Kävinpä taas näyttämässä olkapäätäni lääkärille ja nyt sain jo kuusi viikkoa sairaslomaa. :)
Kysäisin toiverikkaana, etten kai minä sairaselakkeelle joudu ja lääkäri vastasi vakavana, että toivotaan, ettei tässä niin käy.
Minä vain tollotin sitä ja ajattelin, että se on sama mitä sinä toivot.
Olen nyt tässä lepäillyt ja suunnitellut sairaselakepäiviäni ja tullut siihen tulokseen
että rahallisesti pärjään kyllä.
Samoten ajattelen näistä työttömistä, että jos ei työtä ole tarjolla niin ei ole. Ei kannata itteään stressata vaan nauttii vapaudestaan ja elää nuukasti.
Työttömillä ja elakelaisilla on asiat hyvin: voi nukkua aamulla pitkään, sitten lenkkeillä ja valmistaa ite ruuat ja telkkaria voi katella vuorokaudet ympäriinsä.
Nyt voi hiihdellää aamusta iltaan ja ottaa metsästä katajanoksia somisteeksi tai jopa pienen kuusen ulkopuolelle ikkunan edustaa koristamaan. Voi että voikin tehdä kaikenlaista.
Kysäisin toiverikkaana, etten kai minä sairaselakkeelle joudu ja lääkäri vastasi vakavana, että toivotaan, ettei tässä niin käy.
Minä vain tollotin sitä ja ajattelin, että se on sama mitä sinä toivot.
Olen nyt tässä lepäillyt ja suunnitellut sairaselakepäiviäni ja tullut siihen tulokseen
että rahallisesti pärjään kyllä.
Samoten ajattelen näistä työttömistä, että jos ei työtä ole tarjolla niin ei ole. Ei kannata itteään stressata vaan nauttii vapaudestaan ja elää nuukasti.
Työttömillä ja elakelaisilla on asiat hyvin: voi nukkua aamulla pitkään, sitten lenkkeillä ja valmistaa ite ruuat ja telkkaria voi katella vuorokaudet ympäriinsä.
Nyt voi hiihdellää aamusta iltaan ja ottaa metsästä katajanoksia somisteeksi tai jopa pienen kuusen ulkopuolelle ikkunan edustaa koristamaan. Voi että voikin tehdä kaikenlaista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olkapään takia ja hiihdät koko päivän.Mielestäni sairausajalta ei pitäisi maksaa mitään.
Olkapään lihaksen kiinnityskohta tulehtui töissä, jossa jouduin tekemään käsilläni päivittäin lähes 8 tuntia sivulle suuntautuvaa liikettä. Hoitona buranaa ja kipuvoidetta, kortisonia ei annettu, koska kyse oli ensimmäisestä kerrasta. Kysyin lääkäriltä, että saanko hiihtää, jos käsi kestää. Vastaus oli kyllä. Hiihdin hiljoksiin perinteistä, liike oli suoraviivaista, eikä sivulle suuntautuvaa, olkapää kesti sen.
Totta joka sana. Mutta kannattaa muistaa, että tänään on aina yksi päivä enemmän eläkkeeseen kuin huomenna. Ja tätä kautta ihminen pystyy pitämään itsensä apinavireessa, että jaksaa ravata oman elämänsä hamsterihäkissä, niiden asioiden takia millä ei ole mitään merkitystä.
Lakimies kait kieltää pylväskatajasta oksia taittamasta, mutta kuusen kerkkä ois kiva, kun se muistuttaa valkosen armeijan Tampereen valtauksesta. Ja on sitä myötä sitten jäänyt yleisempäänkin käyttöön.
Kummat sitten nykyään pahempia ovatkaan, liberaalit vai viherpiiperiöt? Demarit kait on joutuneet palaamaan ainakin jossain määrin asialinjalle miettimään sitä miten niitä luokkasodan toisia osapuolia saataisiin esiin, ettei turhaan ilmaan tarvitse paukutella? Ja mitä kissoihin tulee, niin tällä hetkellä paras niistä on demareilla. Tosin politiikan alalla on ollut parempiakin tapauksia ja vähemmilläkin vaatteilla esillä, ja ompa siellä ollut eräs tumma ja tulinenkin tyttö hepenissään, nyttemmin rouvas henkilö ja ison ministeriön vetäjä.
Mutta minkäs se tavallinen kansalainen voi, jos näin politiikka pinnallistuu ja paljastaa uusia puolia. Silmät on sitä varten, että ripset voi sulkea silloin, jos näkymä miellytä kun nopeus ei ole suuri. Muutoin voi ajautua sokkona sinne minne ei pitäisi?
Tämä muuten oli ensimmäinen kerta kun demareista sanon tai kirjoitan mitään ei negatiivistä. En toki kehunut heitä, mutta neutraalilla viileydellä totesin asioiden olevan näiltä osin niinkuin ne ovat.
Iän myötä kaikenmaailman salaattilautaset ja hempeilyt tuntuu tarttuvan aina vaan syvemmin ihon alle. Ja voin tunnustaa nyt avoimesti, että nuorempana söin kanasalaatin Mc Donald ravintolassa. Ja kaksi tai kolme kertaa olen lapioinut salaattia lautaselle. Ja ellen väärin muista olen joskus erheessä ostanut jonkun salaattikupin. Ja kaupasta olen ostanut myös tarkoituksella salaattia. Ja nuukuuksissani kaalia. Ja papuja olen syönyt. Ja keiton jokaisen vihanneksen. Porkkanan, lantun ja nauriin olen syönyt.
Ja selleriä olen maistanut. Mutta näistä on jo aikaa. Että sikäli kyllä jokaisella on oma musta menneisyytensä, mutta kun sen nyt näin julkituo niin ei se ajattomasti se toisten pilkkakaan voi jatkua.
Uudet asiat tulee ja vanhat jää unholaan aina siihen asti kunnes joku niitä tikulla alkaa uudelleen kaivelemaan. Mutta kuitenkin se aina jää kaivelemaan, että onko tässä enää mies ollenkaan, kun salaattikin menee, jos sen joskus harvoin näkee?
Nykyään olen jo ostanut salmiakkia makeisiakin ja juonut jogurttiakin joskus. Pahaltahan tämä tietysti näyttää, mutta ehkä vielä joku kerta nämäkin jää pois. Ja kunnia palaa takaisin?
Kaikenkaikkiaan kuvioiden ollessa kiemuraiset, on hyvä että ihmisillä on selkeitä suunnitelmia kuten aamusta iltaan hiihteleminen. Se on tervettä puhetta ja työtä. Ja jos ei näkkileipä olisi muusta kiinni, niin mitään muuta ei kenenkään kannattaisi tehdäkään. Paitsi nyt tietysti lintuja käydä ampumassa luvallisena aikana ja jäniksiä ajattamassa koiralla.
Tiedämpä vaan, että eläkkeelle ei vaan nyt niin mennä. Sairaus eläkkeelle jäännin suurin syy löytyy henkiseltä puolelta, seuraavana tulee liikuntaelinsairaudt. Harvan olen kuitenkaan kuullut sanovan, että pää ei kestänyt. Olisiko sinullakin samaa kun useampaan kertaan olet täällä kukkoillut tuon eläkkeesi kanssa.
Kannattaa kuitenkin sanoa, että pään takia on jääny eläkkeelle vaikka se ei pitäiskään paikkaansa. Siinä saapi tutut js sukulaiset sopivasti semmosta pitempi kestosta puheen aihetta. Niin minä tein.