Suurimmassa osassa AMK:ita on niin ala-arvoinen opetuksen taso sekä niin heikko opiskelija-aines, että suurin osa kouluista olisi lakkautettava. Suurin osa AMK-opiskelijoista on heitä, joiden älyllinen kapasiteetti ei ole riittänyt oikeaan korkeakouluun, joten turhaa ylläpitää moista teatteria heidän vuokseen. Muutamia erikoistuneita oppilaitoksia/opistoja voisi tietenkin pitää ennallaan, mutta suurin osa tradekoulutuksista sekä insinöörinkoulutuspaikoista tulisi lakkauttaa.
AMK:t ovat verovarojen tuhlausta. Yksityisinä kouluina ne toki toimisivat, mutta tuolloin opiskelija kustantaisivat moiset turhat ja tehottomat opintonsa itse. Maame tarvitsee huippuosaajia - niin teoreettisella kuin käytännölliselläkin puolella, mutta AMK:t eivät tuota kumpiakaan. Yliopistoilla ja toisaalta ammattikouluilla on tehtävänsä, mutta AMK:t ovat pääosin täysin tarpeettomia! Ainoastaan jotkut kulttuurin alat, sairaanhoitajakoulutukset sekä tekniikan alalta rakennusmestarikoulutus ovat tarpeellisia. Lisäksi teknikkokoulutus pitäisi palauttaa. AMK-insinöörien tietotaso on alhainen verrattuna DI:hin sekä tradenomien osaaminen heikkoa KTM:iin verrattuna. Käytännön ammatit ovat erikseen, mutta niihin valmistuu osaajia ammattikouluista. Toivoisin, että päättäjät todella heräisivät tähän suureen ja verorahoja syövään epäkohtaan.
AMK-koulutus on pahin karhunpalvelus, jonka yhteiskunta voi tehdä nuorilleen sekä valheellinen valinta itselleen. Jos teoreettinen/älyllinen kapasiteetti ei riitä yliopistoon, kannattaa suosiolla suuntautua hieman käytännöllisempään ammattiin.
AMK:t ovat tuhoon tuomittuja
22
3149
Vastaukset
- kööppi
Perustelisitko väitteesi? Oletko opiskellut AMK:ssa. Mitä alaa? Kuinka kauan?
On totta että esim. insinöörejä koulutetaan liikaa ja resurssit eivät ole entisenlaiset vanhojen opettajien puheista päätellen. - Hau Hau
Minusta pikemminkin maaseutuyliopistoja pitäisi lakkauttaa, koska ne lähinnä tuottavat työvoimaa paikallisen läänin hallinnon tarpeisiin ja varsinainen titeellinen tutkimus on jäänyt lapsipuolen asemaan. AMK kyllä antaisi valmiudet samoille fiksuille nuorille toimia paikallisen infrastruktuurin palveluksessa, mutta valmistumistumista ei tarvitsisi odotella sitä 6-10 vuotta, eli selvä säästö yhteiskunnalle. Todella fiksut voisivat sitten pyrkiä/jatkaa isojen kaupunkien yliopistoihin tekemään tiedettä, jos siltä tuntuu. Muualla maailmassa pelkkä kandin/AMK/bachelor -tason paperit riittävät useampaan julkiseen virkaan, johon Suomessa vaaditaan maisterin tutkinto ja hyvin tuntuvat pärjäävän ...poikkeuksena tietysti Puola, jossa sairaanhoitajaksikin päästäkseen pitää olla käytynä kuusi vuotta akateemista yliopistoa ja taskussa maisterin paperit; suonensisäistenlääkkeiden annon, ynnä muun vastaavan hömpän oppii sitten kyllä työelämässä.
- jos yliopistoja olisi useam...
kyllä asia on niin että jos yliopistoja olisi useammalla paikkakunnalla, niin suuri osa amk:n opiskelijoista olisi niissä opiskelemassa eikä amk:ssa.
- Nimetön
Osittain olen kanssasi samaa mieltä. AMK:ssa on paljon korvattavissa olevia aloja, esimerkiksi juurikin insinöörit ja tradenomit, koska heille löytyy korvaavia aloja yliopistossa.
Itse olen AMK:sta valmistunut sairaanhoitaja ja vaikka päätä olisikin ollut yliopistoon, valitsin AMK:n koska sairaanhoitajaksi ei voi opiskella muualla, ei amiksessa eikä yliopistossa. Ja omassa AMK:ssani opetus oli kyllä erinomaista.
Yksi pointti loppuuun: AMK ON korkeakoulu.
Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351
Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan opetusministeriön toimialaan kuuluviin ammattikorkeakouluihin.
2 §
Ammattikorkeakoulujen asema koulutusjärjestelmässä
Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. - osoitteet
Nimetön kirjoitti:
Osittain olen kanssasi samaa mieltä. AMK:ssa on paljon korvattavissa olevia aloja, esimerkiksi juurikin insinöörit ja tradenomit, koska heille löytyy korvaavia aloja yliopistossa.
Itse olen AMK:sta valmistunut sairaanhoitaja ja vaikka päätä olisikin ollut yliopistoon, valitsin AMK:n koska sairaanhoitajaksi ei voi opiskella muualla, ei amiksessa eikä yliopistossa. Ja omassa AMK:ssani opetus oli kyllä erinomaista.
Yksi pointti loppuuun: AMK ON korkeakoulu.
Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351
Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan opetusministeriön toimialaan kuuluviin ammattikorkeakouluihin.
2 §
Ammattikorkeakoulujen asema koulutusjärjestelmässä
Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen.Suomalaisten korkeakoulujen osoittet.OLE HYVÄ JA KATSO.Ei siellä ole ammatti(korkea)kouluja.Tai pyydä ylläpitäjää täydentämään osoitetiedot.Olen itse vielä lukiossa,mutta kyllä me nuoretkin jotain ymmärämme.
- juristi....
osoitteet kirjoitti:
Suomalaisten korkeakoulujen osoittet.OLE HYVÄ JA KATSO.Ei siellä ole ammatti(korkea)kouluja.Tai pyydä ylläpitäjää täydentämään osoitetiedot.Olen itse vielä lukiossa,mutta kyllä me nuoretkin jotain ymmärämme.
Kiistätkö sinä lain merkityksen? Jos laissa sanotaan AMK:in olevan korkeakoulu, se on sitä.
Ja ei, en ole AMK:ia käynyt, vaan yliopiston. Vaimoni kylläkin on sh. - eikö sitä
yliopisto opintojen perässä voi muuttaa pois kotoa?
- ei hyvältä näytä...
AMK:sta valmistuvat eivät vastaa taitotasoltaan edes teknikoita. Asiaan on tutkittukin ja hyvänä esimerkkinä käyvät sairaanhoitajat:
Opistoaikoina valmistuvat sairaanhoitajat sijoittuvat koulutustasolle 5 (alin korkea-aste), johon myös teknikot sijoittuvat. Ammattikorkeakouluista valmistuvat hoitajat taas rinnastetaan koulutustasoltaan insinööriin. Kuitenkaan AMK-hoitajien teoreettinen ja käytännön osaaminen ei ole opisto-sisarien luokkaan. Sama pätee muihin aloihin.
http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html
Huomaa erityisesti lause: "Ammattikorkeakouluista valmistuneet hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoasteelta valmistuneet."...- taso laskenut
Vai voisiko tässä olla samasta asiasta kyse, kuin intissä? 20 vuotta sitten porukka juoksi 1000 metriä enemmän Cooperin testissä, keskeyttämisprosentti oli huikeasti pienempi, motivaatio korkeampi, liikalihavuus minimissään jne.
Mitä tuolta nykyiseltä pullamössösukupolvelta voi odottaa? Koulu on yksi välttämätön paha, joka pitää saada pois alta jotenkin. Tuloksilla ei väliä, kunhan jää aikaa tehdä duunia, bilettää ja pelata guitar heroa. Onhan joukossa vielä paljon huippujakin, mutta keskimäärin sisäänotettujen opiskelijoiden taso on varmasti laskenut huimasti. - vai...
taso laskenut kirjoitti:
Vai voisiko tässä olla samasta asiasta kyse, kuin intissä? 20 vuotta sitten porukka juoksi 1000 metriä enemmän Cooperin testissä, keskeyttämisprosentti oli huikeasti pienempi, motivaatio korkeampi, liikalihavuus minimissään jne.
