Uusien rakennusmääräysten on sanottu nostavan talopakettien hintaa jonkin verran. Onko hyviä arvioita paljonko. 5-10%?
2010 määräykset nostaa hintaa
paljonko
313983
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 23 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Minimissään 10% ja maximissaan 30%
arviosi se, jolla päästään 2010 määräysten mukaiseen minimiin, vai jotain vielä enemmän, passivitalotasoon?
Jotta hinnat ovat 95 % todenäköisyydellä alle nykylistahintojen.
2010 mennessä
* hintamyytit lopullisesti murtuneet
* oikeata ja veristä kilpailua talotehtaiden välillä
* uusia oikeasti varteenotettavia kustannustehokkaampia ratkaisuja tarjolla
* ylitarjonta pakottaa myymään alennukselle, jos kaupan aikoo saada
* rakennustekniikka parentunut ja laskenut hintoja edelleen
* ...
pitää jäädä. Käytännössä ehkä kireä kilpailu pitää hinnat kurissa, jolloin talopaketin hinta ei nouse, vaikka seiniin lisätään 50 mm lisää eristettä. Laskennallisesti tuon 50 mm lisähinta on n. 6 € / m2 jolloin 150 m2 talon lisäkustannus seinien osalta on n. 1000€ Ikkunoiden kohdalla tulee lisäkustannusta ehkä 15-20 %.
Perustusten ja katon suureneminen johtuen paksummasta seinästä on noin 2 %.
Täten voisin arvioida että hinnat nousevat n. 5 % elleivät pysy kireän markkinatilanteen vuoksi nykyisissä hinnoissa.
kun esim kastellilla jo nyt 50 mm lisävilla höyrynsulun sisäpuolella. lisäävätkö sisäpuolelle, jolloin potentiaalinen kosteusongelma lisääntyy vai ulkopuolelle, jolloin runkotolppia pitää muuttaa?
runkotolppa on 44x198 mm vaakakoolaus 48x48. Runkotolppa on 44x172 mm vaakakoolaus 48x72 Tai Voihan muitakin innovaatioita tulla, kun on pakko.
Eristeiden hintaan vaikuttaa lähinnä öljyn hinta ja sehän on ollut rajussa laskussa.
Paikalla tehdyt rakenteet ja Kastelli-tyyppiset ratkaisut (mm. höyrynsulut seinän sisällä, ulkopinnassa tiivis kipsilevy) taitavat jäädä historiaan riskiensä vuoksi.
Puutalon sekametelisoppaseinää tehdessä on oltava erittäin huolellinen ja käytettävä vain parhaita materiaaleja, jottei tuloksena ole hometalo! Mitään työ- tai suunnitteluvirheitä ei kestä tulla! Kylmäsillat ovat erityisen vaarallisia.
(Yksiaineisten) kivitalojen arvostus kyllä tulee nousemaan ajan myötä. En usko, että puutaloporukat keskimääri kykenevät vastaamaan huolellisuusvaateisiin, jota matalaenerrgiatalot edellyttävät!
"(Yksiaineisten) kivitalojen arvostus kyllä tulee nousemaan ajan myötä. En usko, että puutaloporukat keskimääri kykenevät vastaamaan huolellisuusvaateisiin, jota matalaenerrgiatalot edellyttävät!"
Pitääpä olla paksusti Betonia tai Lecasoraa, että uudet lämmöneristysmääräykset täyttyvät. Eihän betonielementti ole mikään yksiaineinen rakenne. Ainoastaan hirsi / Kelo täyttää yksiaineisen rakennusmateriaalin määritelmän.
...noista yhdistelmää 198 48 - ja perusteluna se, että 2" vaakakoolaus voidaan asentaan entiseen malliin, naulapyssyllä 90 mm nauloilla.
Toinen vaihtoehtoinen rakenne - ihan käyttökelpoinen - olisi:
25 mm runkoleijona
173 mm runko
48 mm vaakakoolaus
"...noista yhdistelmää 198 48 - ja perusteluna se, että 2" vaakakoolaus voidaan asentaan entiseen malliin, naulapyssyllä 90 mm nauloilla"
Voihan naulapyssyllä naulata vaikka kuinka leveän runkotolpan kiinni. Eihän nauloja tarvitse aina läpi lyödä, vaan voihan niitä Naulata myös vinosti syrjästä.
