Viime yönä mieheni kuoli, oli hirttänyt itsensä töissä- vaikkakin tuli kotiin ihan normaalisti, teimme normaaleita asioita...
Ja sitten hän katosi. Hetken ihmeteltyäni mihin hän meni, sain soiton että hän oli kuollut aikaisemmin iltapäivällä.
Eli luonani hän oli ollut aaveena.
En itkenyt, kaikki kysyivät miten jaksan. Olin shokissa, mutta ok.
Illalla käperryin vuoteeseeni ja yritin nukkua. En voinut uskoa että hän on poissa.
Heräsin. Ja hän oli poissa.
Näin hänen kätensä ilmestyvän näkyviin kuin toisesta maailmasta, kuin ilmaan olisi leikattu reikä... Ja samassa se katosi: Hän oli elossa mutta toisessa maailmassa. Ja minä halasin häntä siinä kohdassa missä oletin hänen olevan, ja hän lennätti minua hetken.
Vaivuin takaisin petiin... Halusin itkeä. Olin yksin.
Heräsin oikeasti ja siinä hän nukkui vieressäni. Halasin koko lopun aamua.
Mikään ei ole koskaan tuntunut todemmalta.
Pelottavaa.
Ja sitten hän katosi. Hetken ihmeteltyäni mihin hän meni, sain soiton että hän oli kuollut aikaisemmin iltapäivällä.
Eli luonani hän oli ollut aaveena.
En itkenyt, kaikki kysyivät miten jaksan. Olin shokissa, mutta ok.
Illalla käperryin vuoteeseeni ja yritin nukkua. En voinut uskoa että hän on poissa.
Heräsin. Ja hän oli poissa.
Näin hänen kätensä ilmestyvän näkyviin kuin toisesta maailmasta, kuin ilmaan olisi leikattu reikä... Ja samassa se katosi: Hän oli elossa mutta toisessa maailmassa. Ja minä halasin häntä siinä kohdassa missä oletin hänen olevan, ja hän lennätti minua hetken.
Vaivuin takaisin petiin... Halusin itkeä. Olin yksin.
Heräsin oikeasti ja siinä hän nukkui vieressäni. Halasin koko lopun aamua.
Mikään ei ole koskaan tuntunut todemmalta.
Pelottavaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä meitä on joka lähtöön,ei voi muuta todeta.Kuolema on ikuista ja ei ne kuolleet kummittele,en usko ja ei usko muutkaan.
Eipas kun elama jatkuu...eri muodossa vaan...tai sitten seuraa uudestisyntyminen. Mikaan UMPIO ei tule olemaan kyseessa! Se on varmaa! Seuraa ulottuvuuden vaihtuminen...oli se sitten "Kuoleman ulottuvuus" tai uusi elama...ehkapa ihan toisessa universumissa.
Tai sitten taalla "tavallisen" maan paalla...
Kuolema ei ole LOPPU, se on muutostila!
Mutta ajatelkoon jokainen omilla aivoillaan...
(Osaan kylla kirjoittaa...nappaimiston vuoksi skandit puuttuvat)
Kylläpä meitä tosiaan onkin joka lähtöön, jos viitsisit lukea otsikon vaikka uudestaan...
Unestahan tässä oli siis kyse.
Omilla aivoillaan. Ja kun kuolet, aivosi kuolevat myös. Ja mätänee. Eli mitään sinun "henkisestä" puolesta ei jää jäljelle. Ei sielua tai muuta huuhaata. Se pieni materia määrä joka jää ruumiista jatkaa kiertokulkua.
Luuletko että aivoissa risteilevät sähköimpulssit ovat kykeneviä luomaan niin uskomattoman ilmiön kuin rakkauden?
jaa-ah....Aikamoiset impulssit.
Arvelen, että (ellei kyseessä ole provokatiivinen häiriköinti) kyseessä on neurofysiologinen hallusinaatio. Olettaen, että ihminen näkee sen, mitä haluaa nähdä, hän myös näkee sen, on se, että kyseessä on kenties neurofysiologinen(?) hallusionaatio, joka vastaa todellisuudentajultaan samaa, kuin haaveuni tms
Tämä oli uni.
kuules nyt:kaikki tunteet mitä tunnet vihasta ja sitä mitä kutsumme rakkaudeksi on kotoisin AIVOISTA ja se on fakta valitettavasti se on nyt vaan niin, että ku kuolet kuolee myös aivosi ja siinä sivussa kaikki muut tunteesi.