Kauanko harkkotaloja ja vastaavia on tehty? Itse olen kiinnostunut Lammin 400 mm harkosta, kuinkahan kauan siitä on jo rakennettu. Onko jollain huonoja kokemuksia tälläisten talojen pitempiaikaiseen käyttöön liittyen?
Kauanko tehty?
gagaga
25
3949
Vastaukset
- ainakin
Nettisivujen mukaan ensimmäinen Lammi-Kivitalo on tehty 1962.
Enpä ole kuullut mistään ongelmista, enkä oikein keksi mitä edes voisi olla.
Suurin ongelma taitaa liittyä siihen että jos seinään pitää tehdä joskus reikä. Siinä on kova homma tai kovat työkalut.- rakenteessa sen
mainitsemasi turvan antaa? Takaako tehdas jotakin? Mieti sitä.
Kevytbetonitaloja on tehty 80 vuotta. 80-luvulta alkaen harkot on muurattu ohutsaumaten ja vähitellen muodostui se konsepti, jota nykyäänkin myydään. Meillä on olut 30 vuotta siporex-runkoinen talo, jonka ulkopuolelle laiton villaeristeet ja puuvuorauksen. Eipä ole vieläkään moittimista. Vuorilaudat maalattiin uutena panulla ja viime kesänä uudestaan.
Papuharkot, kuten leca tulivat kuvaan joskus 70-luvulla ja kalkkiruukilla niitä muurattiin tai sekoittamalla sementtiruukkiin kemikaalia kuohkeutta antamaan. Styroksi tai eps-eristetyistä harkoista ei ole kokemusta kovinkaan pitkältä ajalta, joten hae ne turvatakuut tehtaalta tai natolta ennenkuin rupeat... - olisin taipuvainen
rakenteessa sen kirjoitti:
mainitsemasi turvan antaa? Takaako tehdas jotakin? Mieti sitä.
Kevytbetonitaloja on tehty 80 vuotta. 80-luvulta alkaen harkot on muurattu ohutsaumaten ja vähitellen muodostui se konsepti, jota nykyäänkin myydään. Meillä on olut 30 vuotta siporex-runkoinen talo, jonka ulkopuolelle laiton villaeristeet ja puuvuorauksen. Eipä ole vieläkään moittimista. Vuorilaudat maalattiin uutena panulla ja viime kesänä uudestaan.
Papuharkot, kuten leca tulivat kuvaan joskus 70-luvulla ja kalkkiruukilla niitä muurattiin tai sekoittamalla sementtiruukkiin kemikaalia kuohkeutta antamaan. Styroksi tai eps-eristetyistä harkoista ei ole kokemusta kovinkaan pitkältä ajalta, joten hae ne turvatakuut tehtaalta tai natolta ennenkuin rupeat...valitsemaan siporeksin 40cm seinämävahvuudella.Vaikkakin betoniharkkoakin voidaan pitääkin varmana vaihtoehtona .Kokemusta niistä ei ole tarpeeksi pitkältä ajalta.Tarkoitan tätä betoni/eriste/betoni rakennetta lähinnä vesihöyryn kulkureitit ja tiivistymiset.
- niiltä
Milloin on oikeasti ensimmäinen Lammi-talo tehty, ei siis betonirumpuja tai pihakiviä tai kattotiiliä :o) !
- tunti ja 8 minuuttia
rakenteessa sen kirjoitti:
mainitsemasi turvan antaa? Takaako tehdas jotakin? Mieti sitä.
Kevytbetonitaloja on tehty 80 vuotta. 80-luvulta alkaen harkot on muurattu ohutsaumaten ja vähitellen muodostui se konsepti, jota nykyäänkin myydään. Meillä on olut 30 vuotta siporex-runkoinen talo, jonka ulkopuolelle laiton villaeristeet ja puuvuorauksen. Eipä ole vieläkään moittimista. Vuorilaudat maalattiin uutena panulla ja viime kesänä uudestaan.
Papuharkot, kuten leca tulivat kuvaan joskus 70-luvulla ja kalkkiruukilla niitä muurattiin tai sekoittamalla sementtiruukkiin kemikaalia kuohkeutta antamaan. Styroksi tai eps-eristetyistä harkoista ei ole kokemusta kovinkaan pitkältä ajalta, joten hae ne turvatakuut tehtaalta tai natolta ennenkuin rupeat...ennenkuin hötörex-fani tuli paasaamaan asiaan kuulumatonta potaskaa.
- kysymys...
olisin taipuvainen kirjoitti:
valitsemaan siporeksin 40cm seinämävahvuudella.Vaikkakin betoniharkkoakin voidaan pitääkin varmana vaihtoehtona .Kokemusta niistä ei ole tarpeeksi pitkältä ajalta.Tarkoitan tätä betoni/eriste/betoni rakennetta lähinnä vesihöyryn kulkureitit ja tiivistymiset.
Montako kymmetä tai sataa vuotta sitä seinää pitää vahtia jotta voi olla varma että ongelmia ei ole? Itse olen kytännyt 15 vuotta, eikä mitään ongelmia havaittu.