...sen tietää: se on pienestä kii!
Toinenkin keriteeri on:
Nykykäytäntö 48:148 = 1:3 = 0,33
Tarjoamasi 73:173 = 3:7 = 0,43
Veikkaamani 48:198 = 1:3 = 0,25
On siis paljon todennäköisempää, että muoville rungon ja vaakakoolauksen välissä saa - normien nimenomaisesta kehoituksesta siirtää muovi sisäpintaan huolimatta - VTT:n sertifikaatin 48:198 -ratkaisussa ja uskon Kastellin edelleen pitävän siitä kiinni, sillä kun varmistetaan ihan oikeasti huipputiiveys:
http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/2008/Tiiveysmit-tuloksia-26112008.pdf
Nuo vähemmän tunnetut nimet kärjen tuntumassa eli JT-Talo ja JOPERA ovat Oulun seudulla vaikuttavia precut talopaketteja, jotka muistuttavat erehdyttävästi sitä yhtä taannoista talomerkkiä, josta Kastellikin on ideansa kopioinut.
ole ottanut kantaa muovin paikkaan, vaan runkorakenteeseen. Eli rakenne saattaa olla seuraava: Sisäverhous. muovi. 48x72, 48x172, TSl, ilmarako, ulkoverhous.
Jos taas haluaa 300 mm eristyksen seinään, se on helpointa tehdä : Sisäverhous. muovi. 48x148 (vaakaan), 48x148, TSl, ilmarako, ulkoverhous. Tällöin on käytössä vain yhdenkokoinen runko sekä eriste. Leveäkin vaakakoolaus on helppo naulata syrjästä kiinni.
Muovin paikka on kaksipiippuinen juttu. Sen pitäisi olla sisäverhouksen takana, mutta siinä se on rikkoutuu jokaisen seinälle asennetun taulun kohdalla.
"44x172 mm vaakakoolaus 48x72"
50 vaiko 80 millinen villa sen höyrynsulun väärälle puolelle?
PS. en itse ostaisi kummallakaan tavalla tehtyä taloa...parempia tapoja löytyy. Kummallista, että ette siellä talotehtaissa käytä niitä. Sopuli-ilmiö?
Eihän se määritelmää kirjaimellisesti täytä, mutta kirjoittaja tarkoitti varmaan, että rakennusfysiikan kannalta Betoni EPS käyttäytyy kuin yksiaineinen seinä.
"Muovin paikka on kaksipiippuinen juttu. Sen pitäisi olla sisäverhouksen takana, mutta siinä se on rikkoutuu jokaisen seinälle asennetun taulun kohdalla. "
No älä nyt viitsi tosissasi tuollaisia puhua, jos kerta muka alan ammattilainen olet. Hevosetkin hirnuu noille kommenteille.
Sillä ole mitään merkitystä, onko jossain höyrynsulussa nuppineulan mentävä reikä. Ei jeesus tätä keskustelun tasoa täällä.
Eihän niissä sun piirtämissä taloissa ole höyrynsulku muutenkaan täysin pitävä. Höyrynsulut laitetaan 20 cm limittäen. Sehän fuskaa paljon enemmän kuin joku nuppineulan reikä....haloo siellä precut talon suunnittelukonttorissa taas.
Jos tolle linjalle lähdetään, että nuppineulanreijistä olette muka huolissanne, niin ensin teidän pitää saada muovien limityskohdat täysin tiiviiksi. Kertokaapa miten se onnistuu...
työmaaolosuhteissa kansakoulun väärinpäin käyneen timpurin tekemänä.
