Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Luminen polku

    Polku joen vartta vie,
    niin tuttu tie.
    Kaikki rannan puut,
    harmaat haavat
    ja merkit muut
    menneen mieleen saavat.

    Kärsinkö vielä jostain
    kun vanhat muistot
    versoo esiin?
    Kyllä vähän.
    Ne kasvaa maasta, nostain
    suruakin hetkeen tähän.

    Silti enemmän jäi hyvää,
    kun muistan rakkautesi.
    Se vielä kasvoi esiin
    sieluun uudet puistot,
    jossa satakielet pesi
    ja vilja tuotti jyvää.
    8263
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 8

    Vanhimmat

    ~Muistot ovat kuin timanttinen
    kaulanauha~

    Äänestä

    • Niin, olet oikeassa, muistot ovat omaisuutta, jota ei voi viedä, kuin kirja, jota voi lukea uudestaan ja aina löytyy jotain.

      Äänestä

    tämä runosi on luonnon ja rakkauden harmoninen
    sekoitus, myöskin muistojen lempeä ja kivulias
    tyyssija.

    Viimeinen säkeistö, satakielet ja erityisesti
    lause johon runosi päätät - ovat haikeaa
    ja poikkeuksellista kauneutta.

    Luen kyllä jokaisesta säkeestä hiljaisen
    kaipauksesi entiseen, mutta mikä kieltää kanta-
    masta kauniita muistoja ja elättää toivoa
    jostain samankaltaisuudesta vieläkin.

    Äänestä

    • Kiitos kauniista vastauksesta runoon, joka ei kylläkään ole niin kaunis kuin oli tarkoitus. Vaan koskapa runo olisi? Jos näkyisi edes se, ettei missään ole katkeruutta, muita tunteita kyllä.

      Äänestä

    Surullinenkin...

    Taidokasta kynäilyä =)

    Äänestä

    • Kiitos huomiostasi ja ylisanoistakin; kestän ne kyllä ihmeen hyvin.

      Äänestä

    Runossasi elää jo toivo huomisen,
    suru enään hetken viipyilee. Voit jo olla kiitollinen merkittävästä kohtaamisesta, joka tehnyt sinusta vahvemman kohtaamaan tämän päivän. Kyllä, pidin jälleen runostasi.

    Äänestä

    • Mukava kun vierailit ja vielä piditkin. Itse en ollut tulokseen oikein tyytyväinen ja kun myöhemmin katselin sitä tarkemmalla silmällä, löysin pari selvää korjattavaa kohtaa, myöhässä muuten, mutta itselleni. Virheen huomaaminen itsessä tai sanoissa liian myöhään ei ole uutta.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    old_profile_37211 kirjoitti:

    Polku joen vartta vie,
    niin tuttu tie.
    Kaikki rannan puut,
    harmaat haavat
    ja merkit muut
    menneen mieleen saavat.

    Kärsinkö vielä jostain
    kun vanhat muistot
    versoo esiin?
    Kyllä vähän.
    Ne kasvaa maasta, nostain
    suruakin hetkeen tähän.

    Silti enemmän jäi hyvää,
    kun muistan rakkautesi.
    Se vielä kasvoi esiin
    sieluun uudet puistot,
    jossa satakielet pesi
    ja vilja tuotti jyvää.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu