mies vai nainen? Haluaisitko vaihtaa kummppanisi toiseen sukupuoleen?
Onko elämänkumppanisi
esterit
21910
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Pöljä !!!!!!!!!!!?????????????????????????
Yksi Pöljä on Kuopiosta jonkun matkaa pohjoiseen!
Mutta pitäisi ensin itse vaihtaa sukupuolta.
hän on.
Enpä haluaisi vaihtaa, en sitten mitenkään, mihinkään.
luvan oppia ymmärtämään homojakin. Minun kaksossisko oli lesbo, ja jouduin näkemään, kuinka hän kärsi ihmisten kohtelusta 60-luvulla. Hän oli älykäs, ja hänen ystävänsä ovat/olivat älykkäitä ja ihania ihmisiä. Tajusin, että lesbo ja homo ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin heterotkin,voivat vain rakastaa samaa sukupuolta. Heitä on meidän ikäisissä näkyvästi ainakin 10% ja "diskreetisti" ainalin toiset 10%, ynnä sitten ne, jotka haluaisivat vaihtaa sukupuolensa. Toivon heille apua ja siunausta tuolta yläkerran herralta, että jaksaisivat ymmärtää niitä, jotka eivät ymmärrä heitä (eikä paljon muutakaan).
Sinulla noinkin läheinen kosketus, ja ymmärrän tuonkin ajan, missä lie asuittekaan.
Olin nuoruuteni ravintolassa töissä, ja oli kova oppi sekin, et parhaimman näköiset mies viinurit oli homoja.
Minä ihastuinkin johkun "mieheen" vaan, vastarakkautta en saanut, todella hyvää ystävyyttä senkin edestä.
Koin, kuten moni muukin sellaisen luonnottomuudeksi, vaan kun vuosia niissä piireissä pyöri, mikään ei enää hetkauttanut.
Vieläkin, vaikka ammattimme ovat vaihtuneet, tapailemme, soittelemme ja pidämme yhteyksiä.
Minulle se ei sopisi, vaan en mitenkään syyttele toisin eläviä.
Ajattelen, et isä yläilmoissa on, joko tahallaan tai vasiten sallinut tälläisen.
Sanassahan sanotaan, ettei yksikään karva putoa hänen tietämättään!
Ja kukas senkään sanan toteen näyttää?
Rakkaus, välittäminen on tärkeintä.
eilen hämmästyin, että kysymys nousi esiin tämän ikäluokan keskustelussa. Kuvittelin, että tuollainen vaihto olisi tullut hoidetuksi nuorempana, jos sellainen tarve olisi noussut esiin. Nyt avasin ketjun uteliaisuuttani, ja asiallinen kommentti pysäytti ajattelemaan.
Luulen, että nuorena seksuaalisuus olisi ollut määräävänä tekijä vaihdosta uneksiville. Brutaali, itsekäs puoliso on saattanut ohjata vähänkin biseksuaalisia taipumuksia omaavan vaimon uneksimaan naisten välisestä suuremmasta hellyydestä. Tai jatkuva tyytymättömyys ja pettymykset ovat avanneet mielen otolliseksi uusille vaihtoehdoille sukupuolesta riippumatta.
Ikääntymisen myötä tarpeiden tärkeysjärjestys todennäköisesti muuttuu. Seksuaalisuus ei ehkä enää, varsinkaan tästä eteenpäin vanhentuessa, nosta esille yhtä voimakkaita tarpeita kuin nuorempana. Jos elämänkumppanin kanssa ei näyttäisi olevan kertakaikkiaan mitään hyvää jaettavana, saattaisi elämän jakaminen samanhenkisen, hyvän ystävän kanssa alkaa tuntua houkuttavalta.
