Muistaako kukaan näitä vanhoja suomalaisia sananlaskuja. Olen huomannut usein jonkun asian yhteydessä että taas oli sananlasku oivallinen esimerkki. Tässä muutamia esimerkiksi:
1. Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa. (Oiva esim. kaverille joka soitti suutaan pomolle, lopputili tuli.)
2. Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
3. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
Laittakaa tulemaan lisää näitä, yritän tehdä niistä "kootut teokset".
1. Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa. (Oiva esim. kaverille joka soitti suutaan pomolle, lopputili tuli.)
2. Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa.
3. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
Laittakaa tulemaan lisää näitä, yritän tehdä niistä "kootut teokset".
Vastaukset 11
Vanhimmat
mukava kuulla sinustakkii,ettet ole ihan helteisii tuupertunnu.:))
enne viljeltii puhues paljon sananlaskuja. minun mummo saatto puhhuu toisinaa vaa sananlaskujen voimalla.niihin myös uskottiin.
äitin käytti myös paljo ,vakioita oli,
leipää ne on murusetkii, ko viimisii rippeitä karistettii pussista.
jos hänel ol rakas päivä ,niin saatto huokasta.parempi päivä elettynä ko kaks kuolleena.
niin makkaa ko pettaa se on jääny minun käyttöö, ain ko alkaa tulla mielee että,voi voi ko on ikävää, niin sillo sanon tuon itelle, sillä niinhä se on,itte voip päivänsä järjestää jos ei muute, niin suhtautumisel ainakii.;)
liikaa ko naurettii ja riehuttii,kuuli äkkii jonkuu sanovan,se on koht itku pitkästä ilosta.
kevättä ennustettii,
kuu kiurusta kesään,puolikuuta peipposesta,västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkää.
ja sanottii myös, käki tuop suven sanoman,pääsky päivän lämpimän.
kevät jäille,
kun kuulet kurjen äänen, älä mene ennää järven jäälle.
vanhana vappuna käki kukkuu,vaik hongan kolosta.
kun kuovi kuikahttaa niin lumet luikahtaa.
pohjatuuli vie kalat kattilastakin
luoteistuuli viep lusikastakin
paljo miekii ossaan sananlaskuja,mutta jos niitä pittää ruveta luettelemaa sillohan niit ei tuu mieleen. mut ko puhhuu jonkuu kanssa niin puhues monast tullee sekaan sananlasku,ihan ko huomaamatta.
heippa taas tällä errää.
Sanasta miestä, sarvista härkää.
Ei oppi ojaan kaada.
Huuto on hädän veli.
Veli velkaa tehdessään,veljenpoika maksettaessaan.
Ei vara venettä kaada.
Husut pois ja hoitoon.
Vuoroin vieraissa käydään.
en muista montakaan, mutta samoin kuin lyylillä moneen juuri sillä hetkellä tulleseen asiaan on hyvä ujuttaa mukava sanonta joita äiti käytti useastikin.
Suo siellä, vetelä täällä.
Apua on hiirenpojastakin, kun jyvän syö niin kaksi "sittuu".(paskantaa)
Apu lapsesta perkas silakan,söi kaksi.
Niinkuin metsään huutaa niin se vastaa.
Rakkaus on kaiken äiti.
Vanhassa vara parempi.
Vait oleva kaiken voittaa.
Mitkä on loppu,
kas miksi en ole
huomannut riitaa lain,
sinultako vihjeen sain,
olet niin järkevä
ja viisas,
minä tyhmä,
tytön tyllerö
anteeks anna
tämä lyllerö.
Miksi kirjoitukseni
riitaa tois,
minun korvissani
vain laulu soi.
KUUROpariskunta oli käymässä nukkumaan. Mies vaimolle:Pimessä en näe mitä viitot.Jos haluat yöllä seksiä, vedä mulkusta kerran.Jos et halua vedä 200 kertaa...
En jaksa näitä kirjoittaa, kun ovat vain yhden klikkauksen päässä:
http://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskuja
Ihan maanmainio kokoelma tuolla! On Wanha Kansa jo tiennyt, olennaisia hoksannut, ajattomia aatellut. Ihan voi opiskella elämäntaitoa ja ihmisyyttä näiden äärellä. Maalaisjärkeä ja sisäistä ryhtiä ne sisällään pitävät.
Minun ikiläksyni on tämä: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.
Tyhjäkin laatikko voi olla lukittu.
Ei kysyvä tieltä eksy.
Pitää sikäli paikkansa, että ei enää eksy, koskapa on jo eksynyt. Eihän hän muuten kysyisikään tietä.
Lähes kymmenen vuoden takaa, josta kysymyksesi kumpuaa, laitan vastaukseni.
Täällä, jos missä, on sananlaskuja, suomalaisia, ja muidenkin maalaisia.
http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/cerpfin.html