Microsoft kumoaa Linux-myytit!

Pentti välttelee taas ja postaa lisää uusia valheita, kun itse pysyin totuudessa tuollakin palstalla. Käykää kommentoimassa ja todetkaa asia siellä.

Mielestäni tämä ei kuulu pelkästään sodat-palstalle. Windows-palstalle tätä en kuitenkaan kehtaa laittaa. Haluan, että ihmiset lukevat tämän ja ymmärtävät mitä ajan takaa.

Tämä ei tosiaan ole mitään tappeluhakuisuutta. Jos asiasta haluaa tapella, siitä voi tapella tuolla sodat-palstalla. Linkki johtaa sinne.

Linux-palstalle laitoin tämän siksi, että uudet Linuxistit ihmettelevät usein, miksi vanhempi Linuxporukka pitää Microsoftia syypäänä syöpään, sotiin ja nälänhätään. Tästä näkee sen perussyyn: Microsoft ilkeilee aina mahdollisuuden tullen.

Olen yrittänyt pitää tällaiset jutut sodat-palstalla, mutta siellä niihin ei vastata, koska tykkään perustella asiani kunnolla ja tämä koskettaa niin paljon nimenomaan Linuxia, että tämä kuuluu myös tänne.

Penguin kirjoitti:

Mielestäni tämä ei kuulu pelkästään sodat-palstalle. Windows-palstalle tätä en kuitenkaan kehtaa laittaa. Haluan, että ihmiset lukevat tämän ja ymmärtävät mitä ajan takaa.

Tämä ei tosiaan ole mitään tappeluhakuisuutta. Jos asiasta haluaa tapella, siitä voi tapella tuolla sodat-palstalla. Linkki johtaa sinne.

Linux-palstalle laitoin tämän siksi, että uudet Linuxistit ihmettelevät usein, miksi vanhempi Linuxporukka pitää Microsoftia syypäänä syöpään, sotiin ja nälänhätään. Tästä näkee sen perussyyn: Microsoft ilkeilee aina mahdollisuuden tullen.

Olen yrittänyt pitää tällaiset jutut sodat-palstalla, mutta siellä niihin ei vastata, koska tykkään perustella asiani kunnolla ja tämä koskettaa niin paljon nimenomaan Linuxia, että tämä kuuluu myös tänne.

"uudet Linuxistit ihmettelevät usein, miksi vanhempi Linuxporukka pitää Microsoftia syypäänä syöpään"

Ihan oli asiaa, kuuluu linuxistin yleissivistykseen tietää tällaisista asioista.

old_profile_3778 kirjoitti:

"uudet Linuxistit ihmettelevät usein, miksi vanhempi Linuxporukka pitää Microsoftia syypäänä syöpään"

Ihan oli asiaa, kuuluu linuxistin yleissivistykseen tietää tällaisista asioista.

mikkisofta on kasvanut ohjelmistotalona pääasiassa ostamalla koko ajan erilaisia, pienempiä ohjelmistotaloja, ja erillisohjelmia, ja samalla suojaamalla kaiken mahdollisen patenteilla, ja ajanut siten itsensä umpikujaan suljetun koodin maailmaan. Tuskinpa se on aina ehtinyt edes tarkistamaan ostamiaan ohjelmia, ja tutkimaan mitä kaikkia heikkouksia niissä on. Netti on täynnä erilaisia vintoosaohjelmia, jotka eivät enää -syystä tai toisesta - toimi. Linuxissa useimmat komentokehoiteessa toimivat ohjelmat ovat edelleen käyttökelpoisia, ja myös moneen kertaan testattuja, ja varsinaisten ohjelmien nimeämiskäytäntö on pysynyt yleensäkin järjellisissä rajoissa.

Usein on käynyt niin, että jokun uuden ohjelman mukana tulee koko leegio uusia, potentiaalisia tietoturva-aukkoja, joita ei ehkä aina osata paikatakaan. Kun systeemistä julkaistaan uusi versio, karsiutuu samalla yleensä epälukuinen joukko ohjelmia, jotka eivät enää toimi, tai toimivat virheellisesti.

Vintoosa on myös valinnut sikäli väärän tien, että 16-bittisessä kehitysvaiheessa valittiin supistettu aikaleima, joka johti vuoden 2000 -ongelmaan. Osin tämä rajoitus koski tietokoneita, mutta myös useimpia käyttöjärjestelmiä, kuten mikkisoftan systeemit ja OS/2. Linuxilla ei vastaavaa ongelmaa ollut.

Mikkisofta on poikennut järjestelmäänsä kehittäessään koko ajan unixin yleisistä käytännöistä. Niin sanottujejn "internaalisten komentojen" tapauksessa sen piti ihan välttämättä valita omat komentonsa, kuten korvata "ls" komennolla "dir", ja niinpä näiden pohjalle rakennetut eräajot muodostavatkin nyt osan siitä suuresta tunkiosta, jonka elementteinä ovat epäonnistuneet käytännöt. Ihan aluksi Mikkisofta otti käyttöönsä kömpelön ja epäkäytännöllisen, suppean tiedostonimeämisaliaksen, jota se epätoivoisesti paikkasi vintoosa 95:n kohdalla rakentamalla sen päälle uuden systeemin.

Muistakaamme myos umpikujaan johtanut levynnimeämiskäytäntö (C,D,E kne. -asemat), joka rajoittaa systeemissä mahdollisten levyasemien määrää. Mac on palannut viisaasti unixin helmaan, ja sillä se on taannut tulevaisuutensa, ja Macissa voikin ajaa useampia linux -ohjelmista ilman ongelmia.

Tässä nyt muutamia mieleeni tulleita seikkoja, jotka vintoosassa ärsyttävät.

ilmaista niinkin, että kirjoitti:

mikkisofta on kasvanut ohjelmistotalona pääasiassa ostamalla koko ajan erilaisia, pienempiä ohjelmistotaloja, ja erillisohjelmia, ja samalla suojaamalla kaiken mahdollisen patenteilla, ja ajanut siten itsensä umpikujaan suljetun koodin maailmaan. Tuskinpa se on aina ehtinyt edes tarkistamaan ostamiaan ohjelmia, ja tutkimaan mitä kaikkia heikkouksia niissä on. Netti on täynnä erilaisia vintoosaohjelmia, jotka eivät enää -syystä tai toisesta - toimi. Linuxissa useimmat komentokehoiteessa toimivat ohjelmat ovat edelleen käyttökelpoisia, ja myös moneen kertaan testattuja, ja varsinaisten ohjelmien nimeämiskäytäntö on pysynyt yleensäkin järjellisissä rajoissa.

Usein on käynyt niin, että jokun uuden ohjelman mukana tulee koko leegio uusia, potentiaalisia tietoturva-aukkoja, joita ei ehkä aina osata paikatakaan. Kun systeemistä julkaistaan uusi versio, karsiutuu samalla yleensä epälukuinen joukko ohjelmia, jotka eivät enää toimi, tai toimivat virheellisesti.

Vintoosa on myös valinnut sikäli väärän tien, että 16-bittisessä kehitysvaiheessa valittiin supistettu aikaleima, joka johti vuoden 2000 -ongelmaan. Osin tämä rajoitus koski tietokoneita, mutta myös useimpia käyttöjärjestelmiä, kuten mikkisoftan systeemit ja OS/2. Linuxilla ei vastaavaa ongelmaa ollut.

Mikkisofta on poikennut järjestelmäänsä kehittäessään koko ajan unixin yleisistä käytännöistä. Niin sanottujejn "internaalisten komentojen" tapauksessa sen piti ihan välttämättä valita omat komentonsa, kuten korvata "ls" komennolla "dir", ja niinpä näiden pohjalle rakennetut eräajot muodostavatkin nyt osan siitä suuresta tunkiosta, jonka elementteinä ovat epäonnistuneet käytännöt. Ihan aluksi Mikkisofta otti käyttöönsä kömpelön ja epäkäytännöllisen, suppean tiedostonimeämisaliaksen, jota se epätoivoisesti paikkasi vintoosa 95:n kohdalla rakentamalla sen päälle uuden systeemin.

Muistakaamme myos umpikujaan johtanut levynnimeämiskäytäntö (C,D,E kne. -asemat), joka rajoittaa systeemissä mahdollisten levyasemien määrää. Mac on palannut viisaasti unixin helmaan, ja sillä se on taannut tulevaisuutensa, ja Macissa voikin ajaa useampia linux -ohjelmista ilman ongelmia.

Tässä nyt muutamia mieleeni tulleita seikkoja, jotka vintoosassa ärsyttävät.

" aina ehtinyt edes tarkistamaan ostamiaan ohjelmia, ja tutkimaan mitä kaikkia heikkouksia niissä on. Netti on täynnä erilaisia vintoosaohjelmia, jotka eivät enää -syystä tai toisesta - toimi. Linuxissa useimmat komentokehoiteessa toimivat ohjelmat ovat edelleen käyttökelpoisia, ja myös moneen kertaan testattuja, ja varsinaisten ohjelmien nimeämiskäytäntö on pysynyt yleensäkin järjellisissä rajoissa"

Kas kummaa, kun itselläni on aivan päinvastaisia kokemuksia!

Esim. 1996 Delphi 2.0:lla Win95:ssä käännetty EXE toimii sellaisenaan Windows XP:ssä ja Vistassa, ilman muutoksia, ja ilman ongelmia.

Sitävastoin, linuxissa toimivat ongelmitta ne ohjelmat, jotka kuuluvat jakeluun.

Yritäpä asentaa linuxiin jokin ohjelma oman jakelun ulkopuolelta, niin usein yritykseksi se jääkin.

Tästä esimerkkinä kaksikin eri tekijän tekemää C -kielen parseria, joista toinen on itsenäinen ohjelma, toinen tehty gcc:n lähdekoodeja muokkaamalla.

Kumpaakaan ei saa toimimaan, jollei ole todella syvällisiä tietoja gcc:n sisäisestä toiminnasta ja muutenkin linuxmaailman kummallisuuksista.

Toinen kesto-ongelma linuxissa on näppäimistö, kun taas windowsissa näppäimistöongelmat ovat lähinnä yksittäisiä typerästi koodattuja sovelluksia, eivätkä vaikuta windowsiin kokonaisuutena.

Vaikuttaneeko kokemuksiini sitten se, että Delphi -ohjelmat tyypillisesti asennetaan kopioimalla 1 kpl EXE -tiedostoja sopivaan hakemistoon ja halutessa tekemällä sille pikakuvake ja/tai valikkokohta.

Jos windowsille koodaa jollain VB:llä ja sitten saa etsiä jotain VBRUNxxx.dll -tiedostoja ympäri nettiä, niin se taas on yksittäisen työvälineen ongelmia, ei koko windowsin.

Ja yksi hyvä esimerkki vielä:

Kun windowsissa käynnistä komentorivi-ikkunan. niin vanhojen MS-DOS -ohjelmien näppäinkomennot toimivat sellaisenaan, myös Ctrl, Shift, Alt ja funktionäppäimiä hyödyntävät.

Sensijaan, kun linuxin GUI -tilassa avaat komentorivi-ikkunan ja käynnistät siinä vaikkapa mc:n (Midnight Commander) niin usein vaatii aikamoista säätämistä saada se typerä GUI -tilan komentorivi-ikkuna tajuamaan, että kun painan vaikkapa F10 tai Alt-S, niin haluan, että mc saa rauhassa käsitellä tuon F10 tai Alt-S -painalluksen ilman, että se komentorivi -ikkuna yrittää väkisin kaapata ko. näppäilyä itselleen ja näin häiritsee pahasti mc:n käyttökokemusta.

Samoin voi ihmetellä XUbuntgun työpöytävalintaa: jos keveysvaatimusten takia ei laiteta KDE:tä, niin miksi ei käytetä IceWm:ää ?

IceWm on paljon selkeämpi kuin XUbuntun oletus, ainoana harmina mahdollisesti hankalampi valikoiden editointi.

Olisikohan mieluummin voinut ottaa pohjaksi IceWm:n ja kehittää siihen mahdollisimman samantapaisen valikkojenmuokkaussysteemin kuin Windowsissa käytetään ?

Delphiguru kirjoitti:

" aina ehtinyt edes tarkistamaan ostamiaan ohjelmia, ja tutkimaan mitä kaikkia heikkouksia niissä on. Netti on täynnä erilaisia vintoosaohjelmia, jotka eivät enää -syystä tai toisesta - toimi. Linuxissa useimmat komentokehoiteessa toimivat ohjelmat ovat edelleen käyttökelpoisia, ja myös moneen kertaan testattuja, ja varsinaisten ohjelmien nimeämiskäytäntö on pysynyt yleensäkin järjellisissä rajoissa"

Kas kummaa, kun itselläni on aivan päinvastaisia kokemuksia!

Esim. 1996 Delphi 2.0:lla Win95:ssä käännetty EXE toimii sellaisenaan Windows XP:ssä ja Vistassa, ilman muutoksia, ja ilman ongelmia.

Sitävastoin, linuxissa toimivat ongelmitta ne ohjelmat, jotka kuuluvat jakeluun.

Yritäpä asentaa linuxiin jokin ohjelma oman jakelun ulkopuolelta, niin usein yritykseksi se jääkin.

Tästä esimerkkinä kaksikin eri tekijän tekemää C -kielen parseria, joista toinen on itsenäinen ohjelma, toinen tehty gcc:n lähdekoodeja muokkaamalla.

Kumpaakaan ei saa toimimaan, jollei ole todella syvällisiä tietoja gcc:n sisäisestä toiminnasta ja muutenkin linuxmaailman kummallisuuksista.

Toinen kesto-ongelma linuxissa on näppäimistö, kun taas windowsissa näppäimistöongelmat ovat lähinnä yksittäisiä typerästi koodattuja sovelluksia, eivätkä vaikuta windowsiin kokonaisuutena.

Vaikuttaneeko kokemuksiini sitten se, että Delphi -ohjelmat tyypillisesti asennetaan kopioimalla 1 kpl EXE -tiedostoja sopivaan hakemistoon ja halutessa tekemällä sille pikakuvake ja/tai valikkokohta.

Jos windowsille koodaa jollain VB:llä ja sitten saa etsiä jotain VBRUNxxx.dll -tiedostoja ympäri nettiä, niin se taas on yksittäisen työvälineen ongelmia, ei koko windowsin.

Ja yksi hyvä esimerkki vielä:

Kun windowsissa käynnistä komentorivi-ikkunan. niin vanhojen MS-DOS -ohjelmien näppäinkomennot toimivat sellaisenaan, myös Ctrl, Shift, Alt ja funktionäppäimiä hyödyntävät.

Sensijaan, kun linuxin GUI -tilassa avaat komentorivi-ikkunan ja käynnistät siinä vaikkapa mc:n (Midnight Commander) niin usein vaatii aikamoista säätämistä saada se typerä GUI -tilan komentorivi-ikkuna tajuamaan, että kun painan vaikkapa F10 tai Alt-S, niin haluan, että mc saa rauhassa käsitellä tuon F10 tai Alt-S -painalluksen ilman, että se komentorivi -ikkuna yrittää väkisin kaapata ko. näppäilyä itselleen ja näin häiritsee pahasti mc:n käyttökokemusta.

Samoin voi ihmetellä XUbuntgun työpöytävalintaa: jos keveysvaatimusten takia ei laiteta KDE:tä, niin miksi ei käytetä IceWm:ää ?

IceWm on paljon selkeämpi kuin XUbuntun oletus, ainoana harmina mahdollisesti hankalampi valikoiden editointi.

Olisikohan mieluummin voinut ottaa pohjaksi IceWm:n ja kehittää siihen mahdollisimman samantapaisen valikkojenmuokkaussysteemin kuin Windowsissa käytetään ?

Ei kai kukaan enää koodaa VB:llä? Se on tarkoitettu oman aikakautensa tuotteille, nykyään käytetään VB.Net -versiota johon ei vbruneja tarvi.

Mitä tulee mc-ongelmaan niin jos kerran tietää tuon ja siitä tosiaan tulee ongelma niin eikö kannattaisi käynnistää mc virtuaalikonsoliin? Ei liene suuri kynnys hypätä virtuaalikonsoliin tekemään sillä jotakin, sehän on vain työpöydän vaihto.

Ja pala ideologiaa, työpöytien ja ikkunamanagereiden ero on juuri siinä että ikkunamanagerit on tarkoitettukin itse muokattavaksi, joissakin tulee jopa kohtuullisia työkaluja mukana helpottamaan konfigurointia. Tämä ei tietenkään estä sitä että joku jalostaisi ikkunamanageria jakelussa pidemmälle ja onhan näin tehtykin. LXDE on hyvä esimerkki tällaisesta jalostuksesta

http://lxde.org/