Hiljaisuutta
hämmästelen
parkuni jälkeen
vieläkö siellä
joku kuulee
katseleeko
kitumistani
Tuntekaa
tämä tunne
Kuinka henki
ei haukkomiselta
enää kulje
Kuinka sydän
ei jyskeeltään
lyömään pysty
Kuinka puristuvat
terävät luuni
tähän samaan
sekasortoon
Olkoon sitten niin
Olkoon sitten näin.
hämmästelen
parkuni jälkeen
vieläkö siellä
joku kuulee
katseleeko
kitumistani
Tuntekaa
tämä tunne
Kuinka henki
ei haukkomiselta
enää kulje
Kuinka sydän
ei jyskeeltään
lyömään pysty
Kuinka puristuvat
terävät luuni
tähän samaan
sekasortoon
Olkoon sitten niin
Olkoon sitten näin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja puhallan sinne hyvää tuulta!
Voi Mandy, miten saisin hieman iloa sanoihisi?
Kaunis silti tämäkin runo!
Mä toivon kovasti että näillä sanoilla mä saan tän olon pois..
Mut sellasta täällä nyt, jospa vielä paremmin joskus.
Kiitos kauniista sanoistasi.
mutta taitaa mennä hukkaan kaikki sanat, joilla
olen koittanut saada edes hitusen toivoa elämää-
si.
Riipaisee niin pirusti, vaikka kaunista onkin.
Ei mee hukkaan, ei! Missään nimessä. Ne antaa lohtua vaikkei ne kipua poistakaan. Toivo on tällä hetkellä kaukana, mutta kasvaminen vaatii veronsa aina eikös juu.
Joten mä elän tän läpi ja sitten taas saa luvan sanat rönsytä.
Kiitos linda että olet sanoillasi auttanut.
Tohon toiseen runoon en pysty enää vastaamaan, herjailee vaan että ei saa massapostittaa!