Hei, onko mitään estettä pistää esikoinen tarhaan samaan aikaan kun toinen lapsi syntyy ja äiti jää mammalomalle toista hoitamaan. Lapsi menisi tarhaan noin 1kk ennen toisen syntymää.
Tuleeko laki vastaan eli "äitiyslomalla ei saa pitää lasta tarhassa" tai onko moraalisesti väärin pistää isompi lapsi puolipäivähoitoon kun kuitenkin olen kotona...
Ajattelin että se olisi hänelle mukavaa, voisi leikkiä toisten lasten kanssa 4h päivässä, 3 päivää viikossa.
Kiinnostaa tietää ammattilaisten (lastenhoitajien LTO) mielipide asiaan :) Kiitos
Tuleeko laki vastaan eli "äitiyslomalla ei saa pitää lasta tarhassa" tai onko moraalisesti väärin pistää isompi lapsi puolipäivähoitoon kun kuitenkin olen kotona...
Ajattelin että se olisi hänelle mukavaa, voisi leikkiä toisten lasten kanssa 4h päivässä, 3 päivää viikossa.
Kiinnostaa tietää ammattilaisten (lastenhoitajien LTO) mielipide asiaan :) Kiitos
Vastaukset 23
Vanhimmat
viestejä lukenut!
lapsesta on kyse.Mun mielestä on todella väärin esikoista kohtaan laittaa hoitoon jos äiti kotona.Siis siinä tapauksessa että eka lapsi on alle kolmevuotias.
Vauvan syntymä perheeseen on esikoiselle kova paikka jo itsessään. Hänen erinomainen asemansa särkyy ja äidin ja hänen väliin kiilaa joku uppo-outo VAUVA! On kuin mies toisi kotiin uuden vaimon ja hokisi "kyllä minä sinua rakastan ihan yhtä paljon, mutta meneppäs nyt töihin päiväksi että saan tämä uuden kanssa olla kahdestaan..." Karrikoitu esimerkki, mutta herättää ajattelemaan miltä lapsesta voipi tuntua. Eli en veisi tarhaan, vaan hakisin kavereita muilla tavoilla. Joku kerho voisi olla hyvä ratkasu, jos lapsi on jo 4v. Alle 3v ei kaipaa muuta kuin äitiä ja äidin syliä. Ja yhdessä voitte kyläillä jossain missä on lapsia tai kutsua lapsia äiteineen päiväkaffeelle. Ja perhekerhot on kivoja.Mutta ei ainakaan meidän 2,5v kaipaa kavereita, vaan ihaninta on leikkiä äidin kanssa kun "häirikköveli" nukkuu vaunuissa päiväunia :D. Kyllä päiväkoti on lapsille joiden vanhempien on mentävä töihin. Tämä on minun mielipiteeni.
Miksi et hoida lapsiasi kotona jos kerran niitä teetkin? Miksi etsit apua ulkopuolelta? Miksi et keksi leikkejä lapsille kotona ja laula ja soita heidän kanssaan?
Hei!
Kuten edellä kirjoittanut "ope" sanoi, jo toisen lapsen syntymä on mullistava tapahtuma isommille sisaruksille. Hänen vertauksensa toisen miehen tuomisesta kotiin lienee jostain neuvolan opuksesta lainattu, mutta uskon, että vertauksessa on myös osa totuuden siementä. Mutta uskon, että sinä itse tunnet jälkikasvusi parhaiten.
Mikään laki ei kiellä sinua viemästä esikoistasi päiväkotiin itse ollessasi äitiyslomalla.Suomen kiistelty subjektiivinen päivähoito-oikeus suo sen mahdollisuuden.
Kysymyksesi asian moraalisesta puolesta on hankalampi. Itse olen sitä mieltä, että mikäli äiti sekä vastasyntynyt vauva ovat selvinneet hyvin synnytyksestä ja vauvan kehitys on normaali ja äidin voimavarat riittävät, tulisi esikoisen saada jäädä myös kotiin.
