Suunnittelen 1980 valmistuneeseen omakotitaloon ilmalämpöpumppua helppimään sähkönkulutuksen kanssa (20 megawattituntia vuodessa tulee kalliiksi). Paikan sijoittamisen suunnittelu kaatuu kuitenkin jatkuvasti siihen, että pumppu pitäisi sijoittaa oikeastaan Aeratorin Aeromasterin lämpötila-anturin ja lämmitinyksikön väliin... Vaan ohjekirjan virkaa toimittava valokopio onnistui olemaan harvinaisen hiljaa koskien tuon lämpötila-anturin sijaintia.
Olen pähkäilyissäni päässy kahteen vaihtoehtoon:
1. Koneen sisällä oleva "mötikkä".
Arviolta 10 senttiä pitkä, pari senttiä halkaisijaltaan oleva metallilieriö johon tulee yksi paksuhko metallilanka (ehkä 1,5 - 2 millistä rautalankaa).
2. Säätöyksikön yhteydessä.
Säätöyksikköön tulee kaksi karvaa seinästä (toivottavasti ilmastointikoneelta). Sisältää namiskat tavoitelämpötilan säätöön (poissaolo- ja paikallaolo erikseen) ja erillisen lämpömittarin (vastaava kuin perinteinen saunamittari, mutta kalibroitu ehkä vähän paremmin). Sisuskaluja en ole vielä kunnolla päässyt vilkaisemaan (en uskalla käyttää väkivaltaa avaamiseen), mutta ainakin sulake näyttäisi löytyvän.
Jos, kuten pahoin pelkään, anturi on tuossa mötikässä, voiko sen sieltä jonnekin muualle siirtää ja mitä moinen operaatio käytännössä tarkoittaisi?
Vai olenko täysin hakoteillä sijoituspaikkaa ajatellessani? Mahdollinen ongelma nähdäkseni siinä, että anturi on kalibroitu mittaamaan sisäilman ja ulkoilman sekoitusta. Jos mittaa pelkkää sisäilmaa, voi tulkita sekoituksen liian lämpimäksi ja laskea lämpötilaa... Ei mielestäni kovin iso ongelma (pitää vaan säätää korkeammalle kuin haluaa).
Jos taas sijoitan ilpin jonnekin muualle (kuten olohuoneeseen, joka olisi perinteisesti hyvä paikka), lämmittää ilmalämpökone luonnollisesti vähemmän ja makuuhuoneet jäähtyvät = lämpötilaa nostettava ylemmäksi = olohuone kuumenee entisestään todella kovilla pakkasilla yrittää lämmittää turhan kuumaksi koko kämppää.
Eli periaateratkaisut vielä seuraavasti ilmankulun kannalta:
1. Lämpötila-anturi => Ilppi => Ilmalämmityskone
2. Ilppi => Lämpötila-anturi => Ilmalämmityskone
Olen pähkäilyissäni päässy kahteen vaihtoehtoon:
1. Koneen sisällä oleva "mötikkä".
Arviolta 10 senttiä pitkä, pari senttiä halkaisijaltaan oleva metallilieriö johon tulee yksi paksuhko metallilanka (ehkä 1,5 - 2 millistä rautalankaa).
2. Säätöyksikön yhteydessä.
Säätöyksikköön tulee kaksi karvaa seinästä (toivottavasti ilmastointikoneelta). Sisältää namiskat tavoitelämpötilan säätöön (poissaolo- ja paikallaolo erikseen) ja erillisen lämpömittarin (vastaava kuin perinteinen saunamittari, mutta kalibroitu ehkä vähän paremmin). Sisuskaluja en ole vielä kunnolla päässyt vilkaisemaan (en uskalla käyttää väkivaltaa avaamiseen), mutta ainakin sulake näyttäisi löytyvän.
Jos, kuten pahoin pelkään, anturi on tuossa mötikässä, voiko sen sieltä jonnekin muualle siirtää ja mitä moinen operaatio käytännössä tarkoittaisi?