- varma kuten esim.
kysymys... kirjoitti:
Montako kymmetä tai sataa vuotta sitä seinää pitää vahtia jotta voi olla varma että ongelmia ei ole? Itse olen kytännyt 15 vuotta, eikä mitään ongelmia havaittu.
täystiili talot Helsingin keskustassa.Ei mitään ongelmia rappaukset uusiksi 50v välein ulkopuolelta.Jos tajuavat käyttää märkäkalkkilaastia ja kalkkimaalia josta on kokemusta pitkältä ajalta.Mutta ei kaikenlaisia uusia ratkaisuja kokeillaan.Ei niitä pysty mitenkään huonoiksi sanoa etukäteen aika sitten näyttää .Esim 70-80 luvun suosikki asbestia sisältänyt Kenitex pinnoite lemminkäiseltä.10-15v ja se oli syönyt koko rappauksen jauhoksi.Syy se oli liian tiivis jo keräsi kosteuden taakseen ja siellä kosteus tiivistyi vedeksi joka jäätyi ja suli ilmojen mukaan.lopun arvaa.Pinnote kyllä näytti hyvältä.
Omakoti taloon kyllä varmaan riittää 50v kokemusta joka on osoittanut perinteisen koolinki
eriste tuulensuoja levy viritelmät talopaketit,sodanjälkeen sahanpuru puulastu rintamatalot,70-luvun rakennusmääräysten mukaisten täysinmuovitettujen höyrysulkujen homepussit. Vaikka kuinka paljon rakenneratkaisuja jotka ovat osottautuneet huonoiksi.
Tämä matalaenergia talo villitys tulee tuomaan ongelmia 50v kuluttua tiedetään mitä. - missä se paasaa
tunti ja 8 minuuttia kirjoitti:
ennenkuin hötörex-fani tuli paasaamaan asiaan kuulumatonta potaskaa.
kun ei kuulu kuin totuuksia tänne.
- vaan
400mm Lammin Lämpökivi. Vanha sanonta pätee tähän:Paranee vaan vanhetessaan...ei tuulet puhaltele nurkissa eikä nurkat nitise ja natise. Rakenne täysin turvallinen, se voidaan toki pilata väärillä pinnotteilla niinkuin muutkin rakenteet.
- niin se vaan on
Mutta ainakin kellarillisessa talossa tuo maanalainen osa ei ole aivan ongelmaton. Se toki täyttää rakennusmääräykset, mutta aika sitten näyttää tuleeko ongelmia kun ulkopuoli on eristeen väärällä puolella, joten kosteutta voi kertyä.
Sanoin ulkopinnan raudoitus voi alkaa ruostua ja turvota kun alkaalisuus ajan myötä vähenee.
JOs pinnassa on ohut kuiturappinki, niin esimmäiset poksahdukset saatetaan nähdä 2010 luvulla.
Suunnitteluikä rakenteelle on 50 vuotta, joten eiköhän se tuon ajan kasassa pysy. - oikein..
niin se vaan on kirjoitti:
Mutta ainakin kellarillisessa talossa tuo maanalainen osa ei ole aivan ongelmaton. Se toki täyttää rakennusmääräykset, mutta aika sitten näyttää tuleeko ongelmia kun ulkopuoli on eristeen väärällä puolella, joten kosteutta voi kertyä.
Sanoin ulkopinnan raudoitus voi alkaa ruostua ja turvota kun alkaalisuus ajan myötä vähenee.
JOs pinnassa on ohut kuiturappinki, niin esimmäiset poksahdukset saatetaan nähdä 2010 luvulla.
Suunnitteluikä rakenteelle on 50 vuotta, joten eiköhän se tuon ajan kasassa pysy.älypää liikkeellä, kellariratkaisussa ei mitään ongelmaa kun tehdään ohjeiden mukaan, raudat niin syvällä betonissa että sinä et nää niitä koskaan pelle !
- sulla jotain faktoja
oikein.. kirjoitti:
älypää liikkeellä, kellariratkaisussa ei mitään ongelmaa kun tehdään ohjeiden mukaan, raudat niin syvällä betonissa että sinä et nää niitä koskaan pelle !
vai tuuliko se huulia heiluttaa? Vaan taisipa osua arkaan paikkaan, kun kerran alatyyliseksi piti heittäytyä.
A: Kantavan rakenteen on kellarissa oltava lämmöneristyskerroksen sisäpuolella koska samalla kosteuskuormituksella lämmin tarkoittaa kuivempaa. Näin sanoo myös rakentamismääräykset. Eristetyssä harkossa kantava rakenne on sisäpuolella, joten määräyksen kirjain nippa nappa täyttyy, mutta ulkokuori saa kosteutta sisältä ja mahdollisesti myös ulkoa. No niin, meidän pikku nero on tietysti laittanut ulkopuolelle sokkelilevyn tai bitumia.
