Tiedot pörsseistä kertovat vääjäämätöntä kieltään. Softayhtiöistä etupäässä vain ne, jotka ovat riittävän ajoissa lähteneet avoimen lähdekoodin businekseen mukaan - ja vilpittömällä ja avoimella mielellä - ovat pitäneet ankarien aikojen puristuksessa pintansa. Red Hat, Novel, IBM,...jopa kriisiyhtiö Sunin opensource-toiminnat (vaikka itse yhtiö on suossa)...
Tämän laman suuret voittajat näyttävätkin löytyvän avoimen lähdekoodin linjalle lähtevistä yhtiöistä.
Tämän laman suuret voittajat näyttävätkin löytyvän avoimen lähdekoodin linjalle lähtevistä yhtiöistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eric S. Raymond käyttää nimeä Linuksen laki artikkelissaan The Cathedral and the Bazaar esiintyvästä lauseesta: "Kun on tarpeeksi silmiä, kaikki bugit häviävät." Tämän mukaan ohjelmistojen avoin kehittämismalli tuottaa laadukkaita ohjelmia, koska kaikki käyttäjät toimivat samalla testaajina.
Esseessä asetetaan vastakkain kaksi erilaista vapaan ohjelmiston kehittämismetodia:
* Katedraalimalli, jossa lähdekoodi julkistetaan vakaiden versioiden mukana, mutta versiojulkistusten väliaikoina kirjoitettu koodi on vain rajattuun ydinryhmään kuuluvien ohjelmistokehittäjien saatavilla. GNU Emacs ja GCC ovat kirjassa annetut esimerkit.
* Basaarimalli, jossa ohjelmaa kehitetään avoimesti internetin välityksellä toimivan yhteisön kanssa. Esseessä kunnia mallin keksimisestä annetaan Linus Torvaldsille. Raymond myös kertoo, kuinka hän itse sovelsi mallia tietoisesti kehittäessään Fetchmailia, ja millaisia kokemuksia hän sai projektin aikana avoimen lähdekoodin yhteisön toiminnasta.
Esseen keskeisin väittämä on Linuksen laiksi kutsuttu lause 'given enough eyeballs, all bugs are shallow'. Eli: mitä paremmin koodi on laajan yleisön saatavilla testaukseen, käyttöön ja kokeiluun, sitä nopeammin kaikenlaiset ohjelmavirheet, bugit, häviävät tuotteesta. Sitä vastoin katedraalimallissa ylenmääräinen aika ja työpanos kuluvat samantapaisten virheiden jäljittämiseen, koska koodi on vain harvojen kehittäjien ulottuvilla.
...että pörssin synkästä pohjavireestä lähes ainoat vastavirtaan kulkijat löytyvät softapuolella niistä, jotka ovat ajoissa älynneet hypätä suljetun lähdekoodin uppoavasta laivasta.
mitä jos lama iskee ja softantoimittaja meneekin konkurssiin tai lopettaa muuten toimintansa?
suljettu koodi: voi voi
avoin koodi: joku muu jatkaa kehitystyötä tai tehdään tarvittavat päivitykset itse.
"avoin koodi: joku muu jatkaa kehitystyötä tai tehdään tarvittavat päivitykset itse"
Ei nyt aivan näinkään. Harva osaa itse ja moni kiinnostava projekti on jäänyt ikuiseksi betaksi.
http://www.digitoday.fi/viihde/2009/01/30/kopionesto-teki-lopun-gears-of-warin-pelaamisesta/20092714/66
tuossa on vaarallinen esimerkki suljetun koodin ongelmista.
laillisilla käyttäjillä peli lakkasi toimimasta noin vain päivämäärän mukaan. (piraattikäyttäjien versioon tuo ei vaikuttanut)
aivan vastaava ominaisuus voi olla kaikissa suljetun lähdekoodin ohjelmissa.
mitä jos microsoft lopettaisi toimintansa syystä tai toisesta ja windowsissa olisi vastaava "ominaisuus"?
avoimen lähdekoodin ohjelmissa tuollaista ei voi tapahtua.
se on totta että suuri osa ohjelmista jää ikuiseksi betaksi. mutta se tarkoittaa vain sitä että ohjelmat ei ole tarpeeksi hyviä että niitä kannattaisi jatkaa.
mutta esimerkiksi avoimen koodin firefox ja thundebird siihen liittyvällä enigmail-salausohjelmistolla kehittyy ja voi hyvin.
kuten myös useat eri linux-jakelut.
Oletetaan, että sinulla on vaikkapa firma ja käytät jossain kriittisessä paikassa jotain opensourcesoftaa.
Tämä porukka, joka lopettaa tuon softan tekemisen, hajoaa ja jättää koodin jälkeensä.
Joudut nyt tekemään päätöksen.
1. Joko jätät softan käytön sikseen, vaikka se kaataisi firman.
2. Otat koodin ja muun yhteisön dokumentaation ja annat jollekulle, joka tekee sitten homman rahasta. (Voit vaikka kysellä töihin projektin entisiä jäseniä.)
3. Otat koodin ja hoidat sen itse, jos osaat.
Mikä näistä on mahdollista, jos kyseessä on vähemmän vapaa softa?
Jos olet järkevä omistaja ja käytät avosoftaa kriittisissä paikoissa, tottakai annat kyseiselle yhteisölle jotain takaisin. (Rahaa, koodia, laitteistoa... tarpeet riippuvat projektista)
Ei ole fiksua vain ottaa avosoftaa ja käyttää sitä. Ei sellaisella firmalla, joka käyttää teknologiaa jatkuvasti, ole varaa olla maksamatta siitä. Tyhmä on firma jos ei osallistu itselleen tärkeän softan kehittämiseen, kun on mahdollisuus. Tällöin projektin kaatuminenkaan ei ole todennäköistä.