Nyt Made tulee matalikoille kutupaikkoja katsastamaan. Kuulemman pystyrysä
olisi paras madepyydys.
Saavat muuten yöaikaan pilkilläkin. Meikän päre ei tähän taivu, ennen haen mateeni kaupasta.
Mutta eri halpahallit myyvät koottavia katiskoita. Se on laiskan kalamiehen pyydys.
Madekeitto- tai muhennus ovat talven pistämättömiä kohokohtia.
Kaveri sai verkosta viimetalvena 5 kiloisen mateen. Antoi siitä keittoainekset meillekin.
olisi paras madepyydys.
Saavat muuten yöaikaan pilkilläkin. Meikän päre ei tähän taivu, ennen haen mateeni kaupasta.
Mutta eri halpahallit myyvät koottavia katiskoita. Se on laiskan kalamiehen pyydys.
Madekeitto- tai muhennus ovat talven pistämättömiä kohokohtia.
Kaveri sai verkosta viimetalvena 5 kiloisen mateen. Antoi siitä keittoainekset meillekin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oikein tuli vesi kielelle kun ajattelin ihanaa höyryävää madekeittoa, jossa mukana maksat ja muut hörsteet. Ainut äkly homma keiton valmistuksessa on sen otuksen nylkeminen. Pitäänee ostaa valmiiksi nyletty ja ei kun nauttimaan tuota sydäntalveen kuuluvaa herkua.
Paistan selkäfileiden paksummat päät.
Jos käytän ne keittoon niin graavaan peräpään.
Lopuista keitän liemen.
Maksan ainoastaan kiehautan kypsäksi ja syön sen leikkeleenä.
Maiti jää soppaan.
Mädille on tietenkin oma käyttönsä.
Vaimo ei mateeseen koskisikaan.
Eipä osaisi käsitellä muutenkaan.
Muuten kyllä syö mutta mäti ja maksa jäävät minulle.
Ystävien kanssa olemme pyytäneet mateita koukuilla, jotka jätettiin yöksi avantoon ja koettiin päivällä muutamia kertoja.
..muistutit. Kunhan pääsen kotiin täältä mualimalta, ostan mateen ja keitän keiton. Ihan tuli vesi kielelle, ja etenkin se mateen maksa siinä keitossa, namia!
..se mäti pakkaseen, ja sitten vielä helmikuussa herkutellaan blineillä ja sillä mädillä, ja syödäänkin oikein mahan täydeltä, eikä vain alkupaloiksi.
Eipä ole tullut madetta syötyä aikoihin. Joskus se oli kala mitä piti ehdottomasti saada joka vuosi, mademuhennos, sitruunalla ja kermalla maustettuna oli oma bravuurini.
Nuorikkona tein tätä herkkua ensimmäistä kertaa miehelleni, lisäksi blinejä ja mätiä, eikä se ryökäle syönyt. Silloin tuli melkein avioero mieleen. Hän oli kotoisin Itä-Suomesta, mutta ei ollut koskaan syönyt madetta. Tosin hänellä oli käsivarren mittainen lista ruoista mitä hän ei syönyt. Yhteisten vuosien saatossa lista lyheni minimiin, madetta en koskaan enää hänelle tarjonnut.
?????