klassikoita

hmm.pidän erittäin paljon lukemisesta,ja luen melkeinpä mitä vain..saattaa olla kyllä vähän hankala tosiaan sanoa,kun en osaa mitään rajoituksia laittaa..muttamutta..jotain omia suosikkeja?

carni kirjoitti:

hmm.pidän erittäin paljon lukemisesta,ja luen melkeinpä mitä vain..saattaa olla kyllä vähän hankala tosiaan sanoa,kun en osaa mitään rajoituksia laittaa..muttamutta..jotain omia suosikkeja?

Jane Austen, Ylpeys ja Ennakkoluulo
Jane Austen, Emma (salapoliisiromaani tyttökirjan kansissa :-))
Tom Sawyerin seikkailut
Kolme muskettisoturia
Moby Dick
Jules Verne (vaikka koko tuotanto)

Klassikoiden ei tarvitse olla tylsiä :-)

Cairbre
http://bookcrossing.com/referral/Cairbre

olisihan minun nuo pitänyt muistaa :)

carni kirjoitti:

olisihan minun nuo pitänyt muistaa :)

Siis sinun _pitää_ lukea 3 klassikkoa? Ja todennäköisesti on vielä aikarajakin? Suosittelen valitsemaan hieman ohuempia teoksia kuin mitä tuossa ehdotettiin, sillä esimerkiksi Dostojevskin lukeminen ajatuksen kanssa on hieman pitkänpuoleinen projekti. Jos sitten pitää vielä niitä klassikoita analysoida, on sekin helpompi tehdä lyhyemmistä teoksista. Mitta ei ole ainoa klassikon mitta.

Ehdotan siis hieman ohuempia klassikoita.
Kafka: Oikeusjuttu.
Orwell: Eläinten vallankumous.
Hesse: Arosusi Narkissos ja Kultasuu.
Wilde: Dorian Grayn muotokuva.

Sellaista. Ja sitten se itsetuholista, jonka edessä jokainen deadline on kevyttä tavaraa. Kunnioitusta tietysti saat.

Solohov: Hiljaa virtaa Don.
Raamattu
Victor Hugo: Kurjat.

korni kirjoitti:

Siis sinun _pitää_ lukea 3 klassikkoa? Ja todennäköisesti on vielä aikarajakin? Suosittelen valitsemaan hieman ohuempia teoksia kuin mitä tuossa ehdotettiin, sillä esimerkiksi Dostojevskin lukeminen ajatuksen kanssa on hieman pitkänpuoleinen projekti. Jos sitten pitää vielä niitä klassikoita analysoida, on sekin helpompi tehdä lyhyemmistä teoksista. Mitta ei ole ainoa klassikon mitta.

Ehdotan siis hieman ohuempia klassikoita.
Kafka: Oikeusjuttu.
Orwell: Eläinten vallankumous.
Hesse: Arosusi Narkissos ja Kultasuu.
Wilde: Dorian Grayn muotokuva.

Sellaista. Ja sitten se itsetuholista, jonka edessä jokainen deadline on kevyttä tavaraa. Kunnioitusta tietysti saat.

Solohov: Hiljaa virtaa Don.
Raamattu
Victor Hugo: Kurjat.

jeps,kyllähän tuo hirvittää tuo kurssi vähän,2 jaksoa on aikaa..5 tekstiä 3 teoksesta.pitänee lähteä kirjastoon tutkiskelemaan mitä uskaltaa lainata..

korni kirjoitti:

Siis sinun _pitää_ lukea 3 klassikkoa? Ja todennäköisesti on vielä aikarajakin? Suosittelen valitsemaan hieman ohuempia teoksia kuin mitä tuossa ehdotettiin, sillä esimerkiksi Dostojevskin lukeminen ajatuksen kanssa on hieman pitkänpuoleinen projekti. Jos sitten pitää vielä niitä klassikoita analysoida, on sekin helpompi tehdä lyhyemmistä teoksista. Mitta ei ole ainoa klassikon mitta.

