Vapaana istuva ojenteli jalkojaan, väänteli vielä hetki sitten kahvilassa lattea lautasellaan. Sellainen joka vilkuilee hermostuneesti on hermostunut. Älä käytä kelloa. Käytä hansikkaita. Aikaa ei ole. Hansikkaita on riittämiin. Pukeutumisessa on kaksi eri tyyliä: onnistunut ja epäonnistunut. Onnistuminen on sama asia kuin olla oikeassa. Se on rohkea arvaus olematta rietas. Julkinen mielipide ei salli tuijotusta. Tuijotan oravanpyörää. Se ei ole täällä, kuten et sinäkään, jota ei ole olemassa. On olemassa miehiä ja sitten sellaisten kuvia. Minulla on kuva kädessäni, se on lehdessä. Suljen lehden. Artikkeli käsitteli muodin kohtaloa taantumassa, markkinointia ja logistiikkaa… koko pakettia. Olen paketti. Olen paketoinut itseni erilaisiin kääreisiin. Mutta takaan, että alla olen ja tiukasti. Ja joskus niin päällä, että et tunne olevasi vapaa ja kaipaat keilaamaan ja oluelle. Jos lähdet, talutan sinut junalta sukuni taloon. Saat syötäväksi ruokaa ja kulttuuria riittämiin. Sinut teurastetaan sivistyneesti ja sinua vähätellään hienostuneesti, sinua pilkataan suudeltaessa poskelle ja sinua kuunnellaan heidän vetäessä kerran vuodessa henkeä. Eikö olekin ihanaa. He kaikki palavat halusta tietää mitä sinulle ei vielä kuulu - eikä koskaan tule kuulumaan. Älä huoli. Olen tukenasi vaikeina aikoina. Osaan joskus olla menemättä mukaan kun pyydetään – lähes vaaditaan. Ja kuitenkin minä petän sinut. Sinun ei ole uskominen silmiini. Silmät ovat näkemistä varten, minua varten, jotta näkisin mihin menet ja mitä ajattelet minusta. Sinä ajattelet aivan liikaa. Saanko heittää paistinpannulla? Olen ostanut sellaisen liittoamme varten. En osaa kokata, mutta olen hyvin siisti ja kaunis kun en sotke itseäni öljyväreihin ja leiki kakaraa, näin isäni minulle aina sanoi, kun katseli ajan kuluvan ja kuihtuvan, katoavan näkyvistä. Portti kolahti. En sen koommin nähnyt sitä porttia. Nyt valehtelen, mutta tämän jo tiesit.
Oletko vapaa? Minä olen aina ollut valmis kaikkeen. Ja sinä olet jo myöhässä. Talo paloi jo,
epäonnistuneet omeletit roikkuvat pihapuussa. Olen hyvin luova, mutta inhoan mustaa lunta, kuutta lasta ja arvostelua hissittömässä talossa. En tarvitse pepun kiinteytystä. Minä tanssin lähes työkseni ja osaan kiljua kimeästi porrakäytävässä - vaikka pimeässä.
Oletko vapaa? Minä olen aina ollut valmis kaikkeen. Ja sinä olet jo myöhässä. Talo paloi jo,
epäonnistuneet omeletit roikkuvat pihapuussa. Olen hyvin luova, mutta inhoan mustaa lunta, kuutta lasta ja arvostelua hissittömässä talossa. En tarvitse pepun kiinteytystä. Minä tanssin lähes työkseni ja osaan kiljua kimeästi porrakäytävässä - vaikka pimeässä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kiva kirjoitus, mukava lukea.
Sinulla on niin hauska tyyli kertoa.
Kerppuli
Mä yritän maksimoida mun hirveyteni. Luin jostain joskus että se on terapeuttista :D
Kyllä tämä on taas päivä. Mistä näitä oikein syntyy?
t. pööpötin
koko tunteiden kirjo, ja erityisen voimakkaana muutama negaatio.
Mikään ei jää puolitiehen.
..onhan täällä muitakin proosallisia tekstejä.
Sinä olet virkistävän erilainen persoona ihanine kirjoituksinesi.
