Kamalin

Tapahtui Las Palmasissa jokunen vuosi sitten, Canterasin rantakadulla olevassa ravintolassa.
Tilattiin alkusalaatit ja pääruuaksi grillattua kalaa. Salaatti oli ihan ok, mutta kala yksinkertaisesti vanhaa ja lisäksi raakaa. Ihan ainutkertainen kokemus ja ihmetytti sikälikin, että tämä paikka oli ja on edelleenkin paikallisten suosiossa.

Taisin joskus jo kertoa uudenvuoden bileistä, joissa La Palmalla syttyi vanhassa puurakenteisessa ravintolassa tulipalo. Lapset heittelivät puolen yön aikaan serpentiinejä pöydissä palavien kynttilöiden päälle. Tilanteesta selvittiin, mutta täpärällä se oli. Juhlaväkeä oli ravintolan yläkerrassa melkoisesti ja kiire siinä olisi tullut, jos palo olisi päässyt leviämään.

Hotellien osalta ei ole ollut senkaltaisia ongelmia, joita ei olisi kyennyt paikan päällä selvittämään.

kymmenkunta vuotta sitten menimme, kuten usein, umpimähkäisesti aquila roja ostarin yläkerrassa sijaitsevaan belgialais?(muistanko oikein)ravintolaan.meitä oli neljä henkeä .tilasimme ruokaa ja viereiseen pöytään tuli britti seurue,kaksi aikuista ja kaksi lasta n.10v. nurkilla. aloimme syömään ja myös naapureille tuli jotain evästä.lasten sotkeminem virvoitusjuomien,ruuan y.m. kanssa oli jotain hirveätä, he tunkivat limsan joukkoon ruokaa pyörittelivät käsin tätä mössöä ja kaatoivat tätä sotkua pitkin pöytää meluten samalla kuin pienet eläimet.vahemmat eivä nähneet tässä mitään kummallista.meiltä hävisi ruokahalu ja"pakenimme paikalta".kuvaus on tilanteeseen nähden vaatimaton.

niin vältä koko Kanariaa sillä saa sitä paleltua täälläkin ihan tarpeeksi.

kelailen jo aiemmin kerrottuja juttuja, mutta kun vanhan muisti on paitsi lyhyt, niin se on myös huono..

Yksi kamalimmista ruokailukokemuksista tapahtui vuosia sitten Cruzissa ravintolassa nimeltä Caramba, vai oliko se sittenkin Carambola? Joka tapauksessa tämä jo kuopattu paikka sijaitsi Teneguian alakerrassa, samassa paikassa jossa nyt taitaa olla joku kalakaupan tapainen (no sen pikkumarketin vieressä). Tarjoilija suositteli meille valkosipulikanaa ja kertoi sen olevan oikein especial! No olihan se.. Muutama pala kanan (tai muun nälkään kuolleen linnun) kurkkutorvea ym. rustoista osaa nökötti lautasella turistien ihmetellessä jotta mitähän osaa siitä voisi edes yrittää syödä! Yritykseksi jäi, sillä kyseisessä annoksessa ei ollut tosiaankaan mitään syötävää! Ja sitten seuraavaan paikkaan syömään..
Ruokailunautintoa lisäsi vielä lähipöydässä istunut suomalainen rouva joka oli lievästi sanottuna perskännissä keskellä päivää ja käyttäytyi hyvinkin kovaäänisesti, sanoisinko suorastaan räyhäävästi. Taisipa välillä laulaa lurauttaakin suomalaiskansallisia laulelmia.. Ja minä kun en Kanarialla suomimusaa kestäisi millään!!!

Hotelleista ehkä se kaikkein kurjin on ollut Las Palmasin La Gartza (nimi jotain tuohon suuntaan). Aikamoinen räkälä jossa huoneet koirankoppiakin pienempiä, ja jossa ei toiminut mikään! Ainoa hyvä puoli oli loistava sijainti Canterasin rannalla johon suuntaan meillä oli myös parveke ts. sehän pelastikin sitten kaiken! Onneksi silloin oltiin vielä nuoria joten kyllä sitä siinäkin murjussa viikko pärjättiin ja käytiin kavereiden huoneessa suihkussa kun oma ei toiminut! Ai niin, ja sama avain kävi myös useisiin eri huoneisiin..

Olimme eka kertaa vuokranneet auton Gran Canarialla ja saaneet kyytiläisiksi sattumalta samassa hotellissa asuneet vanhat tutut. Meillä naisilla oli ilta ja yö vaihtunut aamuun, kun vielä jutusteltiin juominkien siivittäminä toisella terassillamme ja aamulla oli tarkoitus lähteä ajelemaan saarta ympäri.
Päätettiin saaren pohjoisrannikolla "oikaista" saaren halki takaisin etelärannikkoa kohti kulkematta Las Palmasin ja moottoritien kautta. Kartta oli huono, keli oli vuoristossa kostea ja viileä ja meidän naisten vointi oli vähän edellisestä yöstä johtuen heikko. Tunteja kului viimeksi nautitusta lounaasta, kun oli päästävä johonkin kahville tai muulle jomalle ja vessaan. Kahvila löytyi jostain pienestä kylästä: kukaan ei puhunut englantia, oli pimeää, kosteaa ja viileää ja sen paikan vessa vielä enemmän kaikkea tuota. Siihen renkaattomalle pytylle pissiessä meinasi tulla kyllä äitiä ikävä ja kun käsienpesuun tuleva liru vettäkin oli jääkylmää, meinai väkisin unohtaa, missä oikein ollaan. Tarinassa mainittu kahvila on varmasti ihan ok paikallisten suosima kahvila/baari, mutta päivän ja edellisen yön rasitus sai sen meidän mieliimme jäämään erittäin ankeana.

Mitä halusin sanoa: joskus se kauheus ja hirveys voi olla omista asenteista ja kokemuksista johtuvaakin. Ja matkailuhan avartaa. Matkalla on mukavampaa ja nautittavampaa, kun lähdetään avarakatseisena ja positiivisella asenteella maailmalle. Liian helposti kärpäsestä tulee härkänen, mutta asiaa ei hoidetaan paikan päällä asianomaisten kanssa vaan ruikutetaan puskaradiossa ja jälkikäteen.