Ja mitenkäs sen sokkelilevyn pitikään toimiman? Ai niin, sen piti olla kylmää maata vasten, jolloin sisältäpäin tuleva vesihöyry tiivistyy sen pinnalle ja valuu salaojiin. Mutta betoniharkon jossa eriste on keskellä, tapauksessa kylmä pinta onkin harkon ulompi kuori, jolloin vesihöyrykin tiivistyy sinne, ellei kellarin seinää sitten erikseen lämmöneristetä ulkopuolelta siten, että 2/3 osaa eristeestä on ulkopuolella. Jos tuo eriste uupuu, rakenteen toimivuus riippuu siitä, kuinka hyvin kosteus pääsee sisään päin kuivumaan.
Valitettavasti historia on osoittanut että sisään päin kuivuminen ei ole ollut kovin tehokasta.
Mikäli kellarin seinä on tehty eristämättömistä harkoista, olivatpa harkot sitten papanaa, betonia tahi sipoelementtejä, ongelman todennäköisyys on häviävän pieni, koska rakenne on aina suurinpiirtein huoneen lämpöinen ja vesihöyry voi tiivistyä sokkelilevyyn tahi bitumin tapauksessa rakenteen lämpö pitää sen kuivana. Sokkellilevyn on luonnollisesti oltava eristeen ja kylmän maan välissä.
Ja "pelle" jatkaa.
B: Suunnittelu ikä on 50 vuotta johtuen betonin karbonisoitumisesta. Ei niitä rautoja tarvitse nähdä. Riittää kun raudat saavat havainnon ilmassa olevasta hiilidioksidista. Mustan raudan tilavuus kolmin kertaistuu ruostuessa.
Omassakin talossa on valuharkkoa käytetty, mutta ei se faktoja miksikään muuta. - mitä horiset?
niin se vaan on kirjoitti:
Mutta ainakin kellarillisessa talossa tuo maanalainen osa ei ole aivan ongelmaton. Se toki täyttää rakennusmääräykset, mutta aika sitten näyttää tuleeko ongelmia kun ulkopuoli on eristeen väärällä puolella, joten kosteutta voi kertyä.
Sanoin ulkopinnan raudoitus voi alkaa ruostua ja turvota kun alkaalisuus ajan myötä vähenee.
JOs pinnassa on ohut kuiturappinki, niin esimmäiset poksahdukset saatetaan nähdä 2010 luvulla.
Suunnitteluikä rakenteelle on 50 vuotta, joten eiköhän se tuon ajan kasassa pysy.Siis tarkoitatko että pitäisi saada täytemaat seinän sisäpuolelle, vai miten se pitäisi rakentaa?
Eikö ulkopuoli ole aina eristeen ulkopuollella? Jos se olisi toisella puolella, niin sehän olisi sisäpuoli.
Ei näistä sipolahkolaisten jutuista ota pirukaan selvää. - koko soopa
sulla jotain faktoja kirjoitti:
vai tuuliko se huulia heiluttaa? Vaan taisipa osua arkaan paikkaan, kun kerran alatyyliseksi piti heittäytyä.
A: Kantavan rakenteen on kellarissa oltava lämmöneristyskerroksen sisäpuolella koska samalla kosteuskuormituksella lämmin tarkoittaa kuivempaa. Näin sanoo myös rakentamismääräykset. Eristetyssä harkossa kantava rakenne on sisäpuolella, joten määräyksen kirjain nippa nappa täyttyy, mutta ulkokuori saa kosteutta sisältä ja mahdollisesti myös ulkoa. No niin, meidän pikku nero on tietysti laittanut ulkopuolelle sokkelilevyn tai bitumia.
Ja mitenkäs sen sokkelilevyn pitikään toimiman? Ai niin, sen piti olla kylmää maata vasten, jolloin sisältäpäin tuleva vesihöyry tiivistyy sen pinnalle ja valuu salaojiin. Mutta betoniharkon jossa eriste on keskellä, tapauksessa kylmä pinta onkin harkon ulompi kuori, jolloin vesihöyrykin tiivistyy sinne, ellei kellarin seinää sitten erikseen lämmöneristetä ulkopuolelta siten, että 2/3 osaa eristeestä on ulkopuolella. Jos tuo eriste uupuu, rakenteen toimivuus riippuu siitä, kuinka hyvin kosteus pääsee sisään päin kuivumaan.
Valitettavasti historia on osoittanut että sisään päin kuivuminen ei ole ollut kovin tehokasta.
Mikäli kellarin seinä on tehty eristämättömistä harkoista, olivatpa harkot sitten papanaa, betonia tahi sipoelementtejä, ongelman todennäköisyys on häviävän pieni, koska rakenne on aina suurinpiirtein huoneen lämpöinen ja vesihöyry voi tiivistyä sokkelilevyyn tahi bitumin tapauksessa rakenteen lämpö pitää sen kuivana. Sokkellilevyn on luonnollisesti oltava eristeen ja kylmän maan välissä.
Ja "pelle" jatkaa.
B: Suunnittelu ikä on 50 vuotta johtuen betonin karbonisoitumisesta. Ei niitä rautoja tarvitse nähdä. Riittää kun raudat saavat havainnon ilmassa olevasta hiilidioksidista. Mustan raudan tilavuus kolmin kertaistuu ruostuessa.
Omassakin talossa on valuharkkoa käytetty, mutta ei se faktoja miksikään muuta.Lammissahan sisäkuori on kantava rakenne ja se on eristeen sisäpuolella. Voisit kyllä ihan pätevyytesi vahvistamiseksi linkittää tiedon, jossa kantava raknne määrätään olevan lämpimällä puolella.
Kylmä ulkokuorihan kuivuu ulospäin, kuten ihan mikä tahansa seinärakenne.
Höyryn virtaus betoniseinän läpi ei ole kovin suurta.
Voitko vielä selittää mikä ongelma seuraa kun kellarin seinässä oleva betoni on enintään yhtä kosteaa kuin ympäröivä maa?
Miten sokkelilevy laitetaan eristen ja maan väliin niin että se tuulettaa eristeen pitnaa? Ei taida onnistua kunnolla muuten kuin valamalla siihen kerros betonia kaveriksi. - kerro..
sulla jotain faktoja kirjoitti:
vai tuuliko se huulia heiluttaa? Vaan taisipa osua arkaan paikkaan, kun kerran alatyyliseksi piti heittäytyä.
A: Kantavan rakenteen on kellarissa oltava lämmöneristyskerroksen sisäpuolella koska samalla kosteuskuormituksella lämmin tarkoittaa kuivempaa. Näin sanoo myös rakentamismääräykset. Eristetyssä harkossa kantava rakenne on sisäpuolella, joten määräyksen kirjain nippa nappa täyttyy, mutta ulkokuori saa kosteutta sisältä ja mahdollisesti myös ulkoa. No niin, meidän pikku nero on tietysti laittanut ulkopuolelle sokkelilevyn tai bitumia.
Ja mitenkäs sen sokkelilevyn pitikään toimiman? Ai niin, sen piti olla kylmää maata vasten, jolloin sisältäpäin tuleva vesihöyry tiivistyy sen pinnalle ja valuu salaojiin. Mutta betoniharkon jossa eriste on keskellä, tapauksessa kylmä pinta onkin harkon ulompi kuori, jolloin vesihöyrykin tiivistyy sinne, ellei kellarin seinää sitten erikseen lämmöneristetä ulkopuolelta siten, että 2/3 osaa eristeestä on ulkopuolella. Jos tuo eriste uupuu, rakenteen toimivuus riippuu siitä, kuinka hyvin kosteus pääsee sisään päin kuivumaan.
Valitettavasti historia on osoittanut että sisään päin kuivuminen ei ole ollut kovin tehokasta.
Mikäli kellarin seinä on tehty eristämättömistä harkoista, olivatpa harkot sitten papanaa, betonia tahi sipoelementtejä, ongelman todennäköisyys on häviävän pieni, koska rakenne on aina suurinpiirtein huoneen lämpöinen ja vesihöyry voi tiivistyä sokkelilevyyn tahi bitumin tapauksessa rakenteen lämpö pitää sen kuivana. Sokkellilevyn on luonnollisesti oltava eristeen ja kylmän maan välissä.
Ja "pelle" jatkaa.
B: Suunnittelu ikä on 50 vuotta johtuen betonin karbonisoitumisesta. Ei niitä rautoja tarvitse nähdä. Riittää kun raudat saavat havainnon ilmassa olevasta hiilidioksidista. Mustan raudan tilavuus kolmin kertaistuu ruostuessa.
Omassakin talossa on valuharkkoa käytetty, mutta ei se faktoja miksikään muuta.enempää Satuja, muutama kommentoikin sun iltasatuja jo.
Pistää lähinnä nauruksi :) :) - lattiasieni
koko soopa kirjoitti:
Lammissahan sisäkuori on kantava rakenne ja se on eristeen sisäpuolella. Voisit kyllä ihan pätevyytesi vahvistamiseksi linkittää tiedon, jossa kantava raknne määrätään olevan lämpimällä puolella.
Kylmä ulkokuorihan kuivuu ulospäin, kuten ihan mikä tahansa seinärakenne.
Höyryn virtaus betoniseinän läpi ei ole kovin suurta.
Voitko vielä selittää mikä ongelma seuraa kun kellarin seinässä oleva betoni on enintään yhtä kosteaa kuin ympäröivä maa?
Miten sokkelilevy laitetaan eristen ja maan väliin niin että se tuulettaa eristeen pitnaa? Ei taida onnistua kunnolla muuten kuin valamalla siihen kerros betonia kaveriksi.vai oliko nyt sitten kyseessä kellarisieni.
Mutta voi diffuusio sentään.
>Kylmä ulkokuorihan kuivuu ulospäin, kuten ihan mikä >tahansa seinärakenne.
Kylmä ulkokuori on lähtökohtaisesti saman lämpöinen kuin ympäröivä maa, joten höyrynosapaine ei tuossa pääse tehtäviään tekemään => kuivumista ei tapahdu tai se on hyvin hidasta.
>Voitko vielä selittää mikä ongelma seuraa kun >kellarin seinässä oleva betoni on enintään yhtä >kosteaa kuin ympäröivä maa?
Rakenteen suunnittelussa, kuten esim: maanvastainen lattia maan suhteelliseksi kosteudeksi oletetaan 100%. Itse en olisi kovin tyytyväinen noin kosteaan rakenteeseen.
Homeille ja sienille riittä paljon vähempikin.
Ja sienet ne osaa kasvaa lasia ja terästä lukuunottamatta suurinpiirtein kaikissa rakennusmateriaaleissa.
Ja eristeen ja sokkelilevyn sijoituksella ei juuri ole väliä, jos se betoni on sen sisäpuolella lämpimässä ja siten myös kuivana.
Kosteus on käsitelty kokoelman C2 osassa
5.2.1.1
Kellarin seinän maanvastainen osa on
suositeltavaa lämmöneristää ulkopuolisella
maanvastaisella lämmöneristyksellä
kantavan rungon lämpötilan nostamiseksi
ja kosteuspitoisuuden alentamiseksi.
Ja nämä on sitten vuodelta 1998, eli tehty silloin kun kellarit tehtiin eristämättömistä harkoista tai betonista valaen. Silloin tiedossa oleva ongelma oli sisäpuolelta eristetyt rakenteet, mutta sellainen rakenne, jossa eriste on välissä oli harvinainen.
Eli tyypillinen, ja yhä edelleen nyky kokemuksen ja tietämyksen perusteella alla olevan linkin mukainen rakenne joka varmasti toimii ja on on pykälässäkin ollut lähtökohta.
http://www.thermisol.fi/?op=body&id=45
Sokkelilevyn voi asettaa maan ja eristeen väliin, kunhan ei säästä väärässä paikassa, eli eristeenä EI TULE käyttää lattia 100 laadun eristetttä vaan vähintään ROUTA 120 laatua.
Mutta vielä kerran että asia tulisi ymmärretyksi, jos kellarin seinä on kokonaan eristeen sisäpuolella voi sokkelilevy tai kermi olla myös suoraan harkon pinnassa, koska harkko on tällöin lämpimässä ja siten kuiva.
Alkuperäinen kysymyshän tässä oli, että mikä mättää 30 vuoden kuluttua. Minusta tässä on yksi hyvä ehdokas sille pallille.
Ehdotukseni rakenteen toimintavarmuuden lisäämiseksi on, että sisäkuoren paksuus nostetaan 200mm:iin ,väliin 50mm polystyreeniä ja ulkokuori vastaavasti 150mm sekä tarvittava vedeneriste tai vedenpaineen eriste rinneratkaisussa ja lopuksi 100mm polystyreeni eriste ulkopuolelle.
Harkkotyyppi vaihtuu sitten 400 tulevan maanpinnan alapuolella nykyiseksi.
Näin saadaan kosteusvarmepi rakenne ja samalla myös maanpäälisestä osasta maahan johtuvan kylmän energia vähenee.
Ympäristö.fi sisältää runsaasti tietoa myös rakentamisesta. Alla lainaus sieltä.
Mikrobien kasvuolosuhteet
Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina maaperässä, niitä on luonnostaan monissa rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa, tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuhteiltaan hyvin vaatimattomia. Niiden kasvua rajoittavat lähinnä lämpötila, ravinto ja kosteus, joista tärkein on kosteus.
Useiden sienien ihanteellinen kasvulämpötila on 15-30 ºC. Alle 0 ºC tai yli 60 ºC lämpötiloissa ei juuri mikään sieni pysty kasvamaan, mutta pakkasasteet eivät toisaalta myöskään tuhoa sienikasvustoa. Mikrobeille käy ravinnoksi lähes mikä tahansa orgaaninen aines; puu, paperi, pöly, ruoka/jätteet. Näiden lisäksi sieni tarvitsee kosteutta – ei välttämättä jatkuvasti, mutta toistuvasti.
Kasvuedellytyksistä kosteus on ainoa, joka sieneltä voidaan rakennuksessa evätä. Homeen kasvualustaksi kelpaa lasia ja metalleja lukuun ottamatta melkein mikä tahansa materiaali: betoni, tasoitteet, laasti, lastulevy, kipsilevy, muovi, lattiapäällysteet, tapetti jne.
Sisäilman kuivuus ei ole homeiden ja sädesienien kasvua rajoittava tekijä, vaan tärkein kasvua säätelevä tekijä on kasvualustan kosteus, vesiaktiivisuus. On huomattava, että homeongelman syntyyn ei aina tarvita varsinaista kosteusvauriota, vaan lämpötilaeron aiheuttama kosteuden tiivistyminen vaikkapa kylmään kaakeliseinään tai rakenteen kylmäsiltaan riittää kasvun alkamiseen. Kokeellisissa tutkimuksissa on todettu, että homekasvusto aktivoituu, kun pinnan tai rakenteen vesiaktiivisuus 75 prosenttia.