Vai olenko täysin hakoteillä sijoituspaikkaa ajatellessani? Mahdollinen ongelma nähdäkseni siinä, että anturi on kalibroitu mittaamaan sisäilman ja ulkoilman sekoitusta. Jos mittaa pelkkää sisäilmaa, voi tulkita sekoituksen liian lämpimäksi ja laskea lämpötilaa... Ei mielestäni kovin iso ongelma (pitää vaan säätää korkeammalle kuin haluaa).
Jos taas sijoitan ilpin jonnekin muualle (kuten olohuoneeseen, joka olisi perinteisesti hyvä paikka), lämmittää ilmalämpökone luonnollisesti vähemmän ja makuuhuoneet jäähtyvät = lämpötilaa nostettava ylemmäksi = olohuone kuumenee entisestään todella kovilla pakkasilla yrittää lämmittää turhan kuumaksi koko kämppää.
Eli periaateratkaisut vielä seuraavasti ilmankulun kannalta:
1. Lämpötila-anturi => Ilppi => Ilmalämmityskone
2. Ilppi => Lämpötila-anturi => Ilmalämmityskone
Vastaukset 10
Vanhimmat
Muuhun en ota kantaa, mutta "möykky" on selkeästi kapillaaritermostaatin anturi/tuntoelin ja se "rautalanka" on siis ontto putki, joka johtaa varsinaiselle termostaatille.
Jos/kun on vielä erikseen huonetermostaatti, niin sitten on kyllä aika monta vaihtoehtoa ... kapillaaritermostaatti voi olla esim. pelkkä lämpötilan max/min rajoitus.
Ei taida moisen siirtäminen onnistua.
Voisiko siis olla niin, että olisi kaksi termostaattia? Mutta mikä silloin tuollaisen kapillaaritermostaatin tarkoitus? Lämmin vesi kun pattereissa joko kiertää tai ei, niin kahdella termostaatillako sellaista voitaisiin jotenkin säätää?
Kiitos tästäkin kuitenkin. Yritin nopeasti googlettaa kapillaaritermostaattia, mutta enpä juuri viisaammaksi tullut kuin tästä viestistä (paitsi että mittaa kuulema matalimman lämpötilan johon anturi tai sen putki matkallaan osuu).
Kyllä se mötikkä on se anturi. Se siis mittaa kiertävän ilman lämpötilaa. Lanka menee sitten varmankin sinne kaapin alaosassa olevaan kiertovesiputken termostaattiin. Kun avaat alemman oven alapuolella olevan peltiluukun (kiinni 4-6 ruuvilla), niin sen takaa paljastuu Cu/Al-kenno, jossa kiertää vesi. Sen alapuolella on tuo termostaatti. Sen langan puitteissa anturia voi siirtää. Mitään huoneistokohtaisia termostaatteja tuskin on. Siellä on vain ne ilmaräppänät ja niissä mekaanisesti säädettävät muovikannet.
Miksi muuten ilmalämpöpumppu pitäisi sijoittaa siihen väliin. Jos pumpun saa sijoitettua lähelle Aeromasterin ilmanottoaukkoa, niin toimiihan se siinäkin. Se työntää siis lämmintä ilmaa laitteeseen, jolloin tuo anturi vähentää termostaatin kautta veden kiertoa. Vai mitä.
Meillä kyllä homma pelittää hyvin. Olen tosin vaihtanut sekä sen mötikän että termostaatin vähän moternimpaan. Ja energiakulut ovat kohtuulliset.
Jeps. Sinnehän tuo lanka menee. Pari päivää sitten imuroin kennon ja samalla katselin tuota lankaa. Nousi muuten sisälämpötila melkein kaksi astetta, piti vähän säätää uudestaan. :)
Mutta tuosta sijoittamisesta. Mitä tapahtuu, kun Aeromaster saa lämpimämpää ilmaa, kuin kämpän todellinen ilman lämpötila on? No, luonnollisesti se vähentää lämmitystehoa, tai tarkemmin ottaen ei varmaan käytä sitä yhtään. Tämä on hienoa, mikäli ilmalämpöpumppu riittää sinällään lämmitykseen, mutta epäilenpä ettei se riitä, varsinkaan niinä parina päivänä, jolloin lämpötila huitelee jossain -20 asteen paikkeilla.
