EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna[11].
Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on kaksi sataa[1].
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea.[12]. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.[13]
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen[14].
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.[15]
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti[16]. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle[1]. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta[1].
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille[1]. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä[17]. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä[17]. Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR[17]. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä[17]. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu[17]. 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR[17]. Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR[17]. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR. Suomen valtio maksoi tukea myös itselleen: valtion laitoksia listalla ovat MTT Jokioisten kartanot (1 208 222 EUR); MTT Ruukki (295 000 EUR), Pelson vankila (400 000 EUR), Konnunsuon vankila (265 000 EUR), Sukevan vankila (260 900 EUR) sekä Satakunnan vankila (208 000 EUR).
Joulukuussa 2006 YLEn Uutiset yhdessä MOT-toimituksen kanssa selvittivät Suomen 100 suurinta maataloustuen saajaa sekä suurimmat tuen saajat kunnittain vuonna 2004. Suomen suurimmat maataloustuet sai valtion turve-energiayhtiö Vapon tytäryhtiö Suo Oy. Yhtiö sai vuonna 2004 ruokohelpipelloilleen tukea yli 1,2 miljoonaa euroa. Jokioisten Kartanot on Suomen eniten maataloustukea vuonna 2004 saanut viljatila 473000 euron tukipotilla. [18]
Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on kaksi sataa[1].
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea.[12]. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.
Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.[13]
OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen[14].
Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.[15]
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti[16]. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle[1]. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta[1].
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille[1]. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä[17]. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä[17]. Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR[17]. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä[17]. Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu[17]. 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR[17]. Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR[17]. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR. Suomen valtio maksoi tukea myös itselleen: valtion laitoksia listalla ovat MTT Jokioisten kartanot (1 208 222 EUR); MTT Ruukki (295 000 EUR), Pelson vankila (400 000 EUR), Konnunsuon vankila (265 000 EUR), Sukevan vankila (260 900 EUR) sekä Satakunnan vankila (208 000 EUR).
Joulukuussa 2006 YLEn Uutiset yhdessä MOT-toimituksen kanssa selvittivät Suomen 100 suurinta maataloustuen saajaa sekä suurimmat tuen saajat kunnittain vuonna 2004. Suomen suurimmat maataloustuet sai valtion turve-energiayhtiö Vapon tytäryhtiö Suo Oy. Yhtiö sai vuonna 2004 ruokohelpipelloilleen tukea yli 1,2 miljoonaa euroa. Jokioisten Kartanot on Suomen eniten maataloustukea vuonna 2004 saanut viljatila 473000 euron tukipotilla. [18]
Vastaukset 7
Vanhimmat
Euroopan unionissa on käytössä yhteinen maatalouspolitiikka (CAP), jonka tavoitteena on "turvata viljelijöille kohtuullinen elintaso, tarjota kuluttajille korkealaatuisia kohtuuhintaisia elintarvikkeita ja säilyttää EU:n maaseutuperintö."[8] Suurin osa maataloustuista EU-maissa maksetaan EU:n talousarvion kautta. Poikkeuksena on erityisesti Suomi, jossa kansalliset maataloustuet muodostavat suuremman osuuden kaikista maatalouden tuista kuin EU:n budjetin kautta maksettavat tuet. Kuluttajalle ruoka ei tule halvemmaksi, koska se maksaa myös tuet.
Suurin osa EU:n maataloustuesta menee suurille maatalousyhtiöille ja varakkaille maanomistajille[9]. Tämän on sanottu johtuvan siitä, että tukia maksetaan tilan pinta-alan mukaan[10
muistaa se, että maataloustuki ei ole sosiaalitukea. Pitäisikö esimerkiksi Herlinin viljellä maitaan tappiokseen,(omaksi ja toisten iloksi?) kun sattuu olemaan muuten tuota kahisevaa. Tuskinpa se omaisuuttaan on maatalouden tuista kerännyt.
Ei se pellosta saatu tulo kata edes muuttuvia kustannuksia.
Ja tuo edellä mainittu esimerkki varmaan tyollistää myös siellä tilallaan jonkun niiden tukirahojen turvin.
mikään maailman konkurssi yrittäjien pystyssä pitäjä veronmaksajat. pimee olet jos noin ajattelet tuet pois tämmösiltä ja nopeesti,.,.,
Ruuan tuotanto maksaa, ruokalaskumme on noin 10:n miljadria josta yhteiskunta maksaa puolestamme tuon 1.9 miljadria. Viljelijät saavat tuosta 10:n miljadrin kakusta yrittäjätulona vajaan miljadrin. Nämä kaikki on julkista tietoa mutta niidden ymmärtäminen tuntuu olevan eräille ylivoimaista.
piilotukinee älä sosota törskä ei tuet kuulu veronmaksajien maksettavaksi ei missään tapauksessa pimiä olet jos noin ajattelet surkee -.,-..,-
tuohon vielä muutamaa nollaa, näyttäisi luku komeammalta.
viesteihin mitään. Se vaan innostuu niistä lisää. Antaa vastailla itse itselleen.