Ehkä ajatusta kehittelemällä voisi löytyä yksi vaihtoehto lisää yksin omassa mökissään elävien, ikääntyvien, vanhojen ihmisten elämän laadun parantamiseen. Kumppanuus, ajatusten vaihto, keskinäinen hellyys, itsensä arvokkaaksi kokeminen, töiden jakaminen, turvallisuuden tunteen lisääntyminen, yhteiset harrastukset ja matkat yms. ovat arvokkaita asioita, jotka voisi ehkä mielellään jakaa rakkaan ihmisen kanssa - vaikka tämä edustaisi sukupuolta, johon mielenkiinto ei seksuaalisessa mielessä kohdistuisi. Varsinkin naisten kohdalla vaihtoehto voisi nousta suorastaan houkuttavaksi. Naiset elävät miehiä vanhemmiksi, naiset ovat aktiivisempi ja enemmän ulospäin suuntautuva joukko, jolla on monenlaisia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita. Yhdessä vanhuuden päiviä viettävät sisarukset ovat tuttu asia jo vuosien takaa, eikä hämmästytä ketään. Voisivatko tulevaisuudessa samaa sukupuolta edustavat "loppuelämän kumppanit" yleistyä ilman, että se herättäisi ihmettelyä ymäristössä?
Mitä mieltä sinä olet?
samaa sukupuolta olevia, kulkevan käsi kädessä. Olen iloinen siitä, se on rakkautta. Edesmennyttä kaksoissiskoa muistellen.
ystävänä asua samassa taloudessa toisen naisen kanssa. Olisi oma huone jne. En kutsuisi elämänkumppaniksi.
Inglesissä käymään, siellä on niin mukava ranta kävellä.
Matkustan mieluummin yksin ja asun yksin.
Olen aina rakastunut ihmiseen, en sukupuoleen.
Nuorempi mies on rakastajani nyt.
Ei seksi kiinnosta enää siten kuin nuorempana, hyvä näin.
olla ystävyyttä suurempaa merkitystä, vaikka ihmiset käsi-kädessä, käsikynkkää tai jopa kättä toisen kaulalla/lantiolla pitäen kulkevat. Varsinkin ikääntyessä pysyy sitä paitsi neljällä jalalla paremmin pystyssä kuin kahdella.;)) Monessa kulttuurissa ystävysten suurempi fyysinen läheisyys kuuluu itsestään selvyytenä asiaan, Hellyydenosoitukset, poskisuukot ja hellittelevät nimittelyt kuuluvat arkipäivään iästä ja sukupuolesta riippumatta. Meilläkin aletaan kai olla vähemmän epäluuloisia, kun tapa alkaa vähitellen yleistyä myös Suomessa.
Muistan ensimmäisellä Italian matkalla joskus 70-luvulla miettineeni, että mitähän suomalaiset "tosimiehet" tuumisivat nähdessään nuorten miesten kulkevan käsi toistensa kaulalla ja juttelevan iloisesti. Olen tavannut enemmän kuin kaksi suomalaista "tosimiestä", jotka ovat sanoneet tarjoavansa luuvitosta heti jos joku mies yrittäisi heitä "lähennellä".
kanssasi ja voisin kuvitella asuvani kommuunissakin mieluummin eri-ikäisten ihmisten ja perheiden kanssa. Se voisi olla suorastaan vanhuusvuosien ihanne, jos jokaisella olisi tilaisuus myös yksityisyyteen ja paljon erilaista yhteistä tilaa monenlaisin mukavuuksin käytettävissään, ehkä palvelujakin niitä haluaville.
verrata hyvin organisoituun palvelutaloon, olis oma pikku huoneisto, sitten yhteiset tilat, ravintola, ym harrastus mahdollisuuksia, kuten kunto sali, oleskelu tilat. Sen vielä itselle hankin, ainakin haaveilen.
nainen ja tunnen vetoa vain miehiin. Vaikeaa olisi edes kuvitella asuvansa kimpassa naisen kanssa. Mitenkähän käy kun vanhustenpalveluasumisikään päästään. Mies se naisella pitää olla, sellainen rakas ja ihana.