Jos kasvupaikka on lämmin, kostea ja ravinnerikas, sieni kasvaa paikallaan ja tuottaa vähän itiöitä. Tämä selittää sen, miksi ilmanäytteissä voidaan todeta matala itiöpitoisuus, vaikka homekasvu on silminnähtävää. Jos kasvupaikka alkaa kuivua, sieni alkaa tuottaa runsaasti itiöitä löytääkseen uuden kasvupaikan. Bakteerien ja sienien itiöt kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita, kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin hyvin pitkiäkin aikoja. Kun olosuhteet muuttuvat suotuisammiksi, ne alkavat jälleen lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materiaalin kuivattaminen ei siis ratkaise ongelmaa.
Eräät sienet (esimerkiksi lattiasieni) pystyvät siirtymään paikasta toiseen rihmaston avulla. Emosieni elää turvallisessa kosteassa paikassa ja sitkeän rihmaston avulla voi siirtyä useita metrejä jonkin epäedullisen materiaalin yli toiseen kasvupaikkaan. - on selvästi
lattiasieni kirjoitti:
vai oliko nyt sitten kyseessä kellarisieni.
Mutta voi diffuusio sentään.
>Kylmä ulkokuorihan kuivuu ulospäin, kuten ihan mikä >tahansa seinärakenne.
Kylmä ulkokuori on lähtökohtaisesti saman lämpöinen kuin ympäröivä maa, joten höyrynosapaine ei tuossa pääse tehtäviään tekemään => kuivumista ei tapahdu tai se on hyvin hidasta.
>Voitko vielä selittää mikä ongelma seuraa kun >kellarin seinässä oleva betoni on enintään yhtä >kosteaa kuin ympäröivä maa?
Rakenteen suunnittelussa, kuten esim: maanvastainen lattia maan suhteelliseksi kosteudeksi oletetaan 100%. Itse en olisi kovin tyytyväinen noin kosteaan rakenteeseen.
Homeille ja sienille riittä paljon vähempikin.
Ja sienet ne osaa kasvaa lasia ja terästä lukuunottamatta suurinpiirtein kaikissa rakennusmateriaaleissa.
Ja eristeen ja sokkelilevyn sijoituksella ei juuri ole väliä, jos se betoni on sen sisäpuolella lämpimässä ja siten myös kuivana.
Kosteus on käsitelty kokoelman C2 osassa
5.2.1.1
Kellarin seinän maanvastainen osa on
suositeltavaa lämmöneristää ulkopuolisella
maanvastaisella lämmöneristyksellä
kantavan rungon lämpötilan nostamiseksi
ja kosteuspitoisuuden alentamiseksi.
Ja nämä on sitten vuodelta 1998, eli tehty silloin kun kellarit tehtiin eristämättömistä harkoista tai betonista valaen. Silloin tiedossa oleva ongelma oli sisäpuolelta eristetyt rakenteet, mutta sellainen rakenne, jossa eriste on välissä oli harvinainen.
Eli tyypillinen, ja yhä edelleen nyky kokemuksen ja tietämyksen perusteella alla olevan linkin mukainen rakenne joka varmasti toimii ja on on pykälässäkin ollut lähtökohta.
http://www.thermisol.fi/?op=body&id=45
Sokkelilevyn voi asettaa maan ja eristeen väliin, kunhan ei säästä väärässä paikassa, eli eristeenä EI TULE käyttää lattia 100 laadun eristetttä vaan vähintään ROUTA 120 laatua.
Mutta vielä kerran että asia tulisi ymmärretyksi, jos kellarin seinä on kokonaan eristeen sisäpuolella voi sokkelilevy tai kermi olla myös suoraan harkon pinnassa, koska harkko on tällöin lämpimässä ja siten kuiva.
Alkuperäinen kysymyshän tässä oli, että mikä mättää 30 vuoden kuluttua. Minusta tässä on yksi hyvä ehdokas sille pallille.
Ehdotukseni rakenteen toimintavarmuuden lisäämiseksi on, että sisäkuoren paksuus nostetaan 200mm:iin ,väliin 50mm polystyreeniä ja ulkokuori vastaavasti 150mm sekä tarvittava vedeneriste tai vedenpaineen eriste rinneratkaisussa ja lopuksi 100mm polystyreeni eriste ulkopuolelle.
Harkkotyyppi vaihtuu sitten 400 tulevan maanpinnan alapuolella nykyiseksi.
Näin saadaan kosteusvarmepi rakenne ja samalla myös maanpäälisestä osasta maahan johtuvan kylmän energia vähenee.
Ympäristö.fi sisältää runsaasti tietoa myös rakentamisesta. Alla lainaus sieltä.
Mikrobien kasvuolosuhteet
Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina maaperässä, niitä on luonnostaan monissa rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa, tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuhteiltaan hyvin vaatimattomia. Niiden kasvua rajoittavat lähinnä lämpötila, ravinto ja kosteus, joista tärkein on kosteus.
Useiden sienien ihanteellinen kasvulämpötila on 15-30 ºC. Alle 0 ºC tai yli 60 ºC lämpötiloissa ei juuri mikään sieni pysty kasvamaan, mutta pakkasasteet eivät toisaalta myöskään tuhoa sienikasvustoa. Mikrobeille käy ravinnoksi lähes mikä tahansa orgaaninen aines; puu, paperi, pöly, ruoka/jätteet. Näiden lisäksi sieni tarvitsee kosteutta – ei välttämättä jatkuvasti, mutta toistuvasti.
