Minä rakkauksia katselin
elämän siirtomaatavarakaupasta
ja saman tien sinä elämääni tulit
kuin tilauksesta.
Laatuaikaa latasin sydämeeni
pankkiautomaatilta
ja luulin olevani valmis ihmeellisyyksiin
mitä rakkaus
katetulta elämän pöydältä
sitten tarjoakaan.
Pohjattomat viinien maljat
joita rakkauden kunniaksi kohotin
sai vain janoamaan enemmän
juopumaan kovemmin siitä.
Voi sydämen pakahduttavaa hehkumaa
kuinka se veikään
kohti yhä suurempaan...
eikä onnen tunteilla ollut rajaa tai määrää
sen ollessa loputon...
Rakkauden krapula
tulee vastaan betoniseinän tavoin.
Mitä kauemmin sydän sitä torjuu
sitä kovemmin se iskee...
lopulta.
Eräänä aamuna viiniä ei ollutkaan
sitä rakkauden nektaria.
Se vähä mitä löytyi oli piloille mennyttä
oli korkki unohtunut paikoiltaan...
elämän siirtomaatavarakaupasta
ja saman tien sinä elämääni tulit
kuin tilauksesta.
Laatuaikaa latasin sydämeeni
pankkiautomaatilta
ja luulin olevani valmis ihmeellisyyksiin
mitä rakkaus
katetulta elämän pöydältä
sitten tarjoakaan.
Pohjattomat viinien maljat
joita rakkauden kunniaksi kohotin
sai vain janoamaan enemmän
juopumaan kovemmin siitä.
Voi sydämen pakahduttavaa hehkumaa
kuinka se veikään
kohti yhä suurempaan...
eikä onnen tunteilla ollut rajaa tai määrää
sen ollessa loputon...
Rakkauden krapula
tulee vastaan betoniseinän tavoin.
Mitä kauemmin sydän sitä torjuu
sitä kovemmin se iskee...
lopulta.
Eräänä aamuna viiniä ei ollutkaan
sitä rakkauden nektaria.
Se vähä mitä löytyi oli piloille mennyttä
oli korkki unohtunut paikoiltaan...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi voi..noin usein käy,ihan todellisessa elämässä.
Mikään ei kestä loputtomasti..Joko arki latistaa,tai sitten,rakkaus vain loppuu.
Hyvin keksitty tuo "Laatuaikaa latasin sydämeeni
pankkiautomaatilta".Voisikin samalla,kun rahaa nostaa,vähän rakkauttakin nostaa.Unelmat on unelmia,
mutta ei lannistuta mistään.Huomenna,voi jo onni olla ovella..Nyt vain toivottelen; Oikein mukavaa päivää ja iloista mieltä! t.Irkku
...symppikset!!!ja aamuaurinko!!!
no taas oli "pöllöjä" kuvia runossani
ja mutta samalla jotakin uuttakin.
no viini kuvasi sitä rakkautta tässä
ja krapula tulee kun yrittää torjua mielessään
loppumista,siirtämällä sitä mutta joskus
se on vain kohdattava,kärsittävä.
no kiitän vierailustasi ja kun torstai on
toivoa täynnä niin sitä toivon sinne päin
lisättynä kaikella hyvällä ja kauniilla,
lämmöllä sydämestäni.
Vaikka tunnekin usein, että olet
minulle liian hyvä. Että tämä kaikki
on kappale jonkun toisen unelmasta.
Minä vain sattumalta ja ohikulkija.
Silti uskallan sanoa: tahdon Rakastaa
sinua joka päivä. Tahdon kaiken olevan
todellista koko elämäni. Luottaa ettei
tämä ole harhaa. Yhden miehen haavetta.
Vaikka suudelmasi saa minut päihtymään
ja vartalosi herätää minut elämään. Sinun
sanoistasi herää minuunkin viisautta ja
nainen sinussa, saa minut tuntemaan.
Joka päivä, jotain uutta. Yhdessä olemme
enemmän. Ja kun saan tarttua sinuun,
kokea tuntea, olet oikeasti olemassa. Tiedän
silloin näin hyvä, minä ja viattomuus.
Ohikulkijat saa mennä, sattuma kulkea
sivusta matkaansa. Tahdon Rakastaa sinua
joka päivä, olla luonasi kunne on tien pää.
Ja kun kello pysähtyy, kätesi käteesi silloin jää.
Niin tunnen nyt ja ajattelen. Niin
sinua Rakastan.
http://www.youtube.com/watch?v=0aeQ-Y9DAjw
Kiitos runostasi.
Rakkaus on nousua ja
laskeutumista.
Haastavaa.
Haastavaa siksi, että
pitää osata nauttia
nousemisesta ja suvaita,
että tulee laskeutuminen.
Iloita nousuhumalsta ja
kestää laskuhumala.
