Jakakaa kokemuksia siitä, mitä keinoja olette käyttäneet heikon oppilaan kanssa, joka saa jatkuvasti kokeista ala-arvoisia, mutta jolla saattaisi olla mahdollisuudet parempaankin.
Heikko oppilas
annele
10959
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mut yleisesti sanoisin, että sen tarttee itse haluta oppia. Joten kyselisin ensin mikä sen oma analyysi on ja vastaukseksi ei kelpaa et mä oon huono vaan tuo on se kysymys. Ja aina kannattaa muistaa´, että on kaksi asiaa jotka estävät oppimisen - pelko ja kusihätä.
Jos ala-arvoisia tulee tarkoittaa se sitä, että OPS:n tavoitteet eivät ole toteutuneet ja oppilas jää luokalleen. No, tuli aika jyrkästi sanottua, asiahan ei ole näin yksinkertainen.
Minulle heräsi heti epäily oppimisvaikeuksista, onko koulupsykologi testannut/tutkinut hänet, entä koulunne erityisopettaja? Jos oppilaalla on sos.emotionaalisia ongelmia, on se myös koulupsykologin heiniä.
Ohjaa oppilas eteenpäin.
Oppijat eivät ole kaikki samasta puusta veistettyjä ja tämä kyllä on kerrottu myös pedagogisissa opinnoissa, muistathan? Otetaan ja lähestytään kyseistä oppilasta ja katsotaan mistä on kyse.
Minulla esimerkiksi oli erittäin fiksu oppilas, jonka KIRJALLISET suoritukset jäivät koko ajan alle odotusten. Juteltiin ja ihmeteltiin ja huomasin siitä rivien välistä, että kaverillahan oli jonkinsorttinen luki-häiriö. Kun muutin tehtäväksiantojeni muotoa, tilanne oli aivan toinen. Nyt kaveri on luokkansa huippuja ainakin minun opettamissani aineissa.
Ota siis kynä käteen ja mieti, mitä vaihtoehtoisia tapoja sinulla olisi mitata, että oppilas osaa sen mitä pitääkin? Ne kokeet kun palvelevat lähinnä tietyntyyppisiä lahjakkaita tyttöjä, jotka osaavat luovia kokeesta toiseen, mutta eivät osaa soveltaa tuo taivaallista, kun opittu pitäisi ottaa osaksi elämää.
Jännää muuten, että lukutoukat tytöt ovat kaikenmaailman PISA-tutkimusten sankareita, mutta ne jotka kehittävät innovatiivisia sovellutuksia ja luovat uusia yrityksiä ovat yleensä kouluaikoina niitä takarivien kovaäänisimpiä koheltajia.
Joo nuo kiltit tytöt on sitten usein aikuisina opettajia... tai perheäitejä. Pahoista pojista tulee pahimmillaan pahoja talousrikollisia, siis menestyvien bisnesten tekijöitä, että silleen.
Mutta aloittajalle: anna tukiopetusta, suullisia tehtäviä ja kokeita... kyllä noilla vähintään se armovitonen irtoaa.
Arviointimenetelmiä on erilaisia ja vaikka millä mitalla. On ainoastaan opettajan omaa osaamattomuutta tai laiskuutta, ellei osaa käyttää mitään muita menetelmiä kuin niitä iänikuisia kokeita.
Lukihäiriö, ei Luki-häiriö! -kiitos.
(heh heh ope ei osaa kirjottaa)
>>Lukihäiriö, ei Luki-häiriö! -kiitos.
(heh heh ope ei osaa kirjottaa)
Vetämättömän murrosikäisen huithapelin kanssa auttaa se, ettei suostu ottamaan puolityhjää koetta vastaan. Oppilaalta voi kysyä, että muistatko, kun tuosta viime viikolla juteltiin tai mikset ole edes yrittänyt, kun tiedät tuon toisessa tehtävässä. Esimerkiksi kielten käännöslauseissa oppilas jättää helposti koko kohdan tyhjäksi, jos ei osaa kokonaan. Silloin pitää patistaa panemaan vaikka tuntemansa sanat peräkkäin, aina siitä joku piste irtoaa.
Joitakuita auttaa tehtävänantojen ääneen lukeminen ja lisäaika. Lisäaika auttaa myös jännittäjää, joka pelkää, ettei ehdi. Anna tukiopetusta ennen koetta ja nimenomaan sellaista, jossa keskityt valaisemaan niitä juttuja, joilla kokeesta pääsee läpi.
Jos kokeistasi ei päästä läpi, muuta kokeita. Sillä saat ainakin ne armovitoset kasaan, jos se on tavoitteesi. Peruskoulun kokeessa pitää aina olla monenlaisia ja monentasoisia tehtäviä. Katso koetta laatiessasi, että siitä on mahdollista heikoimpienkin päästä läpi. Vaikeitakin tehtäviä tulee olla, jotta hyvän numeron saaminen ei olisi kuitenkaan helppoa.
Jos olet alakoulun opettaja, saatat olla tottunut käyttämään kirjantekijän valmiita kokeita. Ne eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia.
Jos oppilas on älykäs hän saattaa menestyä soveltavissa tehtävissä, vaikka muuten kärsisikin oppimisvaikeuksista (esim. luki). Soveltaminen taas voi olla vaikeaa sellaiselle, joka oppii helposti ulkoa ja muistaa hyvin. Valitettavasti perinteinen koe testaa usein ulkomuistia.
Hyvä neuvo: välillä keppiä ja välillä porkkanaa! toimii, kuin junan vessa.
tyttö pienenä, alisuoriutuja. Hassu alku mutta...
Opin hyvin englantia, ruotsia matematiikkaa, biologiaa. Teoria-aineet olivat minulle vaikeita ja ovat vieläkin. Säälistä olen saanut kuutosia uskonnosta, historiasta ja joistain muista aineista.
Opettajan suuttuminen tai haukkuminen ei auttanut oppimiseeni lainkaan, päinvastoin, koska olin herkkä.
Käsityöammattiin valmistuin kuitenkin hyvin arvosanoin.
Kävin myös laskentatoimen merkonomiksi aikuiskoulutuksessa ja olin yksi parhaita oppilaita, matematiikan osalta.
Reilu kolmikymppisenä löysin netistä tietoa oppimisvaikeuksista ja kaikki kuvaukset sopivat minuun. Minulla todettiin aikuisena ADD. Aikamoinen helpotus.
Lapsia tuli ja menivät aikanaan kouluun.
Vanhin poika menestyy suht hyvin, ei luki-, eikä muitakaan häiriöitä. Kiltti tapaus, jonka kanssa voi jutella helposti.
Toinen poika meni kouluun ja alkoi tulla ihmeellistä viestiä. Poika juoksee tunnilla yms. Kotona valui tuolilta lattialle läksyjä tehdessä ja oli aivan holtiton.
Otti kokonaista puolitoista vuotta, ennenkuin saatiin diagnoosi, ADD ja lukihäiriö.
Pääsi erityisluokalle ja on integroituna muutamilla tunneilla "normaaliluokassa". Poika on käsistään taitava ja hankkii jo yläasteella omat rahansa avustamalla yhdessä jos toisessa asiassa. Käy välillä palkkatyössäkin.
Mutta se lukeminen ja kirjoittaminen on vaikeaa ja vaikuttaa moniin aineisiin. Näillä hankalilla tunneilla hän on levottomampi ja saattaa äännellä.
Jos on avustaja luokassa (harvoin) niin hänen avullaan tehtävät sujuvat ja homma toimii. Tämän lapsen keskiarvo oli jouluna 8,5 ja hänellä on normaalioppimäärä. Hän on yläasteella ja murrosikä painaa välillä pahasti päälle.
Itse aloittajan kysymykseen.
Voisitko pyytää alisuoriutujaa jäämään jonakin välituntina hieman juttelemaan ja koittaisit kysellä, mikä on vaikeaa ja miksi oppiminen tuntuu työläältä tai ei maistu?
Poikani ei osaa aloittaa läksyjen tekoa aina kovinkaan itsenäisesti vaan tarvitsee apua. Kun hän hoksaa miten homma taas toimii niin läksyt sujuvat hyvin.
Hän on saanut paljon onnistumisia ja kovasti aina kiitellään kun hommat toimii. Kun tulee vaikeuksia niin jutellaan asiallisesti ja koitetaan saada nuori itse pohtimaan, eikä vaan mäkätetä.
Aika moni nuori tarvitsisi apua läksyjensä kanssa. Ikävä kyllä he eivät osaa sitä itse ääneen sanoa. Ehkä he ovat oppineet luovuttamaan helposti.
Vanhempien tehtävä olisi auttaa lastaan läksyjen teossa. Kaikilla vanhemmilla ei vaan ole kykyä tai jaksamista tai aikaa olla lastensa tukena.
Nämä alisuoriutujat tarvitsisivat jonkinlaista läksykerhoa, jossa autetaan tekemään läksyt. Monille siitä olisi apua, toki osa vain häiriköisi sielläkin.
Muistan ikuisesti ja ihan herkistää...matikan ja enkun maikat kysyivät yhdeksännellä, että mihin kouluun minä aion mennä? Ensimmäistä kertaa koko kouluajan, sain positiivista huomiota ja ihan suoraan päin heikkoa itsetuntoani. Kiitos heille!