vaihtuisi Ryppyhanskiin, vaihtaja olisi sinun ihana...?
katottava peilistä että olenkos minä miten paljon androgryynin näköinen näine rytppyineni. Sama tuskahan siinä on jos oma raks ihana olisi kyllääntynyt ja halauaa vierelleen uuden rakkaan. Eihän siinä auta kuin väistyä. Ystävyys on ystävyyttä ja sen erottaa rakkaudesta vain intohimo. Jos intohimo sammuu, se ei syty uudelleen. Luulotella voi.
mies menee vieraisiin, on se sitten mies tai nainen, se miehen uusi. Osa miehistä vain on perverssejä tai muuten sekaisin. Oma-arvo täytyy kumminkin säilyttää, että on tasapainoinen ihminen toveriksi sen huonon miehen seuraajalle.
Avausta tehdyksi vakavalla mielellä.
Laiskuudessani ja itsekkyydessäni minun on mahdotonta ajatella edes tämän nykyisen elämäni sulostuttajan, lasteni äidin, pysyvämpää vaihtamista toiseen, saman sukupuolen edustajaan.
Saati sitten johonkin karvaperse ukkoon!
Aika paljon vielä tulee negatiivistä palautetta heteroilta tästä asiasta. Luulisi jo että mielipiteet olisivat suvaisevaisenpia.
Homoparit elävät keskuudessamme normaalia arkielämää iloineen ja suruineen. Nykyään heillä on jopa oikeus hankkia lapsia. Heissä löytyy aivan samat isä / äiti vaistot kuin hetrovanhemmissa.
Joidenkin tutkimusten mukaan saataa lesbotytöllä olla syntymästään lähtien ylimääräisiä mieshormooneja. Ja homopojalla päinvastoin. Me ihmiset olemme erilaisia. Heterot poikkeavat seksuaalisiltä tavoilta paljonkin. On sexin suurkuluttajia. Joku ei kaipaa sexiä ollenkaan.
Minä olen aina innostunut karvaisista miehistä!
tunnen noin 50v aidin joka , tehtyaan 4 lasta miehelleen, rakastui naiseen, erosi, otti nuoremman lapsen mukaansa ja muutti asumaan rakastamansa naisen kanssa.
Ei varmaankaan ainut tapaus Suomen maassa.
Tuolla jo aikaisemmin kerroin et Tiedän, pojista, vaan muistuipa mieleeni eräs tarjoilija naistyökaveri,
Hän oli ollut isossa maailmassa, ja pidimme jonkunlaisena hippinä, erilaisena nyt kuitenkin.
Mukava siihen asti , kunnes kävi rintaani kiinni, muka leikillään.
Tiedettinhän me hänen aatteensa, et rakastaa ihmistä, oli nyt kumpaa sukupuolta tahansa.
Olisin lyönyt, vaan olimme työssä,sanoin kylmästi et teeppä tuo toisen kerran, niin lakoot.
Olimmeko vielä puolisenvuotta, kun teki saman toiselle tytölle, hän ei varoitellut vaan puhui
omistajalle , ja vaati et jompi kumpi lähtee?
Jouduin itsekin keskusteluihin, koska hän oli kertonut siitä aikaisemmasta, sanoin et mun kohdalta se siihen loppui.
Niin lähti monia kieliä osaava naistarjoilija pois, tavallaan menetys, vaan myöskin helpotus.
Niin , kyllä tiedän lähes samanlaisen tapauksen, lapsia oli vain kaksi, oli kamalaa katsoa miten suku käänsi hänelle selkänsä, muistaakseni muuttivat Ahvenanmaalle.
Minen inhoa ketään, mut pitää olla varma , ennenkuin käy kiinni!
Tuo, et oltiin kuin samaa lössiä kaikki taisi viedä harkintakykyä.
Ja tää oli joskus -85v, en tiedä hänestä sen koommin.