viiraus.
Uskon myös että raataminen yrityksessä sai hänet hakemaan jotain vaihtelua. Ehdottaisin että yrittäisitte vielä yhdessä. Pitäkää kunnon loma, menkää yhdessä matkoille!
Viimeistään viisissäkymmenissä monet naiset antavat ulkonäölleen täysin palttua: lihotaan ja kuljeksitaan perunamuijan näköisinä. Sen sijaan esimerkiksi Venäjällä naiset säilyttävät naiseutensa vanhoinakin, tukkaa kiharretaan, pukeudutaan nätteihin vaatteisiin.
Koita ryhdistäytyä. Ota kunnon shoppausreissu, hanki kauniita vaatteita, käy kampaamossa.
Hakedu johonkin liikuntapiiriin ja rupea aktiivisesti kuntoilemaan.
Hae kodin ja yrityksen ulkopuolisia kiinnostuksenkohteita, tee kivoja lomareissuja vaikka ystävättären kanssa.
Kun olet hoikistunut ja kaunistunut, ja pyörähtelet "ulkomaailmassa", itsetuntosi kohenee ja on helpompi unohtaa tuo ikävä juttu.
Kyllä se vaan on ihan tervettä että mies elon ehtoon lähetessä iskee silmänsä nuoriin tyttöihin. Se on moraali joka sitten mahdollisesti estää menemästä pitemmälle.
...tervettä, älä yleistä sitä. Kyllä tyypin täytyy perverssi luonteeltaan olla, jos alkaa jopa omiakin lapsia nuoremmat naiset kiinnostaa...
..niin me vanhemmat naiset siis ei voida kun hypätä hirteen. Ei ihme että masennus vaivaa montaa keski-ikäistä naista, jos miesten asenne yleisesti olisi tuo.
Eli meitä ei enää tavita kuin miehelle kodinhoitajaksi ja huoltajaksi tai elämään yksinäistä elämää onnellisena sinkkuna?
Ei se missään nimessä tytön syy ollut! Mielestäni puolisoille voi tulla vaikka minkälaisia houkutuksia mutta itsehän sitä päätetään mitä tehdään.
Kyllä tytön iällä siinä mielessä minulle on merkitystä, että vaikka kuinka olisi liehitellyt ja viekotellut, ei 5-kymppisen miehen pitäisi niin alas vajota että tuon ikäinen kiinnostaa.
Mutta todellakin, olen ajatellut ja miettinyt koko yön (taas valvoin) ja olen pikkuhiljaa alkanut saada silmiäni auki. Jos oma puoliso tuommoisen edessä lankeaa, niin silloinhan ei turvassa näiltä asioilta voi olla enää ollenkaan. Olisi miehen pitänyt tajuta kun tiesi tytön iän.
Minulle riittää jo se, että tuntee vetoa noin nuoreen...
Olen ollut onnellinen vaimo jo kolmekymmentä vuotta, ja tuommoisen takia kaikki poljettiin loskaan. No, en kadu vuosia, olihan ihan hyvä elämä. Mutta enää koskaan mikään ei voi tulla ennalleen...eihän tuommoisen tapauksen koettua kaikki enää voi olla kuten oli. Toisekseen, johan tässä on pitkä aika jo mennyt tätäkin murehtiessa...varasin tänään ajan avioliittoneuvojalle. Aion mennä yksin, miehellä ei ole asiaa sinne selittelemään. Noin nuoreen haksahtamista ei voi millään järkisyyllä perustella.
Lähinnä tarvitse nyt apua tolpilleni pääsyyn, mutta tuntuu että ainoa ratkaisu on todellakin ero. Mietin liikaa maallisia asioita, onhan toisetkin niistä eron tullessa selvinneet.
Pahinta tuossa sinun jutussasi ja mistä et varmaan tule yli pääsemään, oli tuo, että tekivät kaiken sinun silmiesi alla. Miehelläsi oli niin paljon röyhkeyttä, että istui tytön kanssa samassa kahvi- ja ruokapöydässä sinun kanssasi. Tytölle oli kaikki ehkä vain uutta ja jännittävää ja tuossa iässä ollaan vielä aika lapsellisia, ei oikein varmaan tajunnut, missä oli mukana. Mutta miehesi tajusi tasan tarkkaan, mitä teki. Ja varmaan nautti jännityksen tunteesta, kun kaikki tapahtui silmiesi alla.
En yhtään ihmettele tunteitasi ja reaktioitasi.
Korostat koko ajan tytön ikää, mutta minusta koko tapahtuma kaikkiaan oli törkeä vaikka tyttö olisi ollut vanhempikin.
Mutta älä lopeta huolehtimasta itsestäsi.
Pidä huolta kunnostasi ja ulkonäöstäsi.
Sä selviät ja kelpaat kelle vaan..... :)
Häviäjät eivät ole niitä, jotka lyödään maahan, vaan niitä jotka jäävät sinne makaamaan....
päätöksestäni. Hain ensin rauhoittavia pillereitä tk:sta, kerroin että avioero tulossa ja sain niitä.
Auttoi hirmu paljon ja olo tuntuu paremmalta ja selkeältä. Varmuus kasvoi siitä, että kyllä meidän täytyy nyt aikalisää ottaa suhteeseemme. Aloitin mielestäni viisaasti,ottamalla mieheni näkökannan huomioon. Sanoin, että tapaus on vaikuttanut minuun niin rajusti, ettei minusta enää ihan ehjää heti tule. Ja tosi on se, etten enää pysty mieheeni koskaan enää luottamaan. Mies ei puolestaan ansaitse vaimoa, joka joka käänteessä ottaa tapahtuman esille, enkä minä ansaitse miestä joka on tuollaista tehnyt. Myöskään en tämän tuskan kanssa pysty olemaan ottamatta tapahtunutta toistuvasti esille, koska haen jotain järkevää selitystä tapahtuneelle.
Kerroin, että ymmärrän miestäni, että olemme tulleet siihen ikään, että miestä on alkanut kiinnostaa nuoremmat naiset. Tosin en koskaan olisi uskonut että noin nuori kuitenkaan.. Etsin hänen tulevaan elämäänsä valopuolia, -nythän on vapaa toteuttamaan luvan kanssa näitä seikkailuja, kenties löytämään uuden kumppaninkin joka pystyy vastaamaan noihin tarpeisiin. Minä en enää tästään nuorru, ja koska mies on käytännössä osoittanut että nuori nainen kiinnostaa, on se merkki minulle siitä että on tullut aika väistyä taka-alalle. Jos en selkeästi pysty olemaan ykkönen, kakkosen osaan en tyydy.
En halua olla vaimo vain siitä syystä, että meillä on paljon yhteistä maallista osuutta, joka puolittuessaan hajoaa. Kyllä kummalekin osuutensa jää. Vaikka vienkin puolet firman osuudesta, ja mies joutuu kieltämättä pieneen pulaan asian kanssa, se kuitekin on vain maallista näin suurien asioiden rinnalla. Nyt ei ole juuri firman asiat päälimmäisenä minunmielessäni. Taloudellinen tilanteeni on hyvä, kun saan oman osuuteni. Lupasin miehelleni etten vie kaikkea kerralla, ja tuen häntä mahdollisuuksieni mukaan siinä että firma jää eloon.
Huolimatta mielestäni asiallisesta aloituksesta ja tilanteen rauhallisuudesta, mies nyt otti asian kuitenkin kovin raskaasti. Harvoin olen hänen nähnyt itkevän ja se hiukan hämmentää minua.
Sanoo rakastavansa yms mutta tosihan on että jos todella rakastaisi minua ja olisi ajatellut lapsiaan, näin ei olisi käynyt. Taitaa surra vaan tätä kaikkea yhteistä omaisuutta. Vaimoa jota rakastaa aidosti, ei voi pettää eikä loukata tuolla tapahtuneella. Olenhan itse ollut saatavilla samoihin tarpeisiin samalla työpaikalla, mutta sitä huolimatta mies valitsi toisen. Eli ainakin sillä hetkellä piti tyttöä parempana vaihtoehtona kuin minua, vaimoaan.
Ja jos miehellä sisimmässään on ihastus mahdollinen paljon nuorempiin kuin vaimoonsa, on se piirre mikä ei parane tulevaisuudessa. Häntä kiinnostaa nuoremmat, vaikka surenkin niin olen hyväksynyt että se nyt on hänen ominaisuutensa.
Lupa toki kiinnostaa, eihän tyttö alaikäinen ollut. Mutta minua ei kukaan voi vaatia elämään miehen rinnalla, jolla tämmöinen mielenkiinnon kohde on. Ei se, että minulla on paljon enemmän miehelleni tarjota kuin tuolla tytöllä, mutta koska seksualisuus on minullekin vielä tärkeää ja nyt on osoittautunut että valinnan edessä minä jäin toiseksi, niin taisteluun en ala.
kerroin myös, että minun puolestani voimme erota ystävinä ja sitä toivon lastemme vuoksi. Mies sanoi samaa, ja uskoo että lapsista meillä ei riitaa tule koskaan. Oli hyvä hetki, halasimme toisiamme ja sanoin että olen ollut tosi onnellinen vaimo hänen kanssaan. Mutta en enää pysty rakastamaan, ei hän ole se mies jonka luulin tuntevani. Samoin mies sanoi että vuodet minunkanssani ovat ollet hänen elämänsä parasta aikaa. Oli haikeaa...mutta siitä huolimatta päätös ei horjunut.
Nuoremmille emme kerro eron syytä ainakaan vielä, mutta vanhemmille lapsille se ilman muuta julki tulee...mies heille selittäköön parhaansa mukaan mitä tapahtunut. Itse en aio olla katkera heidän kanssaan puhuessani, hyvä isä heillä on ollut ja tulee olemaan. Ainoa mitä hiukan pelkään, on 20v tyttäremme reaktio...on varmaan rankkaa kuula että isä sekoillut häntäkin nuoremman tytön kanssa. Mutta tämä on vaan tapahtunut ja se on hyväksyttävä. Tytär on aina ollut isän tyttö jolle isä on ollut hyvä esikuva. Se kuva ehkä sortuu, mutta kyllä näistä yli pääsee. Me molemmat vanhemmat pyrimme auttamaan laosiamme pääsemään tämän yli. Tiedän, ettei mieheni hauku lapsille minua, enkä aio itsekään miestäni mollata.
Ehkä tämä avaa oven uuteen elämään. Vaikka entinen oli hyvä lukuunottamatta tätä puoltatoista vuotta, uskon että hyvää voi olla edessäpäinkin...näin tänään, toivon että masennuksenikin helpottaa pikkuhiljaa. Ainakin nuo lääkkeet helpotti oloa.