Mistä voisi johtua,että kohta 3v poika heräilee öisin ja saattaa valvoa parikin tuntia,eikä meinaa nukahtaa omaan sänkyyn? Aina on tunkemassa meidän sänkyyn. Jos annetaan tulla,niin nukahtaa ihan ok.
Tällaista jatkunut nyt pari viikkoa,loppuuko ikinä?Olen ihan lopen väsynyt,kun muutenkaan en ole ollut ihan kunnossa viimeaikoina(angiina,influenssa jne.) Hermot menee ihan pikkujutuistakin kun kaikki yöunet on ihan pirstaleisia,illalla jo sattuu mahaan pelkästä jännityksestä,että kohta alkaa taas huuto,ja uni ei tietenkään itsellä tule.
Muuten on nukkunut aina ihan hyvin,on terve,iloinen ja muuten reipas ja kiva lapsi. Anteeksi sekava ja naurettavankuuloinen vuodatus,mutta nyt menee oikeasti hermot.
Onko/onko ollut muilla samanlaista? Miten pitkään on jatkunut? Onko hyviä ratkaisuja. Yölamppu ei auta,luetaan iltasatu,ei katsella paljoa telkkaria.
vajaa 3v
14
1170
Vastaukset
- jimpsu
Luultavasti ikä ja ohimenevää..
- kuuluu monilla.
Meillä alkoi 2,5vuotiaana omasta huoneestaan tepsutella joka yö siinä puolenyön paikkeilla meidän sänkyyn.Hyvin jäi sinne omaan sänkyyn nukkumaan iltaisin,hali,pusu ja hyvää yötä mutta aamulla pikkukaveri löytyi aina mein välistä.
Ei jaksettu viedä takasin eikä läheskään aina ees herätty kun siihen kai tottui.
Jossain vaiheessa oli myös nukkumaanmeno vitkuttelu...on jano,on pissahätä,ei nukuta,taulu on pelottava (ja taulun kissojen silmäthän ne varmasti pelotti joten taulu vierashuoneeseen.Ja täs tulee paras:seuraavana päivänä huusi isälleen että "tuu ottaa mun huoneen tapetit pois!".Siihen ei isä sitten kyllä lähtenyt.;)
Hauskoja muistoja.:)
Joo,meni ohi se uhmailu,sitähän se oli.Koitti että oltaisko me ruvettu tapettihommiin jos hän määrää.Lopetti kun aikansa temppuili kun huomasi ettei auta.
Nyt joulun alla,melkein 4-vuotiaana alkoi uusi kausi:pelko.
Mielikuvitus laukkasi hurjana ja ei oikein auttanut vaikka kuinka vakuutti että koti on maailman turvallisin paikka ja tänne ei mikään paha ikinä pääse.Tumma kirjoituspöytä pelotti ja verho ja varjot jne.
Aikansa jaksettiin tsempata poikaa mutta kun valvoi tunnin,puolitoistakin (meidän koko laatuajan!!)niin käytiin vanhempina keskustelu:mitäs jos poika saisi mennä meidän sänkyyn jo heti illalla edeltä nukkumaan?
Päätös oli helppo ja isä sai kunnian kysyä että haluaisiko poika niin.Uni on tullut iltaisin tosi makeasti heti kun sinne sänkyyn menee.Ei haittaa meitä vanhempia.Oikeastaan on tosi hellyyttävää kun se rakas tuhisee siinä välissä kun mennään nukkumaan.Usein juuri se hetki päivästä on sellainen jossa voimakkaimmin saa kokea onnen tunteen:tässä on mein perhe.
Oho,menipä herkäksi,sori,onkohan menkat alkamas.;)
Saa nähdä meneekö omaan sänkyynsä enää ikinä.:)
Eli kyllä sitä kaikkia vaiheita voi tulla mut ei välttämättä kaikille!
Ei voi olla kysymättä että oisko se ihan mahdotonta ottaa se lapsi tein viereen nukkumaan?
Ymmärrän hyvin että kaikki ei halua ja menee ihan varmasti ohi kun jaksatte vaan olla päättäväisiä.
Tässäpä vaan joitain ajatuksia yhden lapsen äidiltä. - alkup.
kuuluu monilla. kirjoitti:
Meillä alkoi 2,5vuotiaana omasta huoneestaan tepsutella joka yö siinä puolenyön paikkeilla meidän sänkyyn.Hyvin jäi sinne omaan sänkyyn nukkumaan iltaisin,hali,pusu ja hyvää yötä mutta aamulla pikkukaveri löytyi aina mein välistä.
Ei jaksettu viedä takasin eikä läheskään aina ees herätty kun siihen kai tottui.