Mitä tuolta nykyiseltä pullamössösukupolvelta voi odottaa? Koulu on yksi välttämätön paha, joka pitää saada pois alta jotenkin. Tuloksilla ei väliä, kunhan jää aikaa tehdä duunia, bilettää ja pelata guitar heroa. Onhan joukossa vielä paljon huippujakin, mutta keskimäärin sisäänotettujen opiskelijoiden taso on varmasti laskenut huimasti.Varmasti näinkin. Opetusministeriön tavoite korkeakouluttaa jopa 70 % ikäluokasta on aivan älytön. Sehän tarkoittaa käytännössä, että tie korkeakouluun täytyy avautua älykkyysosamäärällä n 85 - 90.
Jotta tavoite toteutuu täytyy tuolla älykkyydellä myös pystyä valmistumaan, joten opetuksen taso ja vaatimukset on mitoitettava sen mukaisesti.
Ei voi olla näkymättä valmistuneiden laadussa.
- sh koulutus pois
Niin se on, että sh ja ennen kaikkea diakonissa koulutus pois amkista!
Heh. Jotenkin ymmärrän vielä identiteettikriiseistä kärsivien teinien lukiolaiset vs. amikset tappelun, mutta että aikuiset jaksavat vielä...
Kun eipä se kirjaviisaus ja älykkyys korreloi (minkä luulisi olevan itsestäänselvää).
Onhan ammattikorkeassa sellaisia ihmisiä, jotka opiskelevat siellä, kunnes pääsevät haluamaansa yliopistoon. Mutta eiköhän tuo valinta johdu ennemminkin erilaisista kiinnostuksen kohteista. Olet naiivi, jos luulet kaikkien haluavan yliopistoon. Ammatinvalintakriteereinä kun on ihmisillä muitakin kuin vaikka johtava asema tai suuri älyllinen haaste. Itse pidän arvossa työn mielekkyyttä, työpaikkojen suurta tai vähintäänkin kohtalaista määrää ja mahdollisuutta vakinaiseen virkaan. Esim. biologi-tutkijan työ olisi todella mielenkiintoista, mutta työn ehdoton projektiluonteisuus ja epävarma työnsaanti eivät sovi minulle yhtään. Fiksumpi valinta on kohdallani opiskella työtä tarjoavaa alaa, eikä päätyä fm-kaupankassaksi. Tosin monet tutkijat hakevat taloudellista turvaa opetustyöstä, mutta sekään ei minulle sovi. Myöskään johtavaan asemaan tähtäävä koulutus ei kiinnosta (alallani sellainen olisi kemistin koulutus, mutta en halua olla vastuussa laboratorio(i)sta). Tästä taas päästään siihen, että mielenkiinnon kohteet sen tutkinnon/ammatin yleensä määräävät, eikä älykkyysosamäärä.
Itseään kuitenkin voi ja pitääkin kehittää myös opiskelun ja työn ulkopuolella. Asiasta kolmanteen, oli tuolla juttua yhdellä palstalla äitiyslomista ja joku sanoi säälivänsä kotona kököttäviä äitejä, jotka muka ehdottomasti elävät henkisessä tyhjiössä. Kertoo mielestäni jotenkin passiivisesta ihmisestä, että jos ei pääse ammentamaan valmiiksi pureskeltua tietoa kouluun tai töihin, on heti ihan ulalla. Sellainen on säälittävää.
Ja puhuttaessa käytännön töistä, olen sitä mieltä, että se oppiminen jatkuu töissä. Ei kukaan voi millään olla huippuosaaja suoraan koulunpenkiltä.