"co-operation" palautteesi tuolla runopuolella ole purkaus sen
hetkisen harmistuksesi johdosta. Hyvä rakkausrunosi oli siirretty
runo-palstalle. Siinä ei edes ollut mitään yleistä soveliaisuutta
loukkaavaa. Minäkin joskus AJATTELEN ja olen sinusta ajatellut,
että sinulla on terävä havaintokyky ihmisten suhteen. Näet asioita
hyvin terävästi kaiken krumeluurin läpi suoraan ytimeen. Lisäksi
sinulla on aivan loistavat lahjat kirjoittamiseen. Oli kyse proosasta
tai runosta, niin kynäsi on aina yhtä terävä ja kaiken kritiikin takana
ripaus sinun näköistä huumoria. On ollut ihana matkata
kaltaisesi lahjakkuuden kanssa tämä palstallaolo aikasi. Jos oltaisiin
livessä pyytäisin nimikirjoituksesi muistoksi.
Sinä ihmettelet mitä on RAKKAUS. No niin ihmettelin minäkin tähän
ikään asti, kunnes se kuin metrin halolla mottaisten kalahti minun
päähäni. Itsenäinen, hyvin omillaan toimeentuleva naisyksilö muuttui
riippuvaiseksi yhden kaksilahkeisen huomiosta. Sanotaan sitä tunnetta
nyt vaikka lyhyesti rakkaudeksi. Se laittaa sellaisen myrskyn välillä
päälle, että sähköshokkihoidot ovat sen rinnalla lastenleikkiä. Tämän
voin aivan varmasti vakuuttaa, koska olen kerran kokeillut IVOn
voimaa työntämällä avaimet hissin lukon koloseen (Hyvät lukijat älkää
missään nimessä tehkö tätä edes koemielessä, voin vakuuttaa että
sähköä riittää, joku ihme pelasti minut grillimakkara kohtalolta).
Se on niinkuin pahinta huumetta, siitä tulee riippuvaiseksi. Eikä se
ole pelkästään fyysistä, vaan enempi henkisellä puolella synkkaa yhteen.
Enkä minä sanoisi edes, että se tekee sokeaksi toisen "virheille". Ne
vaan hyväksyy osaksi häntä, tekevät hänestä juuri sen mikä hän on.
Minä en tartte tukea ja turvaa, vielä vähiten elättäjää. Seison
omilla jaloillani ja matkustelen ihan itsekseenkin ympäri maailmaa.
Mutta sellaisen kanssa, jota rakastaa
huolet tuntuvat pienemmiltä ja ilot suuremmilta.
Ja kun en syntynyt kultalusikka suussa, on taas jatkettava työn pariin matkaa.
Kiitos pohdintaa herättäneestä lukuhetkestä ja hauskaa tätä päivää : )
ENsin mä luulin että tämä oli kirjoitettu väärään yhteyteen, mutta olihan se mulle. Johan on pitkä palaute. Pitää ihan kotona mitata mittanauhalla.
Juu, tai ei. En mä osaa sanoa tohon mitään. Kun törmätään Fasulla, niin mä voin raapauttaa sulkakynällä sulle sotkuisen nimeni servettiin.
Tuo hissi mua miinnosti. Inhoan hissejä, sillä jäin ammoin jumiin kerrosten väliin ja lukosta lensi kipinöitä ja mä huusin niin että korvat piippas. Se niin kuin salamoi ja sitten pysähty. Joo, mulla oli kännykkä ja kilautin serviceen, juttelin sitten kimulin kanssa ummet ja lammet ja tentin hyviä juttuja, kokemuksia, joita oli tullut eteen. Olihan niitä, mutta hän ei voinut niitä mulle kertoa (vale, tietenkin kertoi). Me siinä juteltiin, ja mä istuin lattialla apinahäkissä ja häpesin silmät päästäni kun naapureita käveli ojentamassa apua ja banaaneja, ja mä vaan juorusin lyydian kanssa; se teki musta jotenkin tärkeemmän, ihan kuin mulla ei olisi mitään hätää.
Sitten tuli se hissifirman sankari ja veivas mut jollain veivillä ullakolta seuraavaan kerrokseen. Keitin hänelle kahvit. Banaanit oli loppu ja ego saanut kolauksen.
Kiitoksia kommentista.
mä oon vapaa
Mä en.
tiks