ad-hd

Ja on 3 mielikuvituskaveriakin.Niillä nimet ja yhden nimi sama kuin pojan äidillä,mietnkin usein että ehkä se on ns.korvaava äiti kun ei oikea äiti osoita kiinnostusta.Yksi taas on vanha ja se todennäköisesti johtuu siitä kun mummonsa kuoli vasta.Ja se kolmas niin silleen jännä kun silllä vaihtelee ikä aina vähän väliä.Poika aikalailla kiinni minussa että pelkääkö menettävänsä sitten isänsäkin jollain tavalla vai mistä moinen voi johtua.Ja todella mustis minusta,ei sais kenenkään kanssa puhua,mutta se on juuri sitä kiintymyssuhteiden häiriötä.

orpo olo kirjoitti:

Ja on 3 mielikuvituskaveriakin.Niillä nimet ja yhden nimi sama kuin pojan äidillä,mietnkin usein että ehkä se on ns.korvaava äiti kun ei oikea äiti osoita kiinnostusta.Yksi taas on vanha ja se todennäköisesti johtuu siitä kun mummonsa kuoli vasta.Ja se kolmas niin silleen jännä kun silllä vaihtelee ikä aina vähän väliä.Poika aikalailla kiinni minussa että pelkääkö menettävänsä sitten isänsäkin jollain tavalla vai mistä moinen voi johtua.Ja todella mustis minusta,ei sais kenenkään kanssa puhua,mutta se on juuri sitä kiintymyssuhteiden häiriötä.

Lue lisää

luettavaa ja tukea ja kuntoutustakin, kursseja sun muuta,rohkeastri kirjoittelemaan ja soittelemaan!
Muista kysellä hoitotukia ym. opetuksesta jen...

http://www.adhd-liitto.fi/

http://www.adhd-liitto.fi/loma.html

http://www.adhd-liitto.fi/lehtitilaus.htm

Mieheni erosi lastensa äidistä n. 6 vuotta sitten. Heillä oli kaksi lasta. 10 vuotias poika jäi äidille ja 5vuotias poika isälleen. Äiti hylkäsi kokonaan tämän 5 vuotiaan poikansa joka jäi isälleen asumaan. Minä tapasin mieheni pojan ollessa 6 vuotta. Minusta tuli hänelle äiti ja olen sitä ollut hänelle jo 6 vuotta. Poika on nyt 12 vuotias.
Miehelläni hyvin samanlainen tilanne kuin sinulla. Jäi pojan kanssa kaksin, ilman mitään kunnollista apua. Pojalla oli ADHD, tunne-elämän ongelmia, motoriikan kanssa ongelmaa jne... ja valmiiksi kun on tunne-elämän ongelmia niin äidin hylkäämäksi joutuminen teki tilanteesta todella vaikean. Oikeanlaista apua ei saanut isä eikä poika.
Minä olen pojasta pitänyt huolen parhaani mukaan mutta eihän kukaan oikeaa äitiä oikein pysty korvaamaan. Mutta sen haluan tässä kertoa sinulle että vaikka poika oli todella vaikea ja ongelmallinen ja kouluakin jouduttiin lykkäämään kun oli jos jonkin näköstä käytöshäiriötä ja hitautta motoriikassa plus litania muita ongelmia niin vuos vuodelta pojasta vaan kasvoi järkevämpi ja tasapainoisempi ja nyt 12 vuotiaana ei oikein matematiikassa pärjää mutta muuten on ihana nuori mies ja ei voisi uskoa samaksi pojaksi jonka tapasin silloin 6 vuotiaana!