Tarvitaan siis Aeromasterin tuottamaa lämpöäkin. Mutta sepä ei lämmitä, jos anturin mukaan sisäilman lämpötila on riittävän korkea. On siis nostettava säädintä. Nykyinen 22 astetta vaihtuu jonnekin 25-26 asteen paikkeille (arvaus). Ja homma pelittää kuin junan vessa... Paitsi. Edelleen ne pari päivää, jolloin pakkasta on sen verran, ettei ilppi tuota oikeastaan mitään. Tällöin siis Aerator huolehtii kokonaan lämmityksestä ja puhkuu lämmintä niin paljon kuin putkista vain irti saa.
Tuota voisi ehkä kompensoida säätämällä lämmitystehoa pienemmälle (meillä melkein täysillä nykyään).
Kertoisitko hieman lisää tuosta "mötikän" ja termostaatin vaihdosta? Kävi kiinnostamaan, jos ei ole hirveän hintainen operaatio...
Mitenkäs teillä muuten tuo lämpötilan säätö? Meillä on Aeromasterin sisällä (yläoven avaamalla alareunassa) säätöruuvi 1-5 asteikolla, jolla säädetään lämmitystehoa ja seinässä kytkimet, joilla säädetään haluttu lämpötila. Jälkimmäisestä en ole löytänyt mitään mainintaa Aeromasterin manuaalista, kävi vain mielessä, josko joku aiempi asukas on jo systeemiä muokannut...
Niin, meillähän kävi niin, että kämppä ei enää lämminyt, vaikka tuo lämmityskenno oli lämmin. Tarkoitti siis sitä, että se termostaatti tai joku muu ei toiminut. Koska laite on melko eksoottinen, soittelin vähän aikaa sinne ja tänne, kunnes löysin yhden, jolle tämä laite oli tuttu. En muista enää firman nimeä, mutta tarra on kyllä kiinni jossain seinässä. Firma on Jyväskylässä. No sieltä tuli kaveri ja sanoi, että termostaatti, anturi ja lämpötilan säädin on vaihdettava. Näin tehtiin ja homma maksoi muistaakseni noin 600-700 euroa. Ei ihan ilmaista, mutta sen jälkeen on taas toiminut hyvin. Kaikki laitteet ovat tietysti nykyaikaisia ja lämpötilan säätöönkin on portaaton potikka alueella (noin) 17...26 astetta. Meillä se on 20 asteessa. Mitään erillistä seinässä olevaa kytkintä tuohon ei mielestäni kuulu.
Voi olla, että ILPn kanssa käy kuten sanoit. Meillä tuon anturin voi nyt siirtää vaikka toiseen huoneeseen, koska se on sähköjohdon päässä ja sitä on rullalla varmaan 10 metriä, varmaan juuri sijoittelumahdollisuuksien takia. Nythän sen voisi siirtää tosiaankin johonkin huoneessa olevan ilmaputken päähän, jolloin mitattaisiin huoneeseen tulevaa lämpötilaa. Näin ILPn syöttämä ilma lämmittäisi lisänä. Mutta vaikea sanoa, mitä oikeasti tapahtuu.
Hmm... Meillä siis on portaaton säätö (asteikko suurin piirtein sama kuin teillä) tuossa eteisen seinässä olevassa rasiassa, ja kyllähän tuo sitä tuntuisi tottelevan. Olisikohan niin, että on vaihdettu jo osia ja jätetty tuo vanha mökkylä vain keräämään pölyä tuonne laatikkoon. Pitää varmaan avata vielä se patterikotelo ja katsoa tarkemmin.
Mutta teillä siis toiminut hyvin tuo ilmalämpöpumppu Aeromasterin kanssa? Ja anturi löytyy koneen sisältä?
Kai tällaiseen uskaltaa pari tonni tuhlata, vaikka vain kokeilumielessä. :)
Ei meillä ole ilmalämpöpummpua. Sori, jos sait sellaisen käsityksen. Pähkäillyt olen kyllä, mutta meillä ei ole oikein sopivaa seinää, mille sen laittaisi. Ja muutenkin investointi on kalliihko. Saakohan sitä koskaan maksettua takaisin.
Sori, tuo "Meillä kyllä homma pelittää hyvin" -lause sekoitti. Tarkoitit siis sitä Aeromasterin pelittämistä? Pelittää tuo meilläkin, ei siinä mitään, mutta lämmityskuluissa säästö ei tekisi pahaa (eikä varmaan pieni viilennys kesälläkään, mutta se nyt on toisarvoista).
Mitä netistä olen yrittänyt tutkia, Aeromasterilla lämpenevässä talossa on pystytty suunnittelemallani pumpulla hoitamaan koko lämmitys ilpillä vielä noin -10 asteen lämpötiloissa. Tosin neliöitä näyttäisi olevan vähän vähemmän kuin meillä, joten ihan samaan en taida päästä.
Luulenpa että hommaan pumpun ja säätelen käsin tarvittaessa. Maksaa asennettuna jotain luokkaa 1800 euroa, säästöä lämmityskautena odotettavissa ~40 e/kk, mikä tekee takaisinmaksuajaksi 45 lämmityskausikuukautta, eli ehkä viisi ja puoli vuotta... Eikös "virallisen doktriinin" mukaan alle seitsemän vuoden takaisinmaksuajat ole kannattavia... :)
Joo, Aeromaster pelittää.
Onko teillä raitisilman tuloputken otto missäpäin. Meillä on kaksi vaihtoehtoa: talvella yläpohjasta eli vintiltä ja kesällä ulkoa, pohjoisseinältä räystäslaudoituksen alta, vaihto tehdään pellillä sulkemalla jompi kumpi. En ole kyllä tuota "talvi"asentoa käyttänyt, koska eristeenä siellä on vuorivilla. Varmaan kyllä vaikuttaisi tuloilman lämpöön.
Kesällä meillä toimii viilennys melko hyvin. Seuraavasti: kun ilta viilenee, laitan sisältä kiertoilmaräppänää pienemmälle, jolloin laite ottaa ulkoa ilmaa enemmän. Samalla käännän puhaltimen tehon täysille. Näin taloon tulee viileää ulkoilmaa enemmän ja talo viilenee kyllä selvästi. Olemme asuneet talossa v:sta -92 lähtien ja tässä on ollut lämpimiäkin kesiä välillä. Koskaan ei kuitenkaan sisälämpötila ole ollut yli 25 asteen. Normaalitaloissa lämmöt ovat olleet illalla 27-28 astetta, jopa enemmän riippuen saunomisen määrästä. On meilläkin kyllä olohuonessa aika lämmintä, koska siellä on kaksi isoa ikkunaa etelän puolella. Mutta makuuhuoneet, jotak ovat pohjoisseinällä pysyvät inhimillesen viileinä.
> Onko teillä raitisilman tuloputken otto missäpäin. Meillä on
> kaksi vaihtoehtoa: talvella yläpohjasta eli vintiltä ja
> kesällä ulkoa, pohjoisseinältä räystäslaudoituksen alta, vaihto
> tehdään pellillä sulkemalla jompi kumpi. En ole kyllä tuota "talvi"
> asentoa käyttänyt, koska eristeenä siellä on vuorivilla. Varmaan
> kyllä vaikuttaisi tuloilman lämpöön.
Allekirjoitan tämän melkein kirjaimellisesti. Paitsi että meillä taitaa olla lasivillaa tuolla välikatossa, mutta vaimo pelkää pölyä sieltä, joten kesäasennossa meilläkin ollut.
Meillä oli kesällä sisäkiertopelti käytännössä kokonaan kiinni ja lämpöä riitti - joskus liikaakin. Toisaalta, oli tuloilmapuoli (ja meno) sen verran tukossa, ettei sieltä ihan hirveästi ilmaa tullut. Nyt on putsattu, joten pitäisi ehkä ensi kesä vielä elellä tuon kanssa ja miettiä sitten, tarvitseeko viilennystä.
Pitää vielä harkita.