Ehdotan siis hieman ohuempia klassikoita.
Kafka: Oikeusjuttu.
Orwell: Eläinten vallankumous.
Hesse: Arosusi Narkissos ja Kultasuu.
Wilde: Dorian Grayn muotokuva.

Sellaista. Ja sitten se itsetuholista, jonka edessä jokainen deadline on kevyttä tavaraa. Kunnioitusta tietysti saat.

Solohov: Hiljaa virtaa Don.
Raamattu
Victor Hugo: Kurjat.

Pakko olla kanssasi eri mieltä itsetuholistasta. Hugon kurjat on yksi mukaansatempaavimmista ja tarinakulultaan selkeimmistä romaaneista mitä olen lukenut. Tietääkseni mistä puhutaan luin Henning Mankellin Tanssinopettajan paluun. Se oli puuduttava ja lähes mahdoton lukea loppuun. Vaihdetaan se Kurjien tilalle. Jooko.
Kolmen ensimmäisen 'klassikon' (huono sana) lukijalle itse ehdottaisin
-Mika Waltarin Sinuhea tai Mikael Karvajalkaa
-Dorian Grayn muotokuva sopii hyvin
-Italo Calvinon Paroni puussa

Don kirjoitti:

Pakko olla kanssasi eri mieltä itsetuholistasta. Hugon kurjat on yksi mukaansatempaavimmista ja tarinakulultaan selkeimmistä romaaneista mitä olen lukenut. Tietääkseni mistä puhutaan luin Henning Mankellin Tanssinopettajan paluun. Se oli puuduttava ja lähes mahdoton lukea loppuun. Vaihdetaan se Kurjien tilalle. Jooko.
Kolmen ensimmäisen 'klassikon' (huono sana) lukijalle itse ehdottaisin
-Mika Waltarin Sinuhea tai Mikael Karvajalkaa
-Dorian Grayn muotokuva sopii hyvin
-Italo Calvinon Paroni puussa

No eri mieltähän saa tietysti olla. Jos kuitenkin rajoittavana tekijänä on aika eikä niinkään motivaatio, on parasta valita ohuempia kirjoja. Sinuhe on erinomainen valinta, jos epäilee "jaksamistaan". Toinen kysymys on se, onko Sinuhe maailmankirjallisuuden klassikko. (Siis muiden kuin suomalaisten mielestä.)

korni kirjoitti:

No eri mieltähän saa tietysti olla. Jos kuitenkin rajoittavana tekijänä on aika eikä niinkään motivaatio, on parasta valita ohuempia kirjoja. Sinuhe on erinomainen valinta, jos epäilee "jaksamistaan". Toinen kysymys on se, onko Sinuhe maailmankirjallisuuden klassikko. (Siis muiden kuin suomalaisten mielestä.)

emme saa waltaria ottaa mukaan tähän urakkaan.pahapaha.

korni kirjoitti:

No eri mieltähän saa tietysti olla. Jos kuitenkin rajoittavana tekijänä on aika eikä niinkään motivaatio, on parasta valita ohuempia kirjoja. Sinuhe on erinomainen valinta, jos epäilee "jaksamistaan". Toinen kysymys on se, onko Sinuhe maailmankirjallisuuden klassikko. (Siis muiden kuin suomalaisten mielestä.)

Tappelemaan en moisen aiheen takia vaivaudu, mutta laskisin kyllä klassikoksi usealle kymmenelle kielelle käännetyn sinuhen. Onhan siitä Hollywood-elokuvakin.
Eli lukeminen on siis pakkonakki. Sitten vaan onnea, ottaa ohuita sitten.

Don kirjoitti:

Tappelemaan en moisen aiheen takia vaivaudu, mutta laskisin kyllä klassikoksi usealle kymmenelle kielelle käännetyn sinuhen. Onhan siitä Hollywood-elokuvakin.
Eli lukeminen on siis pakkonakki. Sitten vaan onnea, ottaa ohuita sitten.

Mikä tahansa Stephen Kingin kauhuörvellys on "klassikko".