Kasvuedellytyksistä kosteus on ainoa, joka sieneltä voidaan rakennuksessa evätä. Homeen kasvualustaksi kelpaa lasia ja metalleja lukuun ottamatta melkein mikä tahansa materiaali: betoni, tasoitteet, laasti, lastulevy, kipsilevy, muovi, lattiapäällysteet, tapetti jne.
Sisäilman kuivuus ei ole homeiden ja sädesienien kasvua rajoittava tekijä, vaan tärkein kasvua säätelevä tekijä on kasvualustan kosteus, vesiaktiivisuus. On huomattava, että homeongelman syntyyn ei aina tarvita varsinaista kosteusvauriota, vaan lämpötilaeron aiheuttama kosteuden tiivistyminen vaikkapa kylmään kaakeliseinään tai rakenteen kylmäsiltaan riittää kasvun alkamiseen. Kokeellisissa tutkimuksissa on todettu, että homekasvusto aktivoituu, kun pinnan tai rakenteen vesiaktiivisuus 75 prosenttia.
Jos kasvupaikka on lämmin, kostea ja ravinnerikas, sieni kasvaa paikallaan ja tuottaa vähän itiöitä. Tämä selittää sen, miksi ilmanäytteissä voidaan todeta matala itiöpitoisuus, vaikka homekasvu on silminnähtävää. Jos kasvupaikka alkaa kuivua, sieni alkaa tuottaa runsaasti itiöitä löytääkseen uuden kasvupaikan. Bakteerien ja sienien itiöt kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita, kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin hyvin pitkiäkin aikoja. Kun olosuhteet muuttuvat suotuisammiksi, ne alkavat jälleen lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materiaalin kuivattaminen ei siis ratkaise ongelmaa.
Eräät sienet (esimerkiksi lattiasieni) pystyvät siirtymään paikasta toiseen rihmaston avulla. Emosieni elää turvallisessa kosteassa paikassa ja sitkeän rihmaston avulla voi siirtyä useita metrejä jonkin epäedullisen materiaalin yli toiseen kasvupaikkaan.jalkasieni ja paha sellainen. Olet hengitellyt niitä höyryjä liian kauan ja on levinnyt myös yläkertaan !
- toimii aivan
koko soopa kirjoitti:
Lammissahan sisäkuori on kantava rakenne ja se on eristeen sisäpuolella. Voisit kyllä ihan pätevyytesi vahvistamiseksi linkittää tiedon, jossa kantava raknne määrätään olevan lämpimällä puolella.
Kylmä ulkokuorihan kuivuu ulospäin, kuten ihan mikä tahansa seinärakenne.
Höyryn virtaus betoniseinän läpi ei ole kovin suurta.
Voitko vielä selittää mikä ongelma seuraa kun kellarin seinässä oleva betoni on enintään yhtä kosteaa kuin ympäröivä maa?
Miten sokkelilevy laitetaan eristen ja maan väliin niin että se tuulettaa eristeen pitnaa? Ei taida onnistua kunnolla muuten kuin valamalla siihen kerros betonia kaveriksi.hyvin muurattua harkkoa vasten ja routastyrox ulkopuolella el itoimii pystysalaojana ja tuulettaa seinän. Kokeiltu vuodesta 1974.
Sitä voi tulla hankala yhtälö, mikäli teet vesieristeen muuratun rakenteen ulkopuolelle ja
märän tilan eristeet suoraan ulkoseinään sisäpuolelle. Mihis ne seinän kosteudet sitten valuvat muualle kuin kintuilles.
- aloittaja
Lammin harkko ja muutkin ovat varmasti hyviä, mutta vasta 30 vuoden kokemus varmistaisi asian. Lähinnä mietin eristeen kylmällä puolella olevan seinän käyttäymistä, sisäpuoli pysynee stabiilina ilmanvaihdon ansiosta.
Siporeksista on kokemusta, mutta sekin kokemus on pienemmästä harkkopaksuudesta. Luulenpa että täytyy vain luottaa valmistajien laskelmiin ja vakutuksiin asiasta. Itse asiassa vielä enemmän olen ihmetellyt nykyisiä katon eristepaksuuksia, kymmenen vuoden kuluttua 50cm eriste voi kätkeä sisäänsä vaikka mitä.- tai 20 cm
eristettä talon ympäri rungon ulkopuolelle, mikäli teet alle 375 paksuisesta siposta. Meillä on runko tehty 20-senttisestä siposta ja ulkopuolella saman verran villoja sekä vuorilaudat seinissä, kattotuolit paikalla tehdyt ja välissä sama määrä eristettä. On toiminut jo 30 vuotta, miksei toimisi seuraavatkin vuosikymmenet.
