Myötätuulessa

..hauskasti ilmaistu. Tästä runostasi kuultaa hyväntuulisuus läpi. Olet tainnut tänään nousta suotuisten tuulien aikana ylös ilman myrskyvaroitusta. Hyväntuulisuus tarttuu, täällä lukijattarella levisi hymy huulille, kun mielikuvittelin tuota repaleisten purjeiden yhdistämistä.

Kiitos aamun ilahduttavasta lukuhetketä : )

Ehkä samoissa tunnelmissa ollaan iloinen velikulta;)

Tuuli puhaltaa purjeisiin, laivojen matkatessa eteenpäin. Myötätuulessa Tomppa tähän päivään hienon runosi kera:)))

Jäin miettimään...mmmm... minä en henk.kot. tunne ketään joka olisi säästynyt kolhuilta, mutta tapa miten nousee ja saa tuulta purjeisiiin, niissä on eroa.
Luulen että se positiivisuus on sellainen tuuli, että se tulee sen ihmisen perusluonteesta loppusessaan ja se tuntuu, kuin se tulisikin jostain muualta auttamaan, vaikka se mielestäni on kuin kaiku.
Sinun positiivisuutesi toin toisen puolen purjeeseen ja nyt sillä pääsee hienosti läpi aaltojen..

Tämmöttii Murukulta miettii omassa pikkuisessa piäässään..:)) Mukvaa pvää Tomppa ja tuulta purjeisiin tänääkin!

Tietty määrä vastaisia
antaa kyllä elämälle
laajempiakin eväitä rakentavassa
mielessä..kunhan sopivasti
elämä niitä antaisi, eikä liiottelisi =)))


Ajatusta herätteli noidassa,
runosi joka muuten oli hyvä!

.. miettinyt, josko ne aurinkoisemman tien kulkijat eivät ehkä olisi kestäneetkään niitä vastoinkäymisiä, lankeavat ikäänkuin luonnostaan semmoisille, joilla riittää voimaa selvitä. Eipä ota itseä niin pahasti nuppiin, kun tälleen miettii, ja taas jaksaa kiivetä ahteri edellä puuhun. Pidinpä runostasi, jotenkin tutun oloinen tarina. :)

Itse olen joskus
ajanut pahasti kiville
Itsetuntoni katkenneen
maston silti jaksoin
nostaa pystyyn
...Hienoa sanailua kuinka ne purjeet voi paikata kun sinnikkäästi yrittää....

Kiitos Tommy=)

tiedä se.