Jossain vaiheessa oli myös nukkumaanmeno vitkuttelu...on jano,on pissahätä,ei nukuta,taulu on pelottava (ja taulun kissojen silmäthän ne varmasti pelotti joten taulu vierashuoneeseen.Ja täs tulee paras:seuraavana päivänä huusi isälleen että "tuu ottaa mun huoneen tapetit pois!".Siihen ei isä sitten kyllä lähtenyt.;)
Hauskoja muistoja.:)
Joo,meni ohi se uhmailu,sitähän se oli.Koitti että oltaisko me ruvettu tapettihommiin jos hän määrää.Lopetti kun aikansa temppuili kun huomasi ettei auta.
Nyt joulun alla,melkein 4-vuotiaana alkoi uusi kausi:pelko.
Mielikuvitus laukkasi hurjana ja ei oikein auttanut vaikka kuinka vakuutti että koti on maailman turvallisin paikka ja tänne ei mikään paha ikinä pääse.Tumma kirjoituspöytä pelotti ja verho ja varjot jne.
Aikansa jaksettiin tsempata poikaa mutta kun valvoi tunnin,puolitoistakin (meidän koko laatuajan!!)niin käytiin vanhempina keskustelu:mitäs jos poika saisi mennä meidän sänkyyn jo heti illalla edeltä nukkumaan?
Päätös oli helppo ja isä sai kunnian kysyä että haluaisiko poika niin.Uni on tullut iltaisin tosi makeasti heti kun sinne sänkyyn menee.Ei haittaa meitä vanhempia.Oikeastaan on tosi hellyyttävää kun se rakas tuhisee siinä välissä kun mennään nukkumaan.Usein juuri se hetki päivästä on sellainen jossa voimakkaimmin saa kokea onnen tunteen:tässä on mein perhe.
Oho,menipä herkäksi,sori,onkohan menkat alkamas.;)
Saa nähdä meneekö omaan sänkyynsä enää ikinä.:)
Eli kyllä sitä kaikkia vaiheita voi tulla mut ei välttämättä kaikille!
Ei voi olla kysymättä että oisko se ihan mahdotonta ottaa se lapsi tein viereen nukkumaan?
Ymmärrän hyvin että kaikki ei halua ja menee ihan varmasti ohi kun jaksatte vaan olla päättäväisiä.
Tässäpä vaan joitain ajatuksia yhden lapsen äidiltä.Jotenkin en haluisi että tulee meidän sänkyyn,itselläni on vaikeuksia nukkua,ja joudun aina menemään jossain vaiheessa yötä sohvalle.
Aamulla väsyttää ihan tolkuttomasti. :(
Ja kun olen väsynyt,raivoan ja huudan ja saan itkukohtauksia ihan pikkujutuistakin. - jos...
alkup. kirjoitti:
Jotenkin en haluisi että tulee meidän sänkyyn,itselläni on vaikeuksia nukkua,ja joudun aina menemään jossain vaiheessa yötä sohvalle.
Aamulla väsyttää ihan tolkuttomasti. :(
Ja kun olen väsynyt,raivoan ja huudan ja saan itkukohtauksia ihan pikkujutuistakin.hilaisitte hänen sänkynsä aivan lähelle tein sänkyä?? Jospa nukkuisi siinä omassa sängyssään rauhallisesti kun vanhemmat on lähellä.
Tosi kurjaa jos olet noin väsynyt että raivoat ja huudat lapselle!:(
Nyt tän yhden lapsen äidin on lähdettävä töihin!
Palataan vielä asiaan...:) - lapsen huoneeseen
alkup. kirjoitti:
Jotenkin en haluisi että tulee meidän sänkyyn,itselläni on vaikeuksia nukkua,ja joudun aina menemään jossain vaiheessa yötä sohvalle.
Aamulla väsyttää ihan tolkuttomasti. :(
Ja kun olen väsynyt,raivoan ja huudan ja saan itkukohtauksia ihan pikkujutuistakin.sänky vanhemmalle? Lapsi kannetaan omaan sänkyyn yöllä ja vanhempi jää lapsen huoneeseen nukkumaan. Jos tilanne on kuitenkin se, että vanhemmat joutuu nukkuun osan yötä erillään, niin pääsis ainakin pidemmille unille, eikä lapsi opi nukkuun vanhempien sängyssä.
kuuluu monilla. kirjoitti:
Meillä alkoi 2,5vuotiaana omasta huoneestaan tepsutella joka yö siinä puolenyön paikkeilla meidän sänkyyn.Hyvin jäi sinne omaan sänkyyn nukkumaan iltaisin,hali,pusu ja hyvää yötä mutta aamulla pikkukaveri löytyi aina mein välistä.
Ei jaksettu viedä takasin eikä läheskään aina ees herätty kun siihen kai tottui.
Jossain vaiheessa oli myös nukkumaanmeno vitkuttelu...on jano,on pissahätä,ei nukuta,taulu on pelottava (ja taulun kissojen silmäthän ne varmasti pelotti joten taulu vierashuoneeseen.Ja täs tulee paras:seuraavana päivänä huusi isälleen että "tuu ottaa mun huoneen tapetit pois!".Siihen ei isä sitten kyllä lähtenyt.;)
Hauskoja muistoja.:)
Joo,meni ohi se uhmailu,sitähän se oli.Koitti että oltaisko me ruvettu tapettihommiin jos hän määrää.Lopetti kun aikansa temppuili kun huomasi ettei auta.
Nyt joulun alla,melkein 4-vuotiaana alkoi uusi kausi:pelko.
Mielikuvitus laukkasi hurjana ja ei oikein auttanut vaikka kuinka vakuutti että koti on maailman turvallisin paikka ja tänne ei mikään paha ikinä pääse.Tumma kirjoituspöytä pelotti ja verho ja varjot jne.
Aikansa jaksettiin tsempata poikaa mutta kun valvoi tunnin,puolitoistakin (meidän koko laatuajan!!)niin käytiin vanhempina keskustelu:mitäs jos poika saisi mennä meidän sänkyyn jo heti illalla edeltä nukkumaan?
Päätös oli helppo ja isä sai kunnian kysyä että haluaisiko poika niin.Uni on tullut iltaisin tosi makeasti heti kun sinne sänkyyn menee.Ei haittaa meitä vanhempia.Oikeastaan on tosi hellyyttävää kun se rakas tuhisee siinä välissä kun mennään nukkumaan.Usein juuri se hetki päivästä on sellainen jossa voimakkaimmin saa kokea onnen tunteen:tässä on mein perhe.
Oho,menipä herkäksi,sori,onkohan menkat alkamas.;)
Saa nähdä meneekö omaan sänkyynsä enää ikinä.:)
Eli kyllä sitä kaikkia vaiheita voi tulla mut ei välttämättä kaikille!
Ei voi olla kysymättä että oisko se ihan mahdotonta ottaa se lapsi tein viereen nukkumaan?
Ymmärrän hyvin että kaikki ei halua ja menee ihan varmasti ohi kun jaksatte vaan olla päättäväisiä.
Tässäpä vaan joitain ajatuksia yhden lapsen äidiltä.Meillä esikoinen, parin vuoden ikäisenä pelkäsi hurjasti hiirtä, joka tuli joka yö hänen seinästään -kuulemma.
Tätä jatkui ja jatkui, kunnes kertana eräänä otimme puheeksi oikein kunnolla asian, siinä samalla iltasadun aikana.
Meillähän on kissa, eiväthän hiiret pidä kissoista, kissa pitää huolen ettei hiiri enää häiritse =)
Sen jälkeen ei ole hiirtä näkynyt.
Pieni lamppu, joka laitetaan suoraan pistokkeeseen oli muistaakseni lastenhuoneessa, ja eteisessä, jotta oli helppoa löytää vessaan. (potta oli pitkään silti huoneessa, jos oli niin kova hätä, ettei ehdi niin siihen voi pissiä)
- Possutytöt
Meilläkin aina ennen tosi hyvin yönsä nukkunut lapsi alkoi touhuilemaan yöllä, oikeastaan aika samoihin aikoihin kun uhma alkoi. Meidän neiti nukkuu vielä vanhempien makkarissa, mutta (normaalisti) toki omassa sängyssään. Mutta nyt herää yöllä aika tarkkaan kahden kolmen aikoihin ja alkaa touhuilemaan, laittaa makkarissa valot päälle, lukee kirjaa ja sitä rataa. Eikä rauhoitu millään. Me mieheni kanssa päätettiin, että tulkoon viereen, koska siinä nukkuu hyvin. Ja me luotetaan siihen, että kyllä se siitä ennen rippikoulua lähtee omaan sänkyyn nukkumaan.
On kuitenkin ensisijaisen tärkeätä kaikkien jaksamisen kannalta, että yöllä saa nukkua. Eihän sitä kukaan jaksa jatkuvasti ilman unta. - Miten teillä
on nyt mennyt?Ootteko tehny jonkinlaisia muutoksia?Jäi vaivaamaan tuo sun oma väsymys.
Ja että räyhäät sitten lapselle.
Kuitenkin vanhempien hyvinvointi ja jaksaminen heijastuu suoraan lapseen.
Onko sulla murhetta tai stressiä jostain muustakin joka sitten vaikuttaa yöuniin?
Myös nukahtamislääkkeet voisivat auttaa (hetkellisesti käytettynä) jos uni levotonta tai unen saanti vaikeaa.
Jos tuntuu että olet masentunut,käänny lääkärin puoleen.
Vastaathan vielä,käyn illalla lukemassa perheenne kuulumiset.
T:YHDEN ÄITI - heräillään nyt
Uskomatonta! Luulin olevani AINOA, jonka yöunet on nyt ollu pirstaleina. Neiti heräilee öisin, laittaa valot huoneeseensa ja alkaa leikkiä TAI herää HUUUUUUUTTTTTTAAAAAMAAAAANNNNNN täyttä kurkkua ilman mitään syytä ja luonnollisesti rauhoittuu heti jos joku menee viereen nukkumaan tai sitten neiti saattaa mennä siskonsa huoneeseen ja siskon viereen nukkumaan. Tää onkin siis näitä "kehitysvaihejuttuja" pärjäilemisiin!
- jaste
Poika 2v8kk herää yöllä..yleensä joskus 3-5 välillä..valvoskelee sen parisen tuntia ja nukahtaa sitten..yöt jää tosi lyhyeksi sillä illalla menee monesti vasta 11-12 aikaan nukkuun..tämä on tosi raskasta kun ei jää itelle yhtään aikaa illalla..heti kun poika nukahtaa täytyy itsekki kömpiä sänkyyn että jaksaa taas yöllä valvoa sen kans..:/
Itse on päivällä sit tosi väsynyt ja ei jaksa lapsen kanssa tehdä juuri mitään..Sit on vielä toinenki lapsi paimennettavana..päivät yksin lasten kanssa kun mies on töissä..miehenkin yöunet jää lyhyeksi pojan yövalvomisen takia ja pitäs jaksaa töissäkin olla.
Mutta toivottavasti tämä on ohimenevää tai siis onkin..kuuluu kait lapsen kehitykseen..
- kauan kun
olin päivisin kotona talutin omaan sänkyynsä, uusi iltahali ja unipusu ja istuin hetken vieressä. Kun lähdin pojan täyttäessä 3 töihin katsoin helpommaksi siirtää sängyn omaani kiinni jolloin ei tarvinnut kuin ojentaa käsi ja molemmat sai jatkaa melkein keskeytymättömiä unia. Kun myöhemmin nukuin itse olohuoneessa poika tuli joskus yöllä sohvalle jossa odotti valmiiksi tyyny ja torkkupeitto. 3-vuotias haluaa päivällä olla itsenäinen ja touhuaa omiaan ja ottaa yöllä usein vahingon takaisin.
- tuunari_mikko
Nukutaan tosi hyvin vajaa kolmevuotiaan kanssa? kokeile sinäkin?
- Äiree_L
Meillä tilanpuutteen vuoksi poistettiin 3 vuotiaan sänky kokonaan tuossa reilu vuos sitten ja poika on nukkunut siitä saakka meidän vanhempien välissä ja ai että ku makosat unet saa sekä poika että minä kun toistemme lämmössä saamme tuhista :) Nuorimmainen on vielä pissasängyssä mutta sekin pääsee sekaan kun vähän vielä kasvaa...
- Äiree_L
Äiree_L kirjoitti:
Meillä tilanpuutteen vuoksi poistettiin 3 vuotiaan sänky kokonaan tuossa reilu vuos sitten ja poika on nukkunut siitä saakka meidän vanhempien välissä ja ai että ku makosat unet saa sekä poika että minä kun toistemme lämmössä saamme tuhista :) Nuorimmainen on vielä pissasängyssä mutta sekin pääsee sekaan kun vähän vielä kasvaa...
Ei pissasängyssä vaan pinnasängyssä :D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_232423Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.531683- 251952
Vakkuri puhuu että Suomi joutuu sotaan.
Hänen mukaansa asiantuntijat ovat yhtä mieltä että Suomi joutuu sotaan Venäjän kanssa. En tiedä kuinka lähellä se on, mu276941Saako kantaa asetta
Voiko olla koskaan kotelossa lonkalla ase.. Siis ei mikään luvaton ase. Johon on luvat. Esim luottamustoimessa, tai kaup11917- 146893
- 56834
Mies mitä ajattelet naisista?
Kerro mitä ajatuksia nousee. Mitä naiset sinulle merkitsee? Sana on vapaa.110739- 46725
Mitä laitatte karjalanpiirakan päälle?
Voita tietenkin, mutta mitä muuta? Itse yleensä juustoa, jotain leikkelemakkaraa ja tuorekurkkua8708