Eipä sillä, kukin taaplaa tavallaan, mutta mielestäni älyllinen kapasiteetti on sen verran monimutkainen asia, että ei sitä voi huithapelisti määrittää, kenellä sitä ei ole ja kenellä on. Tekstisi oikeastaan vahvisti vain sitä mielikuvaa, että kaikkein kovimpaan ääneen omalla fiksuudellaan rehvastelevat eivät ehkä sieltä kaikkein kirkkaimmasta päästä ole...- olen
oikeasti Mensan tasoa älyllisesti. En oikeasti edes viitsisi alentua juttelemaan kaltaistenne tavisten kanssa, mutta tein erheen ja nyt on vaikeaa enää lopettaa. Ei ihmisen aina tarvitse olla mukava ja henkisesti ylevä tai teeskennellä/yrittää miellyttää muita. Mulla on oikeus olla rehellisesti ylimielinen. Yleensä keskinkertaisuudet arvostavat mukavuutta ja "emotionaalista älykkyyttä" sekä ns. viisautta. Viisaudella ja ns. "fiksulla käytöksellä" tai kohteliaisuudella ei ole välttämättä mtn tekemistä testiälykkyyden kanssa. Ymmärrä nyt se, tavis! (Tai no joo, ethän sä tajua, turhaan mä kulutan aikaani tuulimyylyjä vastaan). :P
olen kirjoitti:
oikeasti Mensan tasoa älyllisesti. En oikeasti edes viitsisi alentua juttelemaan kaltaistenne tavisten kanssa, mutta tein erheen ja nyt on vaikeaa enää lopettaa. Ei ihmisen aina tarvitse olla mukava ja henkisesti ylevä tai teeskennellä/yrittää miellyttää muita. Mulla on oikeus olla rehellisesti ylimielinen. Yleensä keskinkertaisuudet arvostavat mukavuutta ja "emotionaalista älykkyyttä" sekä ns. viisautta. Viisaudella ja ns. "fiksulla käytöksellä" tai kohteliaisuudella ei ole välttämättä mtn tekemistä testiälykkyyden kanssa. Ymmärrä nyt se, tavis! (Tai no joo, ethän sä tajua, turhaan mä kulutan aikaani tuulimyylyjä vastaan). :P
Huhhuh, suutuitpa kovasti tuosta viimeisestä kappaleestani. Et sinä kuitenkaan vieläkään viisaudella silmissäni loista (vaikka miten olisit testiälykäs). Olen kanssasi samaa mieltä, että viisaus ja testiälykkyys ovat kuitenkin eri asioita. Siihen viisauteen vaikuttaa niin moni muukin asia, kuin testiälykkyys, esimerkiksi elämänkokemus.
Vaikka olet pärjännyt älykkyystesteissä, et voi aina olettaa, että päätelmäsi menevät oikein ja että väitellessäsi juuri se sinun kantasi on automaattisesti oikea. Voit ihan rauhassa alentua juttelemaan tavistenkin kanssa, ja ehkä oppiakin jotain, se pelkkä testiälykkyys kun ei riitä ymmärtämään ja tulkitsemaan koko maailmaa. Siihen tarvitaan myös viisautta, kykyä ajatella laajanäköisesti ja syvällisesti jne. Omat tekstisi kun ovat hivenen mustavalkoisia ja niistä paistaa suppeahko maailmankuva,tunnut tekevän pienen tiedon perusteella suuria johtopäätöksiä.
Ihmettelenkin, mitä se testiälykkyys ja suuri älykkyysosamäärä kuuluvat AMK-palstalle? Että AMK-opiskelijat eivät päässeet yliopistoon, kun ei testiälykkyys riittänyt? Sanoit että keskinkertaisuudet arvostavat testiälykkyyden sijasta viisautta. No, eiköhän siellä yliopistossa pärjää (ainakin suurimmassa osassa koulutusohjelmia) sillä viisaudella kärsivällisyydellä ja lukuinnolla. Oikeastaan väitän, että pelkällä hyvällä muistilla ja lukuinnolla pärjää jo hyvinkin monella alalla. Tulit nauramaan AMK-opiskelijoita tyhmiksi. Luulisi sinun "testimenestyjän" tajuavan että lukeneisuuden (kirjaviisauden) ja älykkyyden välillä on vissi ero. Vaikka itsellesi se testiälykkyys on niin tärkeää, et voi tulkita koko maailmaa (ja esimerkiksi syitä erilaisiin ammatinvalintoihin sekä eri ammattien tarpeellisuutta) pelkästään sen perusteella.
