Halusin nyt vihdoin kirjoittaa tänne teille!Lukenut olen kovasti aina palstaa, mutta en kirjoittanut.
Halusin toivottaa teille kaikille mijoonasti voimia ja tsemppiä, positiivisentuloksen odottamiseen!
Itse olen toivonut lasta kohta kymmenen vuotta, lapsettomuushoidot on koluttu ja koettu. Kertaakaan en ole positiivista viivaa saanut, ei edes "ehkä" tärpännyt. Mitään vikaa ei kuulemma pitäisi olla kummassakaan.
Olen alle kolmekymmentä, joten toivoa pitäisi vielä olla. Mutta nyt koen että on jo pakko unohtaa lapsettomuus edes hetkeksi, mikäli kykenen.
Silti olen täällä hengessä mukana ja toivon teille kaikille sydämestäni sitä kovasti peräänkuulutettua "positiivista viivaa"
Halusin toivottaa teille kaikille mijoonasti voimia ja tsemppiä, positiivisentuloksen odottamiseen!
Itse olen toivonut lasta kohta kymmenen vuotta, lapsettomuushoidot on koluttu ja koettu. Kertaakaan en ole positiivista viivaa saanut, ei edes "ehkä" tärpännyt. Mitään vikaa ei kuulemma pitäisi olla kummassakaan.
Olen alle kolmekymmentä, joten toivoa pitäisi vielä olla. Mutta nyt koen että on jo pakko unohtaa lapsettomuus edes hetkeksi, mikäli kykenen.
Silti olen täällä hengessä mukana ja toivon teille kaikille sydämestäni sitä kovasti peräänkuulutettua "positiivista viivaa"
Vastaukset 1
Vanhimmat
joo kyllä tämä tilanne tukahduttaa aikalailla koko elämän ja ihmissuhteet jne. Meillä ei ole vasta kuin muutama vuosi yritystä, mutta lääkkeet saa aina hirveät sivuoireet aikaan ja ollaan mietitty hoitojen lopettamista seuraavien pas-siirtojen jälkeen. Monet kokevat, että olo helpottuu, kun "luovuttaa" hoitojen suhteen. Tosi vaikeaa vaan päättää, milloin "luovuttaa". Toki pitää miettiä taloudellinen tilanne, omat terveysriskit, jotka lääkkeistä aiheutuu jne. Meillä tarkoitus siirtyä adoptioneuvonnan puolelle. Tämän ajatuksen voimalla olen jaksanut tähän asti tätä raskasta tietä kulkea. Minua on helpottanut valtavasti tieto, että voimme tulla vanhemmiksi jollain tavalla. Vaikka lapsi ei olisi biologinen, tulee siitä silti ihan yhtä oma ja uskon, ettei meidän rakkaus ole tosiaankaan kiinni omista geeneistä. Varsinkin, jos tämä lapsettomuus ongelma on jotenkin periytyvää, niin en sitä todellakaan toivo kenellekään siirtäväni. Mutta voimia sinulle!