Siihen aikaan oli hyvin tyypillistä tehdä puutalo ja siihen kuorimuuraus. Minäpä tein päin vastoin eikä ole tarvinnut katua. Halpa on hyvä ja kapeat harkot ovat kevyitä käsitellä -nopeita muurata. 20-senttinen riittää tukipinnaksi välipohja- ja kattopalkeille, jää muutama sentti vielä asennusvaraakin, vaikka olisi molemmin puolin kantavana rakenteena. Kevytbetonirunko muurataan alusta loppuun ja sitten vasta ryhdytään muihin töihin; yksinkertainen ja selkeä rakenne alapohjasta ullakolle, joten tavallinen tallaajakin osaa tehdä talon perheelle.
Lammin harkot ovat varmasti hyviä, kuten muutkin nykyisin markkinoilla olevat tuotteet, mutta niitä markkinoivilta puuttuu kokonaisuuden hallinta; runkoon yhdistellään erilaisia materiaaleja betonista puuhun ja muovituksiin ja käytetään putkaria/sähkäria vähän väliä raksalla, se kaikki maksaa erikseen ja rakennevirheitä saattaa tulla huomaamatta.
Muista tämä kun teet vertailulaskelmia.
Muovit sopivat hyvin suojaamaan harkkopinoja ja rakenteita rappausroiskeilta, mutta eivät muuten oikein kivitaloon kuulu. - juu..
tai 20 cm kirjoitti:
eristettä talon ympäri rungon ulkopuolelle, mikäli teet alle 375 paksuisesta siposta. Meillä on runko tehty 20-senttisestä siposta ja ulkopuolella saman verran villoja sekä vuorilaudat seinissä, kattotuolit paikalla tehdyt ja välissä sama määrä eristettä. On toiminut jo 30 vuotta, miksei toimisi seuraavatkin vuosikymmenet.
Siihen aikaan oli hyvin tyypillistä tehdä puutalo ja siihen kuorimuuraus. Minäpä tein päin vastoin eikä ole tarvinnut katua. Halpa on hyvä ja kapeat harkot ovat kevyitä käsitellä -nopeita muurata. 20-senttinen riittää tukipinnaksi välipohja- ja kattopalkeille, jää muutama sentti vielä asennusvaraakin, vaikka olisi molemmin puolin kantavana rakenteena. Kevytbetonirunko muurataan alusta loppuun ja sitten vasta ryhdytään muihin töihin; yksinkertainen ja selkeä rakenne alapohjasta ullakolle, joten tavallinen tallaajakin osaa tehdä talon perheelle.
Lammin harkot ovat varmasti hyviä, kuten muutkin nykyisin markkinoilla olevat tuotteet, mutta niitä markkinoivilta puuttuu kokonaisuuden hallinta; runkoon yhdistellään erilaisia materiaaleja betonista puuhun ja muovituksiin ja käytetään putkaria/sähkäria vähän väliä raksalla, se kaikki maksaa erikseen ja rakennevirheitä saattaa tulla huomaamatta.
Muista tämä kun teet vertailulaskelmia.
Muovit sopivat hyvin suojaamaan harkkopinoja ja rakenteita rappausroiskeilta, mutta eivät muuten oikein kivitaloon kuulu.sinä et ole koskaan rakentanut Kivitaloa, kirjoittelusi alkeellisuus paljastaa kaiken, laske kissa ulos välillä.
- kehätien pinnassa
juu.. kirjoitti:
sinä et ole koskaan rakentanut Kivitaloa, kirjoittelusi alkeellisuus paljastaa kaiken, laske kissa ulos välillä.
kissaa ei ole, mutta koiraa kusetan useasti.
Mikäli itse joskus jotain aiot rakentaa, älä mene kovin kauas kehätieltä, kun et muualla saa omaasi pois valuharkkoröykkiöstäsi- meinaan kun rahoitus loppuu ja tulee alamäkeä vastaan. - et ymmärrä
kehätien pinnassa kirjoitti:
kissaa ei ole, mutta koiraa kusetan useasti.
Mikäli itse joskus jotain aiot rakentaa, älä mene kovin kauas kehätieltä, kun et muualla saa omaasi pois valuharkkoröykkiöstäsi- meinaan kun rahoitus loppuu ja tulee alamäkeä vastaan.luettua, se on eriasia rakennuttaa ja koiraa pissittää kuin rakentaa itse, toope
- rakensimme
et ymmärrä kirjoitti:
luettua, se on eriasia rakennuttaa ja koiraa pissittää kuin rakentaa itse, toope
itse koko komeuden. Tätä ennen harjoittelin appiukolle papuharkko/tiilitalon, mutta sen muuraaminen pani tympäsemään. En muuten ole rakennusalalta enkä koiratarhaajakaan enkä toope.
Siis toope jää ittelles. - tarkoitus..
kehätien pinnassa kirjoitti:
kissaa ei ole, mutta koiraa kusetan useasti.
Mikäli itse joskus jotain aiot rakentaa, älä mene kovin kauas kehätieltä, kun et muualla saa omaasi pois valuharkkoröykkiöstäsi- meinaan kun rahoitus loppuu ja tulee alamäkeä vastaan.on juuri rakentaa mahdollisimman kauas kehätieltä. Pakoon melusaastetta ja muuta paskaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 14510820
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h1485393Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p414135Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1323612Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska352664Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191916Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3591582Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?981577Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?741435Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311396