Pennun opetus autoon

Mulla on 11-vkoinen sekarotuinen urospentu, ja mietin, miten totuttaa se autoilemaan. Eka matka uuteen kotiin 8-vkoisena sujui nukkuen sylissä. Rokotukseen mennessä laitoin sen häkkiin takapenkille, ja se oksensi sinne mennen tullen. Jännittiköhän se niin paljon? Häkkiharjoituksia oli tehty jo kotona ennen automatkaa, eli häkki ei ollut vieras paikka. Aikuiset koirat kulkevat takakontissa, mutta pentu ei näe ikkunasta ulos, kun se on vielä nin pieni. Ja luultavimmin se alkaa vinkua, kun se jää takakonttiin "eristykseen" eikä näe ihmisiä, kuulee vain. Alanko opettaa sitä kuitenkin heti sinne? Vai pitäisikö opettaa eka olemaan ylipäätään autossa esim. takapenkillä istuen ihmisen lähellä/sylissä? Lähteekö pahoinvointi tottumisen myötä pois? Kiitos vinkeistä etukäteen!
52512
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kun aloitat koiran opetuksen autoon aloitat homman siten että jos ajelette aamulla jätät aamuruuan pois ettei mahassa siten ole mitään mitä oksentaa. Kuvittele tilanne jossa esim. tulet ravintolasta pikku hiprakassa grillin kautta kotiin ja kuski on aivan älytön kaahari joka vetää mutkat suoriksi...niimpä väkisin alkaa oksettaa. Joten tyhjällä mahalla aina autoreissuille. Koira pitää saada tuntemaan auto hurjan kivaksi paikaksi että se tulee sinne. Jos se alkaa osoittamaan pelkäämisen merkkejä ei sitä tarvitse ruveta säälimään tai voivottelemaan koska silloin koira kuvittelee että tässä täytyy olla jotain tosi pahaa kun äitikin alkaa itkemään. Lyhyitä matkoja alkuun kivalla meiningillä niin kyllä se siitä oppii...Vain mielikuvitus on rajana...

Äänestä

Usein pentujen mahaportti on löysä, oksentaa sen tähden autossa.Asia korjaantuu noin 1 vuoden iässä.

Äänestä

Me opetettiin meidän ajokoiran pentu autoon niin et ekal matkal kotii se istu jätkäkaverin sylis takapenkillä, sillo se katteli ikkunast ulos ja oli kivaa. seuraaval kerral jo tajus et siin on (muka) jotai pelättävää ja ei halunnu sinne. sit vaa väkisin otettii se aina mukaa, otettii namia mukaan ja rauhoteltii ja nyt ei yhtää inise autossa vaikka on yksin takana, nukkuu kaikki matkat. tosin oksentaminen ei o ikinä ollu ongelma sillä..
oliskohan sulla ollu ongelmana se et laitoit pennun liian nopeesti yksin taakse autossa? oliko eka kerta ku oli yksin takana? koirat oksentaa yleensä samast syyst ku ihmiset eli niille tulee mutkis paha olo tai ehkä jännityksel voi olla kans jotai tekemist asian kans..
mun ehdotus siis on et alotat vaa niin et pentu on ensin sylis ja ei yksin takana ja sit ku menee hyvin ni sit et se jää yksin taakse. pahoinvointi voi lähtee tottumisen myötä pois mut yleensä jos alust asti koira oksentaa autos ni sille jää huonot muistikuvat siitä ja se rupee pelkää autossa... mutta tsemppiä teille!

Äänestä
  • Ihan ookoo asiaa "muija" kirjoitit, mutta yhden asian haluaisin korjata;
    meillä muutaman koiran kohdalla, sekä lukuisilla tuttavilla, on käynyt niin, että ne pelkäsivät ensin autoon menoa/automatkoja, varmasti syystä että tiesivät siitä tulevan paha olo. Kammoa EI jää ts. koira ei pelkää autossa, kun vanhemmiten mahaportti ei "falskaa" kuten pentuaikoina ja oksentelu näin jää pois. Nykyään koirat hulluna juoksevat autoon ja todella NAUTTIVAT matkoista. Noin yksivuotiaana matkat sujuvat kuolaamatta/oksentelematta.
    Rauhoittelu matkan aikana on vain hyvästä. Jos mahdollista olisi hyvä jos omistaja tai joku muu olisi koiran vieressä ensimmäisten matkojen ajan. Taakse (farmari-, hb- yms autoissa) EI KOSKAAN saa laittaa pentua yksin kun ensimmäisiä matkoja tehdään. En tarkoita takapenkkiä.
    Toiset koirat taas eivät koskaan, edes pentuna, ole pahoinvoivia autossa. Tästäkin kokemuksia.

