Kuolee
meitä on 3 lasta(oli =siskoni kuoli viime kesänä ja häneltä jäi 2 lasta)
minä asun äitini omakotitalossa.
jos äiti kuolee,ja tulee tämä jako,niin onko minun pakko maksaa heti nämä muiden osuudet,vai voiko pesän jättää jakamatta (minun pyynnöstä)
tilanne on tänäpäivänä se:minä en nykytalouselämä tilanteessa pysty maksamaan osuuksia ;äitimuori sanoo :taloa ei saa myydä.
mitä sanoo laki ja mitä voisi vielä tehdä
voiko asiaa enää epäselvemmin kysyä
meitä on 3 lasta(oli =siskoni kuoli viime kesänä ja häneltä jäi 2 lasta)
minä asun äitini omakotitalossa.
jos äiti kuolee,ja tulee tämä jako,niin onko minun pakko maksaa heti nämä muiden osuudet,vai voiko pesän jättää jakamatta (minun pyynnöstä)
tilanne on tänäpäivänä se:minä en nykytalouselämä tilanteessa pysty maksamaan osuuksia ;äitimuori sanoo :taloa ei saa myydä.
mitä sanoo laki ja mitä voisi vielä tehdä
voiko asiaa enää epäselvemmin kysyä
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikki?Onko Äitis minkälaisen testamentin tehnyt?Jakoon menee jos mitään pareita ei ole,sun eduksi.
Äitisi voi tehdä testamentin sinulle tuosta asunnosta. Jos muita varoja ei perittäväksi jää, ja sisarukset vaativat lakiosansa, se on 1/6 sekä elossa olevalle sisarukselle että kuolleen kahdele lapselle yhteensä. Näin sinä saat omistukseesi 4/6. Tuolloin talon lunastaminen muilta on hieman helpompaa... (olentan, että isä on jo kuollut tai avioero, eli isällä ei vaateita?)
Jos yksikin sisaruksistasi vaatii jakoa, niin siihen on pakko suostua. Se, että äiti "kieltää" talon myynnin ei ole este jaolle. Vain tuo testamentti antaa hieman enemmän sinulla suojaa.
Pesän voi jättää jakamatta, jos kaikki siihen suostuvat - mutta he voivat koska tahansa vaatia jakoa,
Jos äiti testamenttaa talossa asuvalle lapselle taloon elinaikaisen hallintaoikeuden, muut perilliset saavat perintöosansa omistusoikeudella, jota talossa asuvan hallintoikeus rajoittaa. Heillä on silti oikeus vaatia ja saada lakiosansa heti hallintaansa, mutta se on vain puolet perintöosasta eli ed. vastaajan kertoma murto-osa. Jos näihin lakiosuuksiin pesän muut varat riittävät, niin ongelmaa ei ole. Jos eivät riitä, testamentinsaaja-perillinen ehkä voisi lunastaa ottamallaan lainalla lakiosuuksia vastaavat osuudet talosta omistukseensa. Tämän jälkeen toiset perilliset olisivat edelleen loppuosalla talon omistajia yhdessä asukas-perillisen kanssa, mutta nämä osuudet olisivat testamentin mukaisesti asukkaan hallinnassa hänen elinaikansa.
Hallintaoikeudesta on saajalle myös verotuksellinen etu, koska siitä ei mitään veroa - toisin kuin omistuksen saamisesta perintövero - maksettavaksi lankea. Muut perilliset maksavat tältäkin osin perintöveron, jota oleellisesti alentaa omistusoikeuden rasitteena oleva asukas-perillisen hallintaoikeus.
Kuten aiemmissakin vastauksissa selvitettiin, niin äitisi kuoltua (ennen sinua) olet etenkin rahattomana sisarustesi tahdon varassa asumisesi jatkumisen osalta.
Mikäli talo on yksin äitisi omistama (ei puoliksi isän kuolinpesän) ja hän on nykyisin oikeustoimikelpoinen, niin äidilläsi on toki oikeus lahjoittaa jo nyt talo yksin sinulle. Lahjakirjassa pitäisi olla määräys, että saamasi lahja ei ole ennakkoperintöä.
Ellei muuta perintöä jää, niin äidin tekemä talon lahjoitus vain yhdelle lapsistaan olisi monien mielestä väärin sisaruksia kohtaan, mutta niin olisi testamenttikin, vaikka lakiosa onkin puolet taloudellisesta eriarvoisuudesta.
>
Joka tapauksessa kyseessä olisi - ennakkoperintömääräyksestä riippumatta - selvä suosiolahja, jonka saajaa vastaan toisten rintaperillisten lakiosan täydennyskanne suurella varmuudella menestyisi. Tai testamenttiin rinnastuva lahja jos äiti toteuttaa sen vähän ennen kuolemaansa. En tiedä, mitä tarkalleen ottaen tarkoitat "taloudellisella eriarvoisuudella" tässä yhteydessä mutta perintökaaren järjestelmä perustuu tasajaon periaatteeseen (=termi jota ehkä muistelit) ja lakiosan täydennys on vain yksi tapa siihen pyrittäessä.