Ehkä tämä tuntuu pahalta, mutta niin se vaan on. Tuli rauha taloon.
Avioliitto parani, kun
anoppi poistui näyttämöltä.
8461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Parhaimmillaan. Niin on olutkin.
tunsi itsensä pahoinvoivaksi vihkiäisissämme, ruoka ei maittanut. Hän kuoli neljä kuukautta myöhemmin, äitini kuoli 2 viikkoa vihkiäistemme jälkeen. Molemmat olivat hyviä ihmisiä. Lähimiehet palvoivat minua, kaikki, mitä tein oli hyvin tehty.
Kunhan näkisi ensin, että rakkailla menee hyvin, voisi vaikka lähteä. Minulla on semmoinen luulo, että oma halu vaikuttaa elämisen pituuteen. Ei varmasti aina, mutta usein.
1943-sinulla on ollut hyvä tuki omiltasi. Mutta olet näköjään vaikuttanut itsekin siihen asiaan.
tuki minua. Sain esim. luoda ikiomat jouluperinteemme ilman menneisyyden taakkaa. Miehet eivät vaatineet samalla tavalla kuin naiset.
Siinähän se ero on. Onkohan ne miehet sittenkin viisaampia? 18 vuotta oli kiduttava anopin arvostelun alla. Josko sitten siellä toisella puolella tulee keskustelemaan kuin tasavertaisen ihmisen kanssa?
Kyllä niissä miniöissä ja vävyissäkin syitä löytyy. Olin leski kun poika meni avioon, heti oli aistittavissa minä olen kaiken pahan alku ja juuri. Miniä on laiska kun makaava katti, kunrahat vähenevät minulta pyydetään vippiä.
Joku aika sitten pyydettiin lasta hoitamaan yhtäkkiä, oli kuulema teatteriin meno. Oli omakin meno, miniä soitti ovikelloa suu yhtenä viiruna tuli tarkistamaan olenko humalassa vai miehen kanssa!
Olin ystäväni kanssa lähdössä tilaisuuteen, miniä sanoi voisitte jättää menonne meidän lastenhoito on tärkeämpi.
Vastasin, voisit sopia asiasta aikaisemmin, sitäpaitsi voin seurustella sinulta lupaa kysymättä, ja se alkon käyttö koskas olet nähnyt minut humalassa? Heitto oli kuulema vitsi.
Mykkäkouluhan siitä syntyi.
seurannut kuinka oletetaan, että isovanhemmat ovat aina valmiina palvelemaan. Hätätilanne on eri asia, mutta muuten pitää neuvotella etukäteen kuten kenen tahansa kanssa.
Sekä anoppi että äitini eivät millään tavalla puuttuneet avioliittoomme. Olimme molemmat 21-vuotiaita, kun meidät vihittiin. Siis aika nuoria, kun nyt ajattelen.
Opettelimme elämään yhdessä ja saimme apua silloin, kun pyysimme. Pyynnöt koskivat auton lainausta ja lasten hoitoa sairastumisen sattuessa. Asuimme eri paikkakunnilla niin vanhempani kuin anoppi ja appi. Ihan joka lähtöön emme pyytäneet heitä apuun.
Muistelen anoppia vain hyvällä. Hän opetti minulle ruoan laittoa ja helli lapsiamme, jotka olivat ensimmäiset lastenlapset.