Olin kerran mä lähellä luojaa ja ymmärsin aatokset sen.
Hän mietti hetken, joka meille ikuista on.
Jos olen mä ainoa, kaik muu on siis untani vain, niin miksei uneni vois olla myös tahtoni ainut ja oikee,
siis ei mahdoton.
Siks päätti hän ensi kerran,
tää mun tahtoni on ja kaiken siis määrään,
se suurin tahtoni on, se todeksi muuttukoon.
Siksi loi hän aivan kaiken ja ja vastuunsa kantava on,
jos jokin meni pieleen, se luomisessa riksi lie.
Oon tehnyt mä aivan kaiken ja oikeus minulla sellaiseen on,
jos kukaan ei sitä huomaa on elämä verraton.
Mut loiko mä kerran liikaa, sillä luomani hamo tuo,
se sanoi Herra! se sinun virheesi on.
Siks annoin heille anteeks ja armollinen oon,
mut miten myönnän heille et tekoni virhe tosiaan on.
Miten lohdutan mä surevaa lasta, jolta perhe nimissä mun, pois kaikki surmattu ja tuhottu on ja sanoa hälle,
lapseni kyllä tässä kaikessa viisauskin on.
Hän mietti hetken, joka meille ikuista on.
Jos olen mä ainoa, kaik muu on siis untani vain, niin miksei uneni vois olla myös tahtoni ainut ja oikee,
siis ei mahdoton.
Siks päätti hän ensi kerran,
tää mun tahtoni on ja kaiken siis määrään,
se suurin tahtoni on, se todeksi muuttukoon.
Siksi loi hän aivan kaiken ja ja vastuunsa kantava on,
jos jokin meni pieleen, se luomisessa riksi lie.
Oon tehnyt mä aivan kaiken ja oikeus minulla sellaiseen on,
jos kukaan ei sitä huomaa on elämä verraton.
Mut loiko mä kerran liikaa, sillä luomani hamo tuo,
se sanoi Herra! se sinun virheesi on.
Siks annoin heille anteeks ja armollinen oon,
mut miten myönnän heille et tekoni virhe tosiaan on.
Miten lohdutan mä surevaa lasta, jolta perhe nimissä mun, pois kaikki surmattu ja tuhottu on ja sanoa hälle,
lapseni kyllä tässä kaikessa viisauskin on.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensiksikin on muistettava, ettei paha ole Jumalan aikaansaannosta, vaikka hän antaakin sille elintilaa. Luodessaan maailman hän loi kaiken hyväksi, ja ihmiselle hän antoi valinnan vapauden. Ihmisellä on siis valta tehdä oikeita ja vääriä valintoja, ja juuri meidän väärät valintamme tuottavat usein kärsimystä meille itsellemme ja toisille, myös syyttömille sivullisille.
Jumalalla olisi tietysti mahdollisuus puuttua elämäämme joka käänteessä ja ohjata valintojamme, mutta silloinhan me olisimme pelkkiä sätkynukkeja, emmekä vapaita tahdollisia olentoja. Jos hän haluaisi käyttää pakkokeinoja, hän voisi vaikka pakottaa meidät rakastamaan häntä, mutta eihän pakkorakkaus ole todellista.
Sen vuoksi hän antaa meille vapauden asettua hänen puolelleen tai häntä vastaan, vapauden elää elämäämme ja tehdä siinä oikeita ja vääriä ratkaisuja. Valitettavasti siitä seuraa, että joudumme kantamaan omien ja toisten väärien valintojen vaikutukset.
Joku on arvioinut, että 80 prosenttia maailman kärsimyksistä johtuu ihmiskunnan moraalisesta pahuudesta.
Kyllä se virhe löytyy jokaisesta peiliin katsomalla, silti maukasta, ajatuksia herättävää tekstiä Mittaajalta ;)
En kauheasti tällä palstalla ala käydä tuota Jumala keskustelua, sille näyttää olevan ihan omia ja monia palstoja tuolla alempana, noissa otsikoissa.
Mutta sen verran on sanottava että jos on olemassa jokin jumalainen voima joka kaiken on luonut, (EPÄILEN vahvasti sitä) mutta jos, niin kyllä hän on luojana syyllinen kaikista luomistöistään.
Ihminen kaikkine virheineen ja omituisine oikkuineen , (synteineen) ja perimeneen on osa luojaa ja siten Jumala on epätäydellinen.
Voithan sinä kantaa taakkaasi, jos se tekee sinusta onnellisemman elämään ajassa.
Kiitos kuitenkin kommentistasi ja toivon sydämmestäni että luojasi on sinulle armollinen ja saat elää uskosi mukaista elämää.T Martti
ei ollut milläänlailla "tuputtaa ", vaikka vastauksestasi päätellen sain ärsytyskynnyksesi nostettua, sorry vaan.
yritin itseasiassa vain sanoa että, riippumatta uskonnosta ja vakaumuksesta ihmiset voisivat omilla teoillaan vähentää toistensa kärsimyksiä melko radikaalisti, jos sitä tahtoa löytyisi ...
olet oikeassa, tämä on runopalsta.
mitään, en minä mitenkään nokiini ottanut.
Tuo oli vain tapaani käsitellä asioita(runoni)sillä niin ihmeellistä on elomme ajassa.
Ja oikeasti toivon että olet onnellinen uskossasi ja että siten olisit mukavampi matka seura ajassa.
Olen hiilenmusta pakana ja ateisti...
En ehkä koskaan tule lukemaan oikein tarinoita Jumalasta ja ehkäpä vielä... luen kuin piru raamattua...
Mutta
Hienon tarinan minä tunnistan!
Vaikka kivenkolosta =)
Ja tämä Sinun luomistarinasi oli sellainen!
Olemme ilmeisesti samaa, valmistuserää, joka kai on jotenkin enemmän piloille mennyt ;)
Uutena ollessani uskoin kovasti jumalaan ja hänen rakkauteensa,
mutta sitten näin Piafran nälänhädän aiheuttamaa elämää. Pienet sylilapset kuolivat luunlaihojen äitiensä kuivuneiden rintojen ääreen.
Silloin minä heräsin ja ensin aloin vihata jumalaa ja ihmettelin hänen suunatonta pahuuttaan.
Paljon myöhemmin olen oppinut muuta.
Kiitos kun luit ja ymmärsit. T Martti