Ja sen jälkeenkin Rakastaa.
Kovasti hieno teksti sinulta
ja olit oivasti saanut sen
runon säkeisiin, muotoon.
Miehelle Rakkaus on kuitenkin
mitä suuremmassa määrin
humaltumista naiseen ja
hänen kauneuteen.
Ja sitä runosi juuri minusta
hienosti kuvasi ja sisälsi.
Todella hieno ja eheä
runo sinulta.
Me kollit täällä peräkammarissa
kuunnellaan hetki radiota ja
sitten aloitellaan päivää
kupu täynnä lämmintä Kaurapuuroa.
Sinulle iloa ja voimia päivääsi.
...ohi kulkija elämän jonka rakkaus vangitsee,
hienoa rakkauden ja rakkaan ylistystä
ja tarviiko enempää koska siinä on kaikki.
hyvä ystävä hyvä teksistä huippu sellaisesta.
no ei oikein osaa kuvata mitä kuvasi.
meinasin otsikoida ensin rakkauden jälkeen...
mutta krapulaan päätyy sen rakkaudesta päihtymisen jälkeen hihii.
kiitoksia kylässä käynistä ja kun on torstai
niin se on toivoa täynnä ja hyvien ihmisten
juhlaa...
siispä sitä toivon sinne päin.
minulla oli kerran koira joka oli hulluna
porkkanoihin
mutta alfred ja kaurapuuro kuulostaa vielä
hullummalta hihii tai sitten ei...
Vielä kummallisemmalta kuulostaa
varmaan, kun kerron että puuron
päälle Alfred tahtoo lipitellä
ehdottomasti juuri sopivan lämpöistä
kahvia.
Itselläni touhuissa tahtoo kahvi
kylmetä, mutta toisaalta... kylmä
kahvi kaunistaa.. tai..kestääköhän
vatsa sitä kahvimäärää, mitä naama
vaatii??
Jään pohtimaan taas tätä.
Hymyä ja iloa päivääsi.
.. kehno sentään, ei rakkaudessa pitäisi tuntea krapulaa, ellei sitten ehkä kielletystä lemmestä. Eikös tuon etikoituneen viinin voisi kierrättää lihapataa mureuttamaan, hmmmm. Vain ajatus. Tykkäsin taas runostasi, vaikka romanttinen mieleni haraa hieman tuota loppua vastaan.:D
....,sitten vasta kun kaikki kaunis
on tullut tiensä päähän,
sitten selviää sen aiheuttamasta humalasta.
no oli se vähän pöllö loppu
mutta minkäs teet-sama pää kesät,talvet hihii.
tuo kierrätys asia pitää laittaa korvan taa,
vastaisuuden varalle hihii.
kiitän lämpimästä vierailustasi ja toivon
torstain toivoa täyteen sinulle että se
siivittää vaikka useimman päivän halki...
halauksia.
kai sitä rakkauden krapulaa on tämän elämän aika-
na kärsinyt meistä yks jos toinenkin. Mutta kuka
sen osaisikaan yhtä mallikkaasti kirjoittaa, ru-
noksi muotoilla yhtä hersyvästi kuin Sinä.
Aika metka oivallus muuten taas Sinulta tuo elä-
män siirtomaatavarakauppa - varsin kuvaava kyllä-
kin.
Kai me olemme valmiit niihin ihmeellisyyksiin,
jos sellaisia elämä vain meille suo katetulle
pöydälle kuten kuvaat.
Ja onnihan on kuin täysi malja ollessaan mehuk-
kaammillaan. Vaan niin voi käydä, että eräänä aa-
muna ei ole maljaa, ei nektaria - on vain hiiva-
tinmoinen krapula. Kaipaus, ikävä sen maljan
täyttymiseen ja nautintoihin.
Jouni hei.
Olen todella onnellinen puolestasi kehittymises-
täsi runojen maailmassa. Kun muistaa alkutaipa-
leesi, ei millään voisi uskoa näitä nykyisiä ru-
nojasi saman miehen kirjoittamaksi.
Jos vaikka olenkin Sinulle se majakka, niin Sinä
olet varmaankin sen lamppu.
...osaa mallikkaasti kirjottaa
mutta ehkä sitten joskus...
tulee iloinen mieli kun keksii uutta,
kuten siirtomaa...
no rakkaus kuljettaa kuin humalattuna
mutta lopussa tulee useinmiten krapula
kun kaikki kaunis tien päänsä kohtaa.
on sillä majakan lampulla nimikin-toisinaan
tappurainen tuippura hihii,
samaa komeutta ylvästä siis sinua.
kiitos rakas mestarini sanoista iloa tuovista
ja toivotan niin paljon kuin sydämestäni
lähtee kaikkea kauniin hyvää päivääsi,
iltaasi,jne,
kera lämpimän halauksen.