PS. Nykyajan pientalot ovat koneellisesti alipaineistettuja. Ainakin pitäisi olla.
teippi teippi teippi teippi teippi teippi teippi teippi teippi teippi teippi teippi teippi teippi
Ei se teippikään ole kuin kosmeettinen juttu. Tekohetkellä jää hyvä mieli, mutta ei käytännön merkitystä. Laskepa huviksesi seinästä taikka katosta montako ruuvia tai naulaa siellä on joka neliöllä. Niistä ruuvinkohdista menisi vesikin läpi ja höyry ei tommoisia esteitä edes huomaa.
148 koolaus paikanpäällä tehtynä ei toimi. Siinä tulee takuulla parin ja kolmen millin heittoja, eli eristeet ei käy kunnolla ja menettävät merkityksensä. Koolausten pitää olla eristeen suhteen millilleen! Noin paksu koolaus pitää tehdä villaa vasten ja vaakatasossa. Siis tehtaalla, pöydällä.
...haarukka on aika lähellä ministeriön arviota kokonaiskustannusten muutoksesta - muistaakseni lainlaatija arvioi kokonaisvaikutukseksi 2...6 %
Suuri osa kustannusmuutoksista kohdistuu talopaketin osalle, joten se nousee enemmän.
Vielä en ole omia laskelmiani päivittänyt, että osaisin tarkemmin sanoa... jaa odotappas, onhan mulla yhdessä laskelmassa valmius 2010-rakenteille...
***tsekkaa***
Joo, otin tuosta yhden talon kustannusarvion, jossa oli rinnakkaisrakenteet jo huomioituna. Tavanomaisen talopaketin (otos yksi talo) hinnan nousu näyttäisi olevan:
* materiaalit +12 %
* asennustyö +5 %
* keskimäärin 9 %
Eli veikkaisin talopakettipuolella tuon ministeriön arvion 2...6 % tältä pohjalta tuplautuvaksi 4...12 %
jos arvioitu kokonaisvaikutus oli 2-6% ja jos oletetaan, että keskimääräinen paketti vastaa kokonaiskustannuksista kolmannesta, niin talopaketin hintavaikutus voisi olla 4-12%?
Sinä luulit mun tarkoittaneen jotain ja halusit tarkistaa mitä tarkoitin kertomalla arvauksesi siitä ja sitten minä yritän arvata mitä toi tarkoitti... jne
Taitaa olla parempi, että ota uudestaan alusta, ettemme sotkeudu molemmat omiin koipiimme:
* ministeriö arvioi kokonaiskustannusten nousuksi 2..4 %
* minä katsoin yhden talopaketin tarkat tiedot ja sen paketin hinta nousi 9 % (ollen laajan pakettina liki 50 % kokonaiskustannuksista)
Nuo asiat kun yhdisteellään tietäen, että melkoisen suuri osa rakentamiskustannuksista pysyy ennallaan (pinnat, vesijohdot, maatyöt, ...) ja kustannusvaikutukset kohdistuvat talopakettiin, alapohjaan ja ilmanvaihtoon, niin kokonaiskustannusten nousun pitäisi olla noissa muuttuvissa positioissa näkyä tuplana tai jopa triplana - niinkuin näyttäisi käyvänkin.
Joten vedin yhteen:
* talopakettien hinnat nousevat 4...12 % mikä
* tarkoittaa kokonaiskustannusten nousuna 2...6 %
Niinkuin ministeriö on arvioinut. Jossain vaiheessa yritykset arvioivat ministeriön laskeneen väärin ja kokonaiskustannusten nousuksi tupla - mikä tietysti tuplais talopakettienkin hinnan nousun tasolle 8...24 % mutta näyttäisi nyt siltä, ettäpahin skenaario ei toteudu (tosin muutamien raaka-aineitten hinnanlasku oli huomioituna minun laskelmassa)
laskelma vaikuttaa ihan järkeenkäyvältä.
Ilmeisesti kustannustenousupainetta helpottaa jonkinverran se, että lämmöneristyysmäärykset eivät toteutuneet niin ankarina kuin alunperin ehdotettiin.