P.S Olet päätynyt tulkintaan, jonka mukaan minä olen älyllisesti täysin tavis. Vajoan tasollesi ja kehun, että olen itsekin ollut tyytyväinen omiin tuloksiini (mensankin) testeissä;)
- olen parempi työssäni kuin ...
niin sitä vain on oltu useita vuosia työelämässä "vakituisena" menestyksekkäästi kun taas noita yliopiston kasvatteja on tullut ja mennyt määräaikaisina. Eipä nuo ole sen kummoisempia kuin me amk:laiset, samat asiat hallitaan. Asenne on vaan sellainen ettei moni yliopiston jannu pärjää; vaaditaan paljon enemmän palkkaa ja/tai esimies asemaa. kyllä se niin on että sitä maksetaan sen osaamisen ja tekemisen perusteella. ei koulutien/koulumenestyksen perusteella.
- vauhtivaara
On myös monia insinöörialoja, joille vaaditaan erityisesti Diplomi-insinöörin tai maisterin tutkintoa, kuten kaikenlaiset teknillisen fysiikan tutkimustehtävät. Myös aikamonet lujuuslaskentaan erikoistuneet firmat, jotka tekevät syvällistä analyysia joistain ongelmista esimerkiksi paperikoneella, vaativat esimerkiksi teknillisen mekaniikan tai teknillisen fysiikan yliopistotasoista koulutusta. Tosin kaikkein vaativimmat tehtävät ovat tiettyyn spesiaalialaan suuntautuneiden tohtorien heiniä.
Tässäkäänhän ei ole kyse siitä, että AMK:n käynyt ei olisi kykeneväinen älyllisesti suorittamaan tehtäviä, ainoastaan siitä, että AMK:n opinnot eivät varsinaisesti tutkimukseen pätevöitä. Eikä AMK:n 3,5 vuoden opintiellä varsinaisesti kovin syvälle mihinkään asiaan perehdytä.
Periaatteessahan perusinsinöörikin voisi urallaan edetä erittäin vaativiin asiantuntija tehtäviin, mutta yleensä ura vie jo siinä vaiheessa esimiestehtäviin, eikä haluakaan ole alkaa tutkimaan mitään erityisalaa.
"Eipä nuo ole sen kummoisempia kuin me amk:laiset, samat asiat hallitaan"
Tuosta nyt sanoisin, että osa AMK:n käyneistä on vähintään yhtä hyviä kuin suurin osa yliopiston käyneistä, mutta osa taas tuntuu olevan jäänyt teoriatasoltaan sinne ammattikouluun. Voisikin pohtia, että ketä hyödyttää opettajien antamat sääliykköset. Toki taso on huonontunut myös yliopistoissa.
MOT:ssä pari vuotta sitten Etteplanin pomo totesi:
Hornborg: "Erityisesti konerakennuspuolella tai konetekniikkainsinöörien osalta, niin valitettavasti täytyy sanoa, että heidän tasonsa ei kyllä vastaa sitä, mikä se oli esimerkiksi 90-luvun alussa. Kun meille tuli töihin vastavalmistunut opistoinsinööri, niin hänet pystyi sijoittamaan suoraan suunnittelutoimeksiantoon. Tänä päivänä me joudumme kouluttamaan näitä henkilöitä puoli vuotta – vuoden ennen kuin heidät voidaan panna itsenäiseen suunnittelutyöhön" - -----------
Siis onhan se totta, että ns. "pärstäkertoimella" ja ns. sosiaalisilla taidoilla voi kompensoida tiedollista ja älyllistä kompetenssia. Itsekin olen huomannut vastaavan ilmiön työpaikoilla: suhteellisen keskinkertaisetkin henkilöt pääsevät haastaviin hommiin ja hyville palkoille, kunhan ovat sosiaalisesti kyvykkäitä ja ovat tarpeeksi "varmoja valintoja". Usein ne "varmat valinnat" eivät kuitenkaan ole niitä parhaita työntekijöitä. :(
- amk-opettaja, tohtori, dos.