Olen itse työskennellyt päiväkodissa noin 15 vuotta ja olen usein todennut, että useatkaan näistä lapsista, joiden äidit ovat kotona mammalomalla eivät haluaisi tulla päiväkotiin. Heistä olisi mukavampi jäädä kotiin perheensä pariin.
Mutta lapset ovat yksilöitä. Kaverisuhteiden tarve riippuu paljon lapsen iästä ja kehitysasteesta. Mikäli päädyt neljän tunnin ratkaisuun, mihin aikaan päivästä ajattelit lapsesi viedä hoitoon? Kotiäitejä kun on erilaisia. Osa tuo lapsensa esim. klo 8.00-12.00, toisille klo 8.00 on aivan liian aikaisin ja päiväkotiin saavutaan 10-14, jolloin totuus on ikävä kyllä se, että lapsi ehtii syödä ja nukkua päiväunet,jolloin leikki- ja toiminta-aikaa jää käytännössä hyvin vähän. Toisaalta myös esim. 3 päivää viikossa hoidossa oleminen saattaa hankaloittaa lapsen ryhmäytymistä ja kaverisuhteiden syntymistä.
Itse soisin lapsilleni tuossa tilanteessa mahdollisuuden olla mukana rakentamassa muuttunutta, yhteistä perhettä, johon myös esikoinen/kaikki vanhemmat lapset kuuluvat. Lapsuusikä on kuitenkin lyhyt, eikä sitä saa takaisin.
Mutta onnea matkaan, päädyt mihin vaihtoehtoon tahansa!
asiallinen vastaus asialliseen kysymykseen. Näitä on ilo lukea kaiken tän skeidan keskeltä mitä tänne kirjotellaan.
Totta puhut.
Vaikea on monesti ymmärtää, miksi vanhempi lapsi jää hoitoon, kun perheeseen syntyy uusi vauva. Meillä juuri tälläinen tilanne ryhmässä. Lapsen käytös on muuttunut päiväkodissa eikä meinaa kuunnella päiväkodin aikuisia. Lapsi itsee sanoo haluavansa olla kotona mielummin, kun äiti ja isi hoitaa siellä vauvaa. Asiasta on puhuttu vanhemmille. Mutta ei auta äiti on tyytyväinen perheen ratkaisuun. Välillä lapsi saattaa olla hoidossa yli neljään ja tulee jo aamupalalle kahdeksaksi.
Kun on kerrottu pojan huonosta käytöksestä, niin äiti puhuu lapselle hoitoon tuodessa (työntekijöiden kuullen) ole tänään kiltisti ettei tarvitse tätien valittaa sinusta äidille. Kyllä rupesi kiehuttamaan tilanteessa, mutta en reagoinut siihen mitenkään.
Mutta nyt olen purnannut tarpeeksi. Aloittajan kysymykseen vastaisin: En laittaisi lasta hoitoon, kun ei siellä ole vielä ollutkaan. Isoon lapsiryhmään on muutenkin vaikea sopeutua saatikka silloin kun lapsen maailma on mullistunu kotonakin paljon uuden vauvan myötä. Voi hyvinkin luulla, että haluat hänet pois kotoolta, kun vauva tulee.
Lain mukaan mitään estettä ei ole laittaa vanhempaa lasta päiväkotiin. Moraalinen puoli on subjektiivinen juttu ja siitä jokaisella varmaan on oma mielipiteensä.
Et mainitse esikoisesi ikää. Minusta se on aika oleellinen seikka, sillä esim. 4 vuotias kaipaakin usein enemmän muiden lasten seuraa, kun taas 2 vuotiset kaipaavat kaikkein eniten oman kodin ja omien vanhempien lämpöä ja turvaa. Tämä on myös varsin lapsikohtaista. Toiset viihtyvät päivähoidossa paremmin kuin toiset. Sinuna ottaisin huomioon myöskin tuon, mistä muutkin ovat jo maininneet; miten lapsi suhtautuu siihen, että hänet laitetaan päiväkotiin kun äiti jää vauvan kanssa kotiin. Tuleeko hän mustasukkaiseksi? Tunteeko hän itsensä vähempiarvoiseksi, jopa hylätyksi? Vai haluaako hän mielellään mennä kotoa pois leikkimään ikäistensä lasten kanssa?
Itse kannatan ajattelemaasi osapäivähoitoa ja lyhyempää viikkoa. Omalla kohdallani en ole huomannut, että se yleisesti olisi aiheuttanut lapselle kaverisuhteissa ongelmia. Toki tämäkin riippuu lapsestakin. Toiset ovat arempia hakeutumaan muiden seuraan kun toiset sopeutuvat kuin kala veteen leikkiin kuin leikkiin.
lain mukaan se on ihan ok. Se, onko se lapsen kannalta hyvä ratkaisu, onkin sitten yksilökohtaista. Joku lapsi (varsinkin jos on jo yli 4-vuotias) saattaa oikeasti todella tarvita kavereita ja uusia virikkeitä ja sosiaalisia suhteita kodin ulkopuolisiin, jolloin tuollainen kolmesti viikossa neljä tuntia kerrallaan on ihan hyvä juttu. Jos nimittäin lapsi siellä viihtyy. Moni lapsi kuitenkin mieluummin on kotona äidin kanssa ja auttaa äitiä hoitamaan vauvaa. Näin meidän lapset ainakin. Ei tullut mieleenkään viedä lapsia mihinkään hoitoon ihan vain siksi, että sellainen mahdollisuus on, kun eivät sitä kerran kaipaa yhtään. Yksilökohtaisesti siis sinä olet ainut, joka voi sanoa, onko hoito hyvä ratkaisu, vai ei.
Sitten voisi tietysti pohtia moraalisesti vielä siltäkin pohjalta, että onko oikein maksattaa veronmaksajilla lapsesi hoitoa, vaikka et sitä tarvitsekaan. Tuohon on jokaisella oma kantansa.
Suosittelisin tehdä päätöksen ihan rehellisesti oman lapsesi tarpeiden mukaan. Jos hän tuntuu kaipaavan kavereita, niin vie hoitoon ja ota sitten pois, jos ei siellä oikein viiihdykään. Itse olen vakaasti eri mieltä nykyisin vallitsevasta lasten virikkeiden liiallisesta tyrkyttämisestä. Ei lapsi tarvitse kokoaikaisia virikkeitä. Päin vastoin. Lapsen kuuluu joutua leikkimään myös yksin ja keksimään tekemisensä ilman jatkuvaa ohjattua toimintaa. Se on yksi syy, missä mielestäni päiväkodeissa mennään usein pieleen. Ei joka päivä tai ainakaan montaa tuntia päivässä saa olla ohjattua toimintaa, vaan lasten täytyy antaa keksiä itse oma tekemisensä riittävän usein.
sitä ohjattua toimintaa? Jos joku ihan alan ammattilainen vois vastata, mieluummin.
Kiitos kommenteista!
Lapsemme olisi vajaa 3 syksyllä kun pk tulisi ajankohtaiseksi. Tunnen hänen luonteensa hyvin :) ja tiedän että hän hän kaipaa toisten lasten kanssa leikkimistä ja seuraa jo nyt! Pelkkä mamman kanssa leikkiminen ja sylihoito ei vain riitä. Se on se syy miksi harkitsen kodin ulkopuolista toimintaa. Tietysti voisimme mennä myös kerhoon, tai avoimeen päiväkotiin leikkimään syksylläKIN. Tottakai tiedän nämä kaikki vaihtoehdot.
tarhaan, kun odotin toista.. Esikoinen taisi olla 1½v, en vain kyennyt olemaan hänelle tarpeeksi TURVANA!
Nukahtelin miten sattuu, jopa kesken lauseen, pidin parempana, että esikoinen on tarhassa, TURVASSA.
Alunperin olin suunnitellut, jos olin jotain suunnitellut, että olisi ihanaa olla esikoisen kanssa pitkään kotona.. Aina kaikki eivät vain mene suunitelmien mukaan.
Onneksi meillä oli esikoisella ihana tarha, sieltä minä häntä hain kotiin kamalissa supistuksissani, he tarjosivat heti mahdollisuutta, että joku tarhatäteistä voi jäädä hoitamaan lasta, ennen kun isovanhemmat tai joku ehtii hakemaan, koska olin todellakin jo aivan pian valmis synnyttämään.
Sanoivat, että oikein tiukassa tilanteessa sinulle voidaan soittaa sossu, joka tulee kotiin loppupäiväksi/illaksi/yöksi.
Kiitin avusta, mutta jotenkin olin siinä vahvassa uskossa, että ehdin ekana saamaan yhden veljen, jonka jälkeen toinen veljeni pääsee töistä, ja sitten äitini tulee myös.. Kiirettä piti :)
Mutta ihana muistaa tuo esikoisen tarhapaikka niinkin suurilla kiitoksilla, jolloin heistä olisi joku ollut valmis jäämään "ylitöihin".
Selvisin laitokselle asti.
Kaverini tukenani.
sisarukseen tutustuminen on tärkeää. Eli joka päiväistä päivähoitoa en suosittele. Isompi ei koe itseään syrjäytetyksi, kun äiti on vauvan kanssa kotona. Eli mikäli haluat isomman hoitoon lyhyet päivät hänelle ja vapaapäiviä. Masentuneille äideille tietenkin lapsen hoidossa olo on hyvä asia joka päivä.
Esikoinen ei koskaan nuku päivisin ja vauva syö parin tunnin välein. Mielestäni töissäni pääsen helpommalla. Lakisääteiset tauot pitää:) Kun saan esikoisen nukkumaan noin 22..herää 06 olen syöttänyt vauvan noin tuntia ennen. Lähimuisti pätkii tästä johtuen. Varmasti olisi ollut järkevää laittaa esikoinen tarhaan , mutta en raaskinut:)
Ymmärrän äitejä jotka vievät esikoisensa hoitoon kun kuopus syntyy. Olin itse tosi väsynyt silloin vastasyntyneen kanssa. Joskus yöunet jäivät todellakin vain pariin tuntiin. Odotin tosi väsyneenä koska se vauva aloittaisi vihdoin päiväunet että parin tunnin lisäunet ehtisin saada. Ajatus siitä että esikoinen olisi jäänyt kotiin (5-vuotias) ja olisin jäänyt ilman mitään paikkausunia teki minut hulluksi. Lisäksi en ole ikinä ollut mikään kotiäiti tyyppi joka viettäisi usea tunti puistossa lasten kanssa tai joissain avoimissa kerhoissa joka päivä joten myös vanhemman lapsen kotonaolo olisi ollut tosi tylsää. Ei hänellä ollut ketään samanikäistä kaveriseuraa lähettyvillä.
Viemällä hänet päiväkotiin järjestyi kummallekin jotain hyvää: Eli minulle tarvittavat lisäunet ja hänelle päivittäin mahdollisuus kavereihin ja ulkoiluun ja muihin toimintoihin mitä päiväkodissa tehdään esim. askarteluun. Onneksi hän aloittikin pian eskarin niin en enää kuulunut siihen "tuomittavien" joukkoon jotka vievät esikoisen "turhaan" päiväkotiin kun ovat itse vauvan kanssa kotona. Omasta mielestäni se ei ollut mitenkään turhaan.
Tiedän että tuon vanhemman lapsen viemistä tuomitaan helpoiten silloin mitä nuorempi se esikoinen on. Ei ole helppoa jos esim. 2-vuotiaan esikoisen äiti vie lapsen hoitoon kun vauva tulee taloon. Tällöin on aikamoinen "lynkkaus ajatusmeininki" monella. Ei ole helppo tilanne varmaan. Varsinkin jos esikoinen itse ei sinne niin mielellään halua. Mutta eniten pitää kuunnella omaa hyvinvointia. Kuulostaa itsekkäältä mutta jos siis äiti repeää ja hajoaa niin siinä myös lapsi voi tosi huonosti. Siis paljon huonommin kotona tasapainottaman yliväsyneen äidin kanssa kun päiväkodissa. Ihmettelen kyllä miten vastasyntyneen vauvan äidit voivat yleensäkin taata lapselleen tarpeeksi toimintaa. En minä ainakaan osannut kuvitella meneväni vastasyntyneen vauvan kanssa pariksi tunniksi ulos joka päivä sekä aamu- että iltapäivällä. Ja mistä kaverit esim. 5-vuotiaalle esikoiselle? Kotonakaan ei esikoisella varmaan ole niin kivaa kun äidin aika ei tahdo riittää mihikään yhteiseen tekemiseen eikä kavereita ole. Miksi siis tuo esikoinen ei voisi olla päiväkodissa muutaman tunnin päivässä jossa saa nuo edellämainitut asiat.
asiaa siltä kannalta, mitä se aiheuttaa päivähoitoryhmälle, kun viette lapsen hoitoon ilman hoidotarvetta (vaikka teillä siihen se oikeus onkin). Päivähoitopaikkoja on rajoitetusti, mutta kaikille se paikka pitää myöntää (ikävä kyllä). Kun ryhmissä on kotiäitien lapsia, vaikka vaan muutaman päivän viikossa, niin ryhmään laitetaan ns. ylimääräisiä koska kaikkina päivinä ei ole ryhmä täynnä. Ja sitten vielä niille töihin lähtevien äitien lapsille on löydyttävä hoitopaikka, niin ryhmäkoko kasvaa. Tämä ei tietenkään ole äitien vika, mutta jos ei olisi tätä subjektiivista hoito-oikeutta, niin ryhmäkoot olisi pienempiä ja kaikki nauttisivat hoitopäivästä enemmän ja hoito olisi yksilöllisempää. Ei sitten ainakaan kannata valittaa lapsen ryhmäkoosta ja siitä, jos lapsi ei tykkää olla päiväkodissa, kun on niin paljon lapsia.
Tuota nyt en oikein ymmärttänyt. Eli siis jos ryhmässä on kotiäitien lapsia niin ryhmään laitetaan ylimääräisiä vai? En ole tällaisesta kuullut. Ryhmäänhän otetaan sen verran lapsia mitä ryhmässä saa olla kyseiseen hoitajamäärään verrattuna. Liian vähän hoitajia per ryhmä muodostuu silloin kun joku hoitaja sairastuu ja sijaista ei voida ottaa tilalle. Mutta siitä en ole kuullut että ryhmät jotenkin ylibuukattaisiin. Sehän on jo ihan lain vastaista.
Ikävä kyllä, jokainen matti ja maija eivät vastaa yhtä lasta, jos ovat esim. puolipäiväisesti hoidossa tai heillä on paljon vapaapäiviä. Näin ollen kaksi puolipäivähoidossa olevaa lasta saa kertoimekseen 0,5 ja kaksi lasta vastaa täten 1. Esim. 3-5 vuotiaiden lasten ryhmässä saa laskennallisesti olla 21 lasta,kolmea aikuista kohden, mutta todellinen lasten luku voi olla esim. 24. Toive tietysti on, että kaikki "vajaa kertoimelliset" lapset eivät olisi yhtä aikaa paikalla, mutta se on vain kaunista sanahelinää! Toki mukaan mahtuu kuukaudesta päiviä, jolloin paikalla on vain esim. 16 lasta. joka tasoittaa kuukauden käyttöprosenttia. Ja se mitä käyttöprosentti näyttää kuukauden keskiarvoksi on se ratkaiseva, jota katsotaan. Siitä syystä ryhmiä täytetään yli (täyttöprosentti), koska lapsilukumäärä saattaa vaihdella esim. sairastumisien tai lomien takia päivittäin.
Toivottavasti asia selventyi edes hiukan. Eli silkalla matematiikalla eletään päiväkodin arkea.
Niis siis ongelma näyttää lähinnä muodostuvan puolipäivähoitolaisista jotka lasketaan puolikkaiksi mutta ovat samaan aikaan paikalla? Jos ryhmässä on vaikka paikka 20 kokopäivälapselle niin ei kai sinne pysyvästi enää lisää tungeta? Ja kun taas kokopäivälapsi on pois niin silloin ryhmässä on taas vähemmän lapsia kun mitä ryhmäkoko vaatii.
Tulemmeko siis tulokseen että puolipäiväisyys ei sinänsä ole hyvä vaihtoehto jos ajatellaan että päiväkodin resursseja pitäisi säästää tai niin että päivähoitopaikkoja olisi riittävästi kaikilla. Ryhmäkoko vaan kasvaa?
Yleensähän se menee niin että kun päivähoitopaikkojen tarve vähenee niin päivähoitopaikkoja heti supistetaan. Ei suinkaan niin että ryhmäkokoja heti pienennettäisiin ja henkilöstömäärä pidettäisiin samana.
lähtökohtaisestikin ajattelee, että ei ehdi, jaksa tai viitsi hoitaa kaikkia lapsiaan kotona, niin on kyllä aihetta jättää se nuorin tekemättä. Toki voi tulla tilanne, että juniori osoittautuikin NIIN rankaksi, että sitten huomaa, ettei jaksa. Tai voi tulla masennusta tai uniongelmia tai jotain, minkä vuoksi ei pystykään huolehtimaan molemmista tai kaikista ja silloin toki hoitoon vieminen on perusteltua. Mutta jos lähtökohtaisesti jo ajattelee, että tehdään vauva ja viedään isompi hoitoon, niin se on mielestäni kaikkien osapuolten kannalta väärin.
Ja neljän lapsen äitinä toki tiedän, että onhan se monen pienen kanssa kotona olo yksin rankkaa. Varsinkin, jos on nukkunut viimeisen kuukauden korkeintaan kaksi tuntia vuorokaudessa ja senkin kymmenessä pätkässä.
päiväunien takia pitää viedä esikoinen hoitoon .Eikö nykynaiset kestä mitään .Se väsymys on tilapäistä -lapset kasvavat vauhdilla .
Voi kait ne täydennysunet ottaa kun mies tulee töistä kotiin ?
Alkaa kyllästyttää ainainen puhe virikkeistä ...vähempi on parempi . Lapset ovat levottomia kun aina pitää olla menossa ja tulossa ja virikkeitä siellä ja täällä ...Rauhaa !
Sano 5-vuotiaalle että sinä tarvitset rauhaa... Hah hah. No sitäkin mutta kyllä se lapsi tarvitsee myös LEIKKIÄ (sisä- ja ulkoleikkejä) ja nimenomaan samanikäisten kavereiden kanssa. Äiti voi hoitaa sen leikittämisen aina silloin tällöin mutta kyllä silloin lapselta on riistetty hänen normaali kasvuympäristö jos samanikäiset leikkitoverit puuttuvat lähes täysin ja se on se aikuinen vanhempi jonka kanssa ollaan lähes koko ajan! Eikä ole pahitteeksi muutaman tunnin olla tekemisissä myös muiden aikuisten kanssa kun oman äidin ja osallistua toimintaan ryhmässä ennen kouluikää.
ylibuukattu sen takia, että ryhmässä on paljon sellaisia lapsia, joilla on varattu tietty määrä hoitopäiviä kuukaudessa. Ylempi johtoporras on katsonut, että silloin on ryhmässä tilaa useammalle lapselle. Toki on päiviä, kun useammalle sattuu vapaapäivä samalle päivälle, mutta on myös päiviä jolloin ryhmässä ovat kaikki paikalla ja silloin voi ylimääräisiä olla useampiakin. Oma lukunsa ovat vielä perhepäivähoitajilta tulevat varahoitolapset. Jos on kaikki omat ja pari varahoitolasta, niin ryhmäkoko voi lähennellä jo 30. Siitä sitten kun vielä yksi aikuinen on sairaana tai istuu palaverissa, niin ei se nyt niin herkkua ole lapsillekaan. Eli jos minulla olisi mahdollisuus pitää lapseni kotona ja näin antaa ryhmässä tilaa sitä oikeasti tarvitsevalle, niin kyllä jo ihan lapseni turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta pitäisin hänet kotona.