...noitten helpotusten osalta oli aika marginaalinen, mutta olivat tärkeitä muista syistä:
* ulkoseinissä olis menty sellaisiin puutavarakokoihin, ettei niitä kasva Suomessa
* rossialapohjien suhteen olis jouduttu todennäköisesti kosteusongelmiin
* ulko-ovien valmistajat eivät onnistuneet yksinkertaisesti kehittämääntuotetta, joka olisi normit täyttänyt
* hirsitalorakentaminen olisi loppunut ilmn huojennusta
Siinä varmaan päällimmäiset perustelut huojennuksille
unohtikin, että kun alapohjankin eristystä vahvistetaan, täytyy kasvattaa myös routaeristyksen paksuutta ja leveyttä seinärakenteesta. Kun ei enää ole niin suurta lämpöhukkaa pitämään maapohjaa sulana.
...routa-epsiä lisätään 5...7 mottia - maksaisko tuo 250...350 euroa. Onko sillä iso merkitys kokonaiskustannuksiin?
ja siihen on hyvä kaikkien varautua.
Siinä ei rakennusmääräysten muutokset auta kun hinnat laskee lujaa.
..kokonaiskustannuksiin on se 2-6 prosenttia. eli 200 000 omakotitaloon vaikutus 4-12 tonnia (Itse en tosin keksi miten sen 12 tonnia saisi kulumaan mutta näin on laskettu.)
Talopaketti kauppiaathan nyt voivat myydä elementtiläjiään mihin hintaan tahansa ja väittää että kaikki hinnan nousu selittyy lisäeristämisellä.
Perustetta keskikokoisen talopaketin hinnan nousulle on kuitenkin vain noin luokkaa
1000 e (seinän lisäeriste ja koolaus)
1500 e (ikkunat ja ovet)
1500 e (yläpohja)
hieman lisääntyneet työt
Ja jos laskee, että talopaketti maksaa sen 60 000 niin alle 10 prosenttiin tuon vaikutuksen pitäisi jäädä. Se on sitten eriasia mitä oikeasti käy - aletaanko vähän paksumpia seinän pätkiä myymään puolet kalliimmalla?
Enkä nyt ottanut tässä kantaa kysymykseen "miten käy talopakettien hinnoille laman takia?" Jos tuollaiset hintakehitykset pystyisi ennustamaan en tekisi taloja itse ollenkaan vaan ihan näitä ennustuksia. :)
Hintamyyttimiehet
1) Haluaa paketoida asioita Könttähintaan, ilman hintaerittelyjä
2) Haluaa ettei Könttähintaa kyseenalaisteta
3) Luo median avulla Hintamyytin, jolla perustellaan että Könttähinta on kohdallaan eikä sitä kyseenalaisteta eikä erittelyjä tarvi tehdä
Uudistuotannon, työn ja tarvikkeiden laskevista hinnoista on ihan turha vouhottaa.
Rakennusala on varmasti kaikkein kilpailluin ala ja hinnat, sekä veloitukset hyvin halpoja, vertaa sitten mihin tahansa.
Vasta kun palkat laskee, voivat hinnat laskea ja sitten tulee jo kunnantoimiston vetelyksille ja tietokone nörteillekkin a 100 €/h kiire.
Rakentamisessa kun palkkojen osuus on vähintään 60 % ja loput sitten veroja, ei hintoja voi paljonkaan tiputella ilman konkurssia.
Toivottavasti palkkojen alentamiseen ei kuitenkaan tarvitse lähteä, koska se koskee silloin kaikkia Suomalaisia, myös näitä sikakilpailuttajia, jotka eivät raskaasta työstä maksaisi mielellään mitään.
ja poistuivat osin kokonaan.
Ja aivan turha on nyt vedota tunteisiin asuntojen hintojen tiputuksessa. Syyttää 'sikatinkijöitä'.
Talopaketeissa ja niiden pystyttämiseen hankitussa työssä on tippumisvaraa!
Maksimi työn hinta rakennusliikkeelle 20-25 euroa tunti, joten tiputtamisvaraa on!
Ne ketkä osaa ostaa saavat jo tuohon ja hyödyn, mutta pilalle konsultoidut kuvittelee että pitää maksaa paljon enemmän.
Katteista on aina vara tinkiä, kun niitä on.