    Eli ei muuta kuin mukavia automatkoja ja kaikille! HYVIN HARVOIN oksentelu jää "päälle". Ajan kanssa jää pois. Kärsivällisyyttä..


    vinkki: Jos pennun kanssa on pakko tehdä pidempi matka ja tietää pahoinvoinnin olevan väistämätöntä, saa eläinlääkäriltä reseptin pahoinvointilääkettä varten

    Äänestä

  • ..... kirjoitti:

    Ihan ookoo asiaa "muija" kirjoitit, mutta yhden asian haluaisin korjata;
    meillä muutaman koiran kohdalla, sekä lukuisilla tuttavilla, on käynyt niin, että ne pelkäsivät ensin autoon menoa/automatkoja, varmasti syystä että tiesivät siitä tulevan paha olo. Kammoa EI jää ts. koira ei pelkää autossa, kun vanhemmiten mahaportti ei "falskaa" kuten pentuaikoina ja oksentelu näin jää pois. Nykyään koirat hulluna juoksevat autoon ja todella NAUTTIVAT matkoista. Noin yksivuotiaana matkat sujuvat kuolaamatta/oksentelematta.
    Rauhoittelu matkan aikana on vain hyvästä. Jos mahdollista olisi hyvä jos omistaja tai joku muu olisi koiran vieressä ensimmäisten matkojen ajan. Taakse (farmari-, hb- yms autoissa) EI KOSKAAN saa laittaa pentua yksin kun ensimmäisiä matkoja tehdään. En tarkoita takapenkkiä.
    Toiset koirat taas eivät koskaan, edes pentuna, ole pahoinvoivia autossa. Tästäkin kokemuksia.

    Eli ei muuta kuin mukavia automatkoja ja kaikille! HYVIN HARVOIN oksentelu jää "päälle". Ajan kanssa jää pois. Kärsivällisyyttä..


    vinkki: Jos pennun kanssa on pakko tehdä pidempi matka ja tietää pahoinvoinnin olevan väistämätöntä, saa eläinlääkäriltä reseptin pahoinvointilääkettä varten

    Minä olen opettanut koirani autoon makupalojen avulla...eli makupalalla houkuttelen koiran autoon itse hyppäämään ja hyvin on mennyt. Nyt joka kerta haluaisi mennä autoon kun siitä ohi kävelemme. Autoon hypättyään saa siis makupalan ja sen jälkeen rauhoittuu makaamaan omalle paikalleen. Samoin jos joutuu odottamaan autossa esim. jos käyn jossakin ja koira jää autoon odottamaan, palkitsen hänet hyvästä odottamisesta makupalalla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ghostrider kirjoitti:

Mulla on 11-vkoinen sekarotuinen urospentu, ja mietin, miten totuttaa se autoilemaan. Eka matka uuteen kotiin 8-vkoisena sujui nukkuen sylissä. Rokotukseen mennessä laitoin sen häkkiin takapenkille, ja se oksensi sinne mennen tullen. Jännittiköhän se niin paljon? Häkkiharjoituksia oli tehty jo kotona ennen automatkaa, eli häkki ei ollut vieras paikka. Aikuiset koirat kulkevat takakontissa, mutta pentu ei näe ikkunasta ulos, kun se on vielä nin pieni. Ja luultavimmin se alkaa vinkua, kun se jää takakonttiin "eristykseen" eikä näe ihmisiä, kuulee vain. Alanko opettaa sitä kuitenkin heti sinne? Vai pitäisikö opettaa eka olemaan ylipäätään autossa esim. takapenkillä istuen ihmisen lähellä/sylissä? Lähteekö pahoinvointi tottumisen myötä pois? Kiitos vinkeistä etukäteen!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu