kun hiljaisuus on lupaus
alkavasta syksystä
silloin elämäni kirjasta revityt sivut
palavat tuhkana silmiesi edessä
ulkona lumipyry sakenee
valo peittää taivaan kaaren
täysikuu on niin kirkas
luulen, että siihen voisi
upottaa sielunsa hampaat
näinä talviöinä
kun lumi peittää koivupuut
en saa unta
mieleni on ikävästä raskas
alkavasta syksystä
silloin elämäni kirjasta revityt sivut
palavat tuhkana silmiesi edessä
ulkona lumipyry sakenee
valo peittää taivaan kaaren
täysikuu on niin kirkas
luulen, että siihen voisi
upottaa sielunsa hampaat
näinä talviöinä
kun lumi peittää koivupuut
en saa unta
mieleni on ikävästä raskas
Vastaukset 4
Vanhimmat
'mieleni on ikävästä raskas'. Juuri tuolta minustakin tuntuu.
upeaa kuvakieltä.
Kerppuli
jos elämän sivut on näin kaunista luettavaa, niin
ainakin minä haluaisin unohtua niille.
Päätössäkeistön koskettavuus on hivelevää,
taidokas on runosi muutenkin.
Ihailen taitoasi kirjoittaa niin rikkaalla kuva-
kielellä kuin kirjoitat - upeaa !
Sellaista runous on - tuokiokuvia yhden ihmisen mielestä muiden jaettavaksi.