Mietteissäin kuljin mä kotia kohden, reissuni oli jo lopuillaan.
Asioita miesten hoitanut olin, aikaahan sellainen ottaa,
senhän jokainen oivaltaa.
Kolmatta viikkoa multakin meni, kun akkani viestin jo kirjoittaa.
Tules jo kotiin ukkoni sieltä, kotona sua tarvitaan ja muista noutaa postista loota, se siellä sua odottaa.
Äläkä unohda tyttäres mekkoo, kauppia sen sulle ojentaa.
Valkoisen häivä kun silmiini sattui, syrjässä kiven mä huomasin sen, roskan mä poimivani silloinkin luulin, mut koivusta tuohta pala se olikin vain, ja jotain kirjaimmia kait.
Vieraita sanoja tavata koitin, selvää en saanut tavuakaan.
Ymmärsin kuitenkin et vanha on viesti ja aarteeni kiiruusti museoon vein, innostus sielläkin syntyi suuri ja heti, kun selvisi et viesti vanha on todella niin.
Satoja vuosia kulunut lie kun joku esiisistämme kait kirjoittanut sen varmaan oli.
Maagiset sanat he selvittää lupas ja ilmoitta mulle myös tarinan sen.
Huominen lie valoisa meille, kun taatot takaa hautojen meitä nyt tahtovat opastaa, niin seuraavana päivänä lehdissä luki.
Valkean kirjeen posti sen polki, tiesin et siinä on totuuden siemen, joka ajasta onnen ja neuvot varmaan joilla sinne me palataan.
Vapisevin sormin mä kuoren auoin ja sanat mä luin , ne jotka huomisen tulee muuttamaan.
Tule jo kotiin ukkoni sieltä, ruokaa tuo ja kangasta pala.
Ne tuohi kirjeessä luki.
Asioita miesten hoitanut olin, aikaahan sellainen ottaa,
senhän jokainen oivaltaa.
Kolmatta viikkoa multakin meni, kun akkani viestin jo kirjoittaa.
Tules jo kotiin ukkoni sieltä, kotona sua tarvitaan ja muista noutaa postista loota, se siellä sua odottaa.
Äläkä unohda tyttäres mekkoo, kauppia sen sulle ojentaa.
Valkoisen häivä kun silmiini sattui, syrjässä kiven mä huomasin sen, roskan mä poimivani silloinkin luulin, mut koivusta tuohta pala se olikin vain, ja jotain kirjaimmia kait.
Vieraita sanoja tavata koitin, selvää en saanut tavuakaan.
Ymmärsin kuitenkin et vanha on viesti ja aarteeni kiiruusti museoon vein, innostus sielläkin syntyi suuri ja heti, kun selvisi et viesti vanha on todella niin.
Satoja vuosia kulunut lie kun joku esiisistämme kait kirjoittanut sen varmaan oli.
Maagiset sanat he selvittää lupas ja ilmoitta mulle myös tarinan sen.
Huominen lie valoisa meille, kun taatot takaa hautojen meitä nyt tahtovat opastaa, niin seuraavana päivänä lehdissä luki.
Valkean kirjeen posti sen polki, tiesin et siinä on totuuden siemen, joka ajasta onnen ja neuvot varmaan joilla sinne me palataan.
Vapisevin sormin mä kuoren auoin ja sanat mä luin , ne jotka huomisen tulee muuttamaan.
Tule jo kotiin ukkoni sieltä, ruokaa tuo ja kangasta pala.
Ne tuohi kirjeessä luki.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.