Tällä hetkellä Suomen kilpailukyky maailmalla perustuu osaavaan ja hyvin koulutettuun väestöön. Peruskoulun jälkeen suuri osa menee nykyään lukioihin, mutta suuri osa on käynyt suorittaviin ammatteihin tähtäävään ammatilliseen koulutukseen. Suorittava työ on meiltä loppumassa, joten tarvitaan väylä, mitä pitkin ammattikoulun käyneet voivat kouluttautua eteenpäin. Amk on yksi vastaus tähän ongelmaan.
Monelle lukion käyneillekin bachelor-tasoinen koulutus riittää. Sitä varten ei tarvitse mennä yliopistoon, varsinkaan jos tarkoitus on jäädä työpaikalle soveltavaan työhön ja tähtäimessä on korkeintaan keskijohto tai alempi asiantuntija-ammatti. Eikä se tietenkään tarkoita, että ei myöhemmin elämässä voisi jatkaa opintojaan, jos siltä tuntuu.
Sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja on kuitenkin liikaa Suomessa. Sen huomaa kun jotkin opintolinjat teivät meinaa tulla täyteen. Ongelma on huomattava erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta myös pääkaupunkiseudulla kannattaisi harkita paitsi amkien yhdistämistä, myös joidenkin amkien yhdistämistä yliopistoihin. - opiskelija06
Itse otan nyt putkimaisen ajattelutavan ja otan syyniin pelkästään tietotekniikan alan. Miksi ne kärkipäät, mahdollisesti tietotekniikan diplomi-insinöörit sekä tohtorit JA sitten ne reppanat datanomit saisivat olla ainoat joita koulutetaan? Tottahan tuohon väliin tarvitaan niitä rivi-insinöörejä hoitamaan palvelinhuoneita ja laajoja tietojärjestelmiä, mahdollisesti myös koodimyyrien hommiin. Turha sitä on maksaa 4000e kuussa ylemmän korkeakoulututkinnon omaavalle, kun insinöörin saa jo säkällä reilulla 3000e kuussa palkattua samoihin hommiin. Datanomeilla kun tuo koodaustaito on himppasen heikkoa. Noita esimerkkejä voisi keksiä loputtomiin, tässä nyt kuitenkin yksi pointti.
Vai pitäisikö kovasti ahertamalla asemaansa päässeiden tohtorien palkkataso laskea sen seurauksena, kuin olisi vain enää niitä liukuhihna-tohtoria ja DI:tä? Ja tottahan se yliopistojen opetustasokin laskisi jos AMK:ita ei enää olisi, ihmisiä tulisi silti kouluttaa. Ja rahaahan nekin saa kun hakijoita tulee. - Anonyymi
Mikä tilanne nykyään?
- Anonyymi
Ohjelmistoinsinööri. AMK opetti Symbian -ohjelmointia, joka on vuonna 2024 johtavan matkapuhelinvalmistajan ykköskäyttöjärjestelmä. OP on oikeassa. Ennemmin ilmainen oppimateriaali yliopistoon ja lisää aloituspaikkoja.
- Anonyymi
Olen vähän miettinyt jos lähtisin opiskelemaan AMK hon. Joskus aikoinaan jätin koulun kesken ja hyppäsin 15 vuotiaana poikakaverin matkaan ulkomaan seikkailuihin. Nyt olen ollut Suomessa jo 30 vuotta ja töitä ei oikein saa kun ei ole koulutusta. Jos löytyisi joku kiva ala niin voisi vaikka opiskella. Ehkä luonnontieteet, verkkorikollisuus ja keinosiementäjän ammatit vois olla kivoja. Muitakin vaihtoehtoja voisi ehdottaa niin pääsisi hakemaan opiskelupaikkaa.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1746975- 394107
Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak262075Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O182009Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.271849Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta771666Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?281601Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt171593Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni211578Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi371415