Mitäs sanoisitte, jos laittaisin nyt parikymppiä kuoreen ja odottamaan kesää. Sitten kesällä, kun tulee RopeCon, niin sitten otan kuoren esiin ja menen kuori mukanani sinne. Näin siellä kauniita sormuksia viime kerralla, mutta sillä hetkellä ei ollut rahaa.
Sitten, jos/kun löydän itselleni kauniin sormuksen, etsin avopuolisoni ja sujautan sormuksen hänen laukkuunsa tai taskuunsa pienen viestin kanssa, jossa lukee:
"Yllätä minut."
Sitten, jos/kun löydän itselleni kauniin sormuksen, etsin avopuolisoni ja sujautan sormuksen hänen laukkuunsa tai taskuunsa pienen viestin kanssa, jossa lukee:
"Yllätä minut."
Vastaukset 8
Vanhimmat
tajuaakohan mies viestiäsi kun en minäkään oikein tajunnut. Mutta jos kahdella kympillä saa sormuksen niin hyvä on
En mäkään ymmärtänyt, ja ihmettelin, et jos kahellakybää saa sormuksen, niin... huh- nojoo, kai jostain markkinoilta...
Mikä pakko sormusten on olla jotkut aitoa valkokultaa aidoin timantein? Eiköhän siinäkinole kysymys siitä, että on sormus josta pitää ja se ajatushan siinä on tärkein, ei sormuksen arvo.
Onkos se enää mikään yllätys, jos sinä itse olet sormuksen jo käynyt ostamassa? Toisaalta mies voi ottaa tuon vähän tungettelunakin (kun ei edes itse saa päättää milloin kosia, kun aletaan vihjailevia lappusia ja sormuksia taskuihin tunkea). Jos kuitenkin olette jo puhuneet naimisiin menosta ja hän on näyttänyt "vihreää valoa", niin silloin saattaisi olla sopivakin juttu, mutta muuten jättäisin väliin...
Minusta vallan mainio ajatus! Tuli heti mieleen, että helpottaisipa kummasti aremmankin miehen oloa, kun emäntä mataloittaisi aitaa... Ja yllättäenhän kosinta kuitenkin tulisi, vaikka sormus olisikin omin päin hankittu - ajankohtaa et kuitenkaan lappuseesi kirjoittaisi ;)
Eikun menoksi! :P
Alkuperäinen suunnitelma (josta puolisonikin oli tietoinen) oli, että teettäisin sormuksen serkullani (yksi parhaimmista ystävistäni), joka opiskeli sillä hetkellä hopeasepäksi. Serkkuni olisi sitten lähettänyt sormuksen Tapanille postitse ja mieheni olisi itse saanut päättää, milloin kosia. Eli minä olisin valinnut sormuksen ja hän kosintatavan.
Harmi vain, että serkulleni tuli kiireitä eikä aikaa jäänyt sormuksen tekoon. Sillä sormuksella olisi ollut tunnearvoa.
Avopuolisosi saattaa ihmetellä, miten hän voi yllättää sinut, jos kerran tiedät hänen yllättävän sinut. Sitten seuraa aimo annos miehen logiikkaa:
Hän myy sormuksen ja ostaa rahoilla itselleen alkomahoolia.
Kerron tämän vain, ettet suotta pettyisi yllättyessäsi :D
...kun mieheni ei juo alkomahoolia? *Heh, prapared. :D*