tulivat mieleeni, kun synnyinkaupunkini lehdessä oli kirjoitus 1960-luvun laturetkistä. Koulujen oppilaat tekivät ladut koululta koululle. Osallistuin monta kertaa. Kerrankin oli seurana naapurin 8-vuotias Leena. Kauniissa kevätauringossa hiihdimme noin 30 km. Etapin kouluilla oli mehutarjoilu. Helsingin itäosissa osallistuin myös laturetkeen, samoin Lopella. Minnekähän pitäisi lähteä, jotta laturetki onnistuisi? Täällä seudulla ei pitkiin aikoihin ole ollut tarpeeksi lunta.
Laturetket
1943
121018
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
www.suomenlatu.fi-suvuilta, niin löydät monia pitempiä ja lyhyempiä laturetkiä. Suomen Latu järjestää retkiä eri puolilla maata ja monet urheiluseurat paikallisia tapahtumia, joihin luulisi ihan mielellään otettavan myös ulkopaikkakuntalaisia mukaan.
Oletko osallistunut Tahkon hiihtoihin?
Minulle on jäänyt mieleen, että lapsena näin kerran itse Lauri "Tahko" Pihkalankin mukana hiihtämässä jossain pääkaupunginseudulla.
tänä talvena olen entistä enemmän ajatellut näiltä kulmilta lähtöä jonnekin. En ole osallistunut Tahkon hiihtoihin- muistaakseni. Hämäläisosakunnan Ilves-hiihtoon olen osallistunut kerran 1960-luvulla. Hiihdimme Somerolta Nokialle, noin 160 km kolmessa päivässä. Linja-autollinen oli porukkaa, kolme tyttöä. Tänään hiihdin puolitoistatuntia pellolla. Tapasin myös hiihtelevän naapurin ja juttelimme, yleensä en tapaa ketään.
Minäkin olen hiihdellyt muutaman kerran, kun tänne etelään vihdoinkin satoi lunta. On ihanaa. - Olen myös koko ikäni ollut innokas hiihtäjä - minulla on 4 veljeä - ja heidän kanssaan oli mukava lapsella hiihdellä eri latuverkostoja, joita oli ennenvanhaan paljon. Muistaakseni Suomen Latu niitä hoiti järjestäen. Täällä etelässäkin oli latujen varsilla hiihtomajoja, joissa oli ihana levähtää kuuman mehun ja munkin tai pullan kera. - Nykyisin tiedän ainakin Nuuksion ulkoilumajan, jossa olen joskus syönyt hernesoppaa ja juonut kahvia pullan tai punkin kera. Nuuksiossa samoin kuin Espoossa on myös latua ja luontoa, joita pidetään yllä. Meren jäällä on myös ihana hiihtää, mutta nyt jäät ovat olleet kovin heikot. - Nuoruudesta lähtien kävin myös Lapissa paljon hiihtelemässä ja se oli aina talven kohokohta. - Odottelen, että vielä täällä etelässä olisi helmi-maaliskuussakin hohtavia hankia ja aurinkoa, jotta voisi hiihtämisestä nauttia. Minulla on vielä tapana ottaa hiihtoretkille reppuun eväsleipiä ja termospulloon kahvia mukaan ehkä appelsiini ja suklaata. Ei vois' parempaa olla!
lapsuudessa itseni lisäksi kaksi veljeäni, kaksi naapurin poikaa ja yksi naapurin tyttö. Järjestimme kaikenlaista. Olin likinäköinen ja uskalsin ennen lasien saamista laskea melko korkealta jyrkällä supan rinteellä. Kun näin paremmin, en enää uskaltanut. Olen taas lähdössä hiihtämään omaa latuani, eli tänä talvena tulee kertoja enemmän kuin vuosi sitten.
esiin, Kävin kokeilee, eihä ssint mitä tullu ku lipsu nii kovi;( Pitää lähtee ajelee ja ostaa voiteita. Se onkin sit eriasia osaanko voiella oikein;)) Mie sillo pentun olles tomin, mäkihyppyjen
selostajana;) Sit niil meni ain hypyt pipariks;)
Paljon sillon hiihdeltiin, koko perheen voimin, oli ne vaan kivoja hiihtoretkiä.
lainkaan. Hyvin luisti tänään. En uskalla laskea jyrkkiä mäkiä, vaan teen siksakladun loivin laskuin. Tein vaihtelevan ladun, jossa on ylämäkiäkin, saa monipuolista liikuntaa.Älähän lannistu.
taitaapi tänään olla ihan hyvät hiihtokelit.
Mittari näytti -5 astetta, mut pilviseltä näyttää.
Kävin hakee sitä voietta, nyt sit kokeilemaan onnistunko voitelus;)) Hyvää päivän jatkoo...
kaikille. Täällä on noin 2 astetta miinusta eli suksien pitäisi luistaa. Eilen otti ensimmäisellä lenkillä pikkuisen kiinni suksenpohjaan, mutta toinen lenkki sujui jo mallikkaasti. Minulla on sellaisia pitkiä loivia liukuja ladullani, sopivat hyvin tälle ikäluokalle. Metsässä ei voi hiihtää, joten käyn ensin kävellen läpi metsäinsinöörin kanssa, mitä on järkevintä tehdä ensiksi taimikoissa. Liikuntaa siis tiedossa monenlaista.
Miul on laturetket sit vähäks aikaa tehty;(
Eilisel hiihto retkel, otin silleen nurin et polvesta jalka taipu alle, hiihtelin kyl viel sen jälkeen yhen lenkin. Aattelin et kyl se siitä, pitelin kylmäkäärettä ja otin roppia.
Mut tänään kävin lääkärisetän luona, kuvis ei ollu mitään. ONNEKSI, vasta olen saanut edellisen murtuman parantumaan;) Näin se on, urheilija ei tervettä päivää nää;)) Nyt sit vaan hiivitään..
Sinulle. Hiiviskelyksi metsässä meni minunkin liikuntani tänään, kun olinkin jättänyt monot kotiin. Kymmenisen senttiä oli lunta ja seurailin peuranjälkiä. Viikonloppuna olin reissussa, sukset olivat mukana. Tein itselleni ladun, jossa oli pitkä, loiva myötämäki. Piti kuitenkin jarrutella, ettei mennyt liian lujaa. Ikä on otettava huomioon. Kerran kaaduin minäkin, mutta kömmin ylös vahingoittumattomana.
pystytään tänä vuonna pitämään - on tainnut pari vuotta jäädä lumen puutteen vuoksi pois ohjelmasta.
Hiihdellään Säkylän ja Vampulan harjumaisemissa
ja Virttaallakin taitaa olla lähtöpaikka.
Siinä on useita eri reittivaihtoehtoja, voi valita matkan pituuden halujensa mukaan.
maisemissa melko usein nykyään. Lumitilanne ei vielä ole lupaava, pitääpä seurailla. Kerran ajoi vahingossa Loimaalle ja tulin sieltä Virttaalle tielle 41. Loimijoki oli täynnä vettä, oli kiva katsella maisemia.