Eli minulla on 11kk ikäinen labbis uros, joka tuntuu pelkäävän vieraita ihmisiä. Aina kun joku vieras tulee, se alkaa murista ja katsoo niitä epäluuliosesti silmiin. Silti sillä heiluu häntä ja se käy kyllä itse sitten nuuskimassa vieraita ja ehkä nuolee tai vie lelunkin. Silti se saattaa taas yllättäen alkaa murista ja toisaalta häntä heiluu taas. Minusta tuntuu, että se on vain peloissaan. Joskus vieras on ehtinyt mennä sitä kohti ja silloin se murisee vielä enemmän. Olen kuitenkin sanonut vieraille, ettei sitä saa lähestryä vaan antaa sen itse tulla luokse. Todella luulen, että se on vain arkuutta, sillä joskus sillä ihan jalat tärisevät kun se murisee. Se ei myöskään ole koskaan ollut agressiivinen..
Johtuukohan tämä murkkuiästä? Saattaahan tämä olla jotain pelkokauttakin.. voisikohan kastrointi auttaa?
Pelkään, että se muuttuu lopulta vihaiseksi.. :( Kaikille tutuille se on maailman kiltein ja hakeutuu ihmisten lähelle.
Kiitos jo etukäteen!
Johtuukohan tämä murkkuiästä? Saattaahan tämä olla jotain pelkokauttakin.. voisikohan kastrointi auttaa?
Pelkään, että se muuttuu lopulta vihaiseksi.. :( Kaikille tutuille se on maailman kiltein ja hakeutuu ihmisten lähelle.
Kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luultavasti kyseessä on murrosiän aiheuttama arkuus ja epävarmuus omasta itsestä suhteessa toisiin. Välttämättä ei ole silti ohimenevääkään ja toisinaan voi jäädä ihan pysyväksikin. Ja vanhemmiten muuttua aggressiivisuudeksi. Mutta luulen että jos hoidat homman nyt pois kunnolla niin siitä on tulossa vielä hieno koira.
Vieraiden tosiaan kannattaa antaa koiran olla rauhassa ja olla itse olevinaan kuin eivät koko koiraa näkisikään. Suoraa katsekontaktia kannattaa välttää vaikka sen kanssa leikkimään alkaisikin.
Se mitä itse voit tilanteessa tehdä, niin on olla ottamatta sitä ihan vakavasti. Eli käännät asian huumoriksi tyyliin "älä viitti, iso koira... tolla tyylillä et saa menestystä ystäviä etkä vaikutusvaltaa". Eli älä anna oman kireytesi ja jännittyneisyytesi näkyä koiralle millään lailla. Se on nimittäin erittäin tarttuvaa.
Ja niille vieraille kannattaa myös tosiaan hiukan antaa osviittaa miten koiraa kannattaa lähestyä. Eli matalana, mieluummin selkä koiraa vasten tai kyljellään ja pikkuhiljaa rauhallisesti ojentaa kättä kohden koiraa, jotta voi nuuskia. Ei katsekontaktia mutta rauhallista puhetta.
Annan tässä esimerkin elävästä elämästä: oma koirani näki elämänsä ensimmäisen yksijalkaisen miehen viime kesänä kun tämä tuli vastaan rollaattorin kanssa raahautuen. Kulku oli lievästi sanoen äänekästä ja erikoisen näköistä. Tätä meidän rekku sitten hämmästeli ja haukkui oikein peloissaan. Tämä herra sitten kääntyi ja istuutui rollaattorille selkä meidän suuntaamme ja antoi käden pudota alas. Huusi että anna haukun tulla vaan, ei hän pelkää. Tein kuten hän pyysi ja koira meni luokse, nuuski ensin varovasti kättä, mies puhui rauhoittavasti ja sitten oli hetken kuluttua miehen kanssa ylin ystävä. Olin lievästi hämmästynyt.
Eli kannattaa tosiaan vaan aika pitkälti ottaa itte rauhallisesti ja turhia jännittämättä, mutta silti antaa vieraille vähän varoitusta mitä saattaa olla tulossa, ettei ihan suden suuhun kättään pistä.
Pallien poistosta luulen että sitä pidetään sellaisena taikalääkkeenä vähän jokaiseenkin ongelmaan. Sitä se ei kuitenkaan ole välttämättä, vaan voi aiheuttaa jopa enemmän aggressiivisuutta tai muita terveysongelmia.
Toivottavasti näistä nyt olsi jotain apuja sulle ja ennenkaikkea hienolle haukullesi.
Kylläpä helpotti sinun kommenttisi, eli oikeilla jäljillä olen ollut. :) Kuitenkin kyseessä on suht kookas koira, niin en todellakaan halua pelätä sen käytöstä. Toivottavasti menee ohi.. ja en minä pallinpoistoa varsinaisesti pidä ihmetemppuna, vaan ne täytyy poistaa muutenkin, kun niissä on kystia.
Kiitos vielä!
Murkuilla on (uroksillakin) hormonaalisia muutoksia, jotka saavat olon tuntumaan kummalliselta.
Älä vaan toru koiraa, se hämmentyy lisää kun sinäkin käyttäydyt oudosti.
Kerro vieraille, että ukko on vähän murkkuna ja että antavat koiralle aikaa ja omaa rauhaa.
Kannusta koiraa myös muissa aivan tavallisissa asioissa ja kehu "helpoistakin" jutuista vuolaasti. Itsetunto kohenee taas ennalleen, eikä tarvitse sitten niin vartioidakaan, kun tietää osaavansa